Immap kissassusii
Kitaani sarfaq suli kissartuarpoq
- Kujataata qaqqai immamut tarranitsitersimasut, Nanortaliup eqqaani assilisaq. Ass.: Pinngortitaleriffik
- Uuttuissut isiginnaartullu. Niisat tunuani takussaapput. Ass.: Pinngortitaleriffik
28.06.12
DMI-imi Imarpinnik Sermernillu Nakkutilliivimmit (Center for Ocan og Is) Pinngortitaleriffik qanimut suleqatigalugu Kitaani Kap Farvelimiit avannamut Sisimiut tikillugit immami pissutsinik misissuisarsimavoq. Tamatumani immami pissutsit allanngorarnerisa misissornissaat siunertaavoq.
Uuttuinerit nutaat takutippaat Irmingestrømmi Golfstrømmip saniatungaaniittoq suli kujataata imartaanut ikkannersuarnullu kissarnermik taratsunillu ingerlaartitsisoq. Uuttuinerilli aamma takutippaat Irmingevandip imartatsinniittarnera annikillilaarsimasoq. Tamatuma takussutissartaraa tarajukinneruneq immallu ukiuni siuliiniit nillernerunera. Taamaakkaluartoq suli tarajoqassuseq immallu kissassusaa nalinginnaasumiit annerupput. Uuttuinerit saniatigut takutippaat Tunumi sarfaq immap qaavatungaani nillertumik ingerlaartitsisartoq tarajukinnerusorlu nalinginnaasumik annertunerulaamilluunniit sakkortussuseqartoq.
Fyllasbankenip qaavani kissassuseq nalinginnaasumiit annertunerulaartoq tarajoqassuserlu nalinginnaasumiit annikinnerusoq atuuppoq. Kissassuseq nalinginnaasoq atuummat eqqumiigineqarsinnaavoq Kalaallit Nunaanni ukioq nillersimammat. Taamaanneranut pissutaatinneqarpoq qanittumi silaannaap kissarnerulersimanera, tarajukinneranullu pissutaatinneqarluni issittumi immap sunniinera.
Ukiut siulii assigalugit misissuinerup siunertaraa Kitaata imartaani allanngorarnernik ilisimatusarnissaq, tassanimi inuutissarsiutigalugu aalisarneq pinerusarmat. Pinngortitaleriffiup paasissutissat katersukkat ilisimatusarluni sulinermi atortarpai, tassa immap pinngortitaata allanngorarnerata Kalaallillu Nunaanni aalisagaqassutsip ataqatigiissusaannut tunngatillugu suliaqarnerni. Saniatigut ukiuni 60-ni paasissutissanik katersisimanerup atlantikup avannarpasissortaani sarfaq sarfallu allanngorarnera pillugit paasisimasaqarneq ikiorsersimavaa.
- Figur 1. 1950-imiit 2012-p tungaanut Fyllas Bankemi (itissutsimi 0-40 meterimi) juunip qeqqani immap kissassusia tarajoqassusialu. Titarnerup aappaluttup ukiuni pingasuni kissassuseq agguaqatigiissitaq takutippaa. Kissassutsimik uuttortaarnerit paasissutissanik Jens Smedimit piffissami 1876-1975-imut suliarneqartunik sumiiffimmillu annertunerusumik takutitsisunik ilaneqarput, paasissutissalli tamakku piffissat marluiit imminnut qaleriinneranni tupigusuallannartumik assigiissuseqarput.
- Figur 2. Fyllas Bankep kitaani itissutsimi 400-600 meterimi piffissami 1950-miit 2012-p tungaanut juunip qaammataata qeqqani immap kissassusia tarajoqassusialu. Titarnerup aappaluttup ukiuni pingasuni kissassuseq agguaqatigiissitaq takutippaa.
Kissassutsini nikerarnerat paasissagaanni ataasiinnaq isiginiartariaqanngilaq. Kalaallit Nunaata kujammut kangiata aamma kitaata ikkannersuini aalisarfiusartuni immap avatangiisai immamit avataaneersumit annertoorujussuarmik aqunneqarput, immallu tamakku Issittup imartaaneersuupput sumiiffinnilu akunnattumik kissassusilinneersuullutik (Figur 3):
- Irmingerip imaa kissartoq tarajulillu. Irmingerip sarfaani, Den Nordatlantiske Strømip ilagisaanitt tamaanngaanneqartarput. Issittup imaa sikuijuitsumeersoq nillertoq tarajuuvallaanngitsoq Sikuijuitsup imartaaneersuuvoq. Tamanna sikorpassuit ingerlaqatigalugit Tunup sarfaanit Den Østgrønlandske Strømimit kujammukaanneqartarpoq.
- Immat taakkua marluk Irmingerhavip aamma Danmarksstrædep avannaani imminnut naapeqqaartarput tamatumalu kingorna Tunu sinerlugu kujammukartarlutik. Nunap Isua uiaraangamikku Irmingervandet issittup imartaata ataanut qerlusarpoq.
- Aqqutaani immat taakkua akuleriittarput taamaattumilluuna Tunup imartaata kujataani Kitaatalu imartaata ikkannersuini aalisarfiusartuni immami pissutsit sarfap Irmingerip aamma Tunup Imartaata sarfaata aalajangertaraat. Taamaalillutik sarfat kaaviiaarnerinut Atlantikup Avannaata imartaani kissassutsinut sunniuteqartorujussuusarluni.
- Figur 3. Kalaallit Nunaata eqqaani immap qaani sarfat titartaganngortinneqarnerat. Atlantikup Avannaata imartaata sarfaa titarnermik aappaluttumik takutinneqarpoq. Sarfaq Kalaallit Nunaannut annguttartoq Irmingerip sarfaanik (IC) taaneqartarpoq. Titarneq tungujortup taartoq Tunup Imartaata sarfaanik (EGC) takutitsisuuvoq titarnerlu tunguusaq Kitaata Imartaata sarfaanik (WGC) takutitsisuulluni. Ukiut tamaasa DMI Kitaata imartaani immami uuttortaavinni sumiiffinni 30-ni assigiinngitsuniittuni uuttortaasarpoq, taakku orangemik qalipaateqarput.
Paasissutissanik amerlanerusunik pissarsiniaraanni attavigineqarsinnaavoq:
Mads Hvid Ribergaard oqarasuaatikkut 0045 39 157 207 imaluunniit mhri[at]dmi.dk, imaluunniit immikkoortortaqarfimmi pisortaq Helle Siegstad, Pinngortitaleriffik 00299 361220, hesi[at]natur.gl
Allattoq: Mads Hvid Ribergaard, mhri@dmi.dk
Pinngortitaleriffiup aaqqissorpaa, 28.06.12
Paasissutissani tunuliaqutaasut DMI-p nittartagaaniit qallunaatut allaqqasut:
http://www.dmi.dk/dmi/irmingerstroemmen_varmer_farvande_i_sydvestgroenland
http://www.dmi.dk/dmi/index/nyheder/nyheder-2009/tvekamp_mellem_vestgroenlandske_stroemsystemer.htm