Suluppaakkat

Itisuup suluppaagaa.
Suluppaagaq.

Suluppaagaq, Sebastes spp., Atlantikup avannarpasissuani siammaalluarsimavoq, naammattuugassaallunilu imartani itisoorujussuarni ikerinnarmi kiisalu ikkattoqarfiit sivingarnini immap naqqa tikingajallugu. Suluppaagaqarpoq Skagerakimiit Skotlandimiillu Svalbardimut Barentshavetimullu, Atlantikoq ikaarlugu Islandimiit Kalaallit Nunaanniillu Amerikap Avannaata kangimut sineriaanut. Kalaallit Nunaanni Tunumi Kitaanilu kangerlunni kiisalu Davisstrædetimi Danmarksstrædetimilu suluppaagaqarpoq. Uummannamit avannarpasinnerusumut siammaassimanngilaq. Suluppaakkat piaqqisarfii pingaarutillit Norgep Avannaata kimmut sineriaata avataaniipput kiisalu Islandip kujataanikitaani Irmingerhavetimiillutik. Suluppaakkat Kalaallit Nunaata imartaaniittut assigiinngitsut pingasuupput: Stor rødfisk (Sebastes marinus) - kalaallisut nalinginnaasumik suluppaakkamik taaguutilik - dybhavsødfisk (Sebastes mentella) - nutserlugu suluppaakkamik itisoormiumik taaneqarsinnaasoq - kiisalu lille rødfisk (Sebastes viviparus) - nutserlugu suluppaakkamik mikisumik taaneqarsinnaasoq. Lille rødfisk Tunup imartaani annikitsuinnarmik naammattuugassaasarpoq, taannalu aningaasannanniutissatut soqutiginaateqanngimmat maani erseqqinnerusumik sammineqassanngilaq. Dybhavsrødfisk marlunngorlugu immikkoortinneqartarpoq: Dybhavsrødfisk immap naqqani uumasuusoq amma dybhavsrødfisk imarpimmiu. Suluppaakkat assigiinngitsut pingasut taakku tamarmik april - majimi Islandip kujammutkitaani Reykjanesip ikkanneqarfiani piaqqisarput. Piaqqereeraangata suluppaagaaqqat amerlanersaat immap sarfaanit Kalaallit Nunaata Tunuani Kitaanilu alliartorfissaminnut ingerlanneqartarput.

Suluppaakkat arriitsuarakasimmik alliartortarput, agguaqatigiissillugulu suluppaakkap piaqqiarineqarneraniit tunisassiassatut tunisaasinnaalerfissaata 35 cm-p tungaanut ukiut 14-15-it ingerlasarput. Aammattaaq suluppaakkap 40 cm-nik takissuseqalerluni piaqqisinnaanngorfissani ukiut 18-it ingerlanerini angusarpaa. Sanilliussassatut taaneqassaaq saarullik ukiut pingasutsisamaannaat ingerlanerini 40 cm-sut takissuseqalersartoq.

Stor rødfisk siammaassimanerpaaffeqarpoq Island-ip, Savalimmiut Kalaallit Nunaatalu Kujataata eqqaanni nunaviup imavimmut ikaarsaariarfiata killingani. 500 meterit tikillugit itissusilinniittarpoq. Aamma dybhavsrødfisk immap naqqani uumasuusartoq nunaviup imavimmut ikaarsaariarfiata killingani suli itinerusuniittarpoq.

Irmingerhavetimi dybhavsrødfisk imarpimmiu immap ikerani 50 meterimiit 1.000 meterisut itissusilimmiittarpoq. 500 meterimit itinerusuni dybhavsrødfisk imarpimmiu dybhavsrødfiskimik immap naqqani uumasuusartumik akoqartarpoq.

Nutartigaq 22.03.2016