Nunarsuarmi nimerissat avannarlersaat
- Rasmus Nygård pullatit takusarlugit tatsimut aqqarmat ernumalaarpugut. Sapaatit akunnerisa pingasut matuma siorna pullatit ataatsit killorlugit aserorterneqarsimapput. Aserorterisarneq nikalluallannartarpoq, kisianni taamaaaliortoq tassaasinnaavoq innuttaasut ilaat unioqqutitsilluni pullasertoqarsimaneranik isumaqartoq.
- Ilisimatusartut Nuup eqqaani sumiiffinni arlalinni pullasersorput, kisianni Kangerluarsorutsip eqqaani taamaallaat nimerissanik pisaqartoqarpoq. Kisianni nunatsinni taserpassuit mikinerusut ilaanni nimeriaqarsinnaanera ilimanaateqarluinnarpoq.
- Naak ersarissorsuunngikkaluartut nunatsinni tatsini mikisuni arlalinni nimeriaqartoq biologit qularutiginngilaat.
30.11.11
2011-mi ukiakkut Pinngortitaleriffimmi, Rostock Universitetimi aamma Statens Naturhistoriske Museumimi ilisimatusartut Nuup eqqaani Kangerluarsorutsip eqqaani tatsimi nimerissanik 18-inik pisaqarput. Tamakku nunatsinni nimerissat nimeriaqatigiit (pissuseqatigiit) sorliit ilaannut ilaanersoq pillugu ilisimatusarnermi Namminersorlutik Oqartussanit aningaasaliiffigineqartumi pivoq.
- ”Kisianni nunatsinni nimeriaqarnera nutaarsiassaanngilaq. Nuummi taxartitsisartut ilaata qanittukkut oqaluttuuppaanga Nuup kujataa´tungaani Kangerluarsorutsip eqqaani nimerissanik pisaqarsimasumik nalunngisaqarluni. Kisianni taqqavani suli nimeriaqarnersoq paaserusupparput, ingammik nimerissat Amerikami uumasuusut assigineraat imaluunniit Europami uumasuusut assigineraat”, Pinngortitaleriffimmi ilisimatusartoq Rasmus Hedeholm oqaluttuarpoq.
Nunatsinni nimeriaqarnera pillugu allakkatigut najoqqutassaq siulleq ajoqersuiartortitap pinngortitamillu ilisimatusartup Otto Fabriciusip atuakkiaani tusaamasamiittoq nassaaraarput, tassalu; ”Fauna Groenlandica”, 1780-meersoq. Otto Fabriciusip nimeriaq sukumiisumik allaaseraa qaqutigoortuusorlu oqaatigalugu. Inuit nimeriaq sunaasoq nalunngilaat taamannallu taasarlugu, kisianni nuannarinngilaat. Akerlianik ilaanneeriarlutik amia aallaasimik aqerluusaannut ”ippiarsuttut” atortarpaat.
Nunatsinni nimeriaq pillugu allaaserisaq tulleq uumasorsiuumit Adolf Jensenimit allaaserisaavoq. Atuagassiami ” Meddelelser om Grønland”-imi 1937-meersumi Adolf Jensenip nimerissat Kujataani 1841-imi aamma 1920-mi pisarineqarsimasut misissorsimanerat pillugit saqqummiussaqarpoq. Nimerissat tamarmik Amerikami uumasuusut assigaat.
Taamanikkut nimerissap qimerlui kisinneqarput, periuseq danskip ilisimatusartup allap Johannes Schmidtip nimeriarpassuarnik misissuisarsimanermini ineriartortissimasaa.
Johannes Schmidt aamma taannaavoq nimerissat tamarmik Altantikumi Amerikap Avannarliup avataani Sargassohavetimi suffissartut aamma nimerissat tukerlaat immap sarfaanik Golfstrømmen-imit ingerlanneqarlutik Amerikap sineriaata imaluunniit Europap sineriaata tungaanukaanneqartartut uppernarsivaa. Ullorli manna tikillugu Sargassohavetimi nimerissamik suffisumik suli pisaqartoqarsimanngilaq, inaarutaasumik uppernarsaatissaagaluaq.
- Ullumikkut qimerluisa saniatigut nimerissat pissuseqatigiinnit sorlerneersuunersut paasiniarlugit tamakku sananeqaataat misissortarpavut. Nimeriartatta misissorneqarnerat suli naammassineqanngilaq, kisianni nimerissat Amerikami uumasuusut assigannik pisaqarsimanissarput ilimagaarput. Tamanna tupaallannarpoq, tassami Islandimi nimerissat, Europami uumasuusut assigi, assiginissaat ilimanarnerugaluarmat. Ilimanarsinnaagaluaramimi sarfap Golfstrømmen-imeersup Irmingerstrømmen-ip nimerissat tukerlaat nunatta tungaanut saarfaatitittassagaluarai, soorlu saarulliit tukerlaat Islandip imartaaneersut taamaattarai. Taamaattumik nimerissat tukerlaat sarfamit nalinginnaasumik immap assiganniittuunngitsumit nunatta tungaanukaassorneqartannginnersut eqqarsaatersuutigaarput. Imaassinnaavoq apeqqut tamanna uumasoqassutsimik misissuinermiit imavissuarnik misissuininngorsinnaasoq, Rasmus Hedeholm qungujulluni naggasiivoq.
Ilisimatusartut Nuup eqqaani tatsini mikisuni arlalinnik pullasersorput. Kangerluarsorutsip eqqaani taamaallaat pisaqartoqarpoq, kisianni Rasmus Hedeholmip qularinngilluinnarpaa nunatsinni tatsini mikisuni allani nimeriaqartoq. Taamaattumik persillenik akulimmik miseqqerlugu siatanik nimeriartorusunneq akiugassaajunnaarpat pullasersuisoqaannariaavoq. Kalaallit Nunaanni Aalisarnermut Akuersissutinillu Nakkutilliisoqarfimmiut naapertorlugit tamanna inerteqqutaanngilaq, taamaattumik; pisaqarluarisi.
Allattoq: Kitte Vinter-Jensen, Pinngortitaleriffimmi paasissutissiisartoq