Biologit misissuisarnerat

1940-t naalerneranniit Kalaallit Nunaanni aalisakkanik misissuivik/Pinngortitaleriffik raajanik misissuinernik ingerlassisarsimapput. Aallaqqaataani misissuinerit taamaallaat ingerlanneqartarsimapput sinerissap qanittuani Qeqertarsuullu tunuani, 1960-kkulli naalerneranniilli aamma avataani raajaqassusianik misissuisarneq ingerlatilersimavarput. Aallaqqaataani misissuisarnermi pingaartumik raajaqarfinnik nutaanik ujarlerneq ingerlanneqartarsimavoq, kiisalu naliliiviginiarneqartarsimalluni tunisassiarineqartalernissaminnut angissutsimikkut naammaannersut. 1970-kkut aallartinneranni qanoq amerlatigisut pisaasarnissaannik siunnersuuteqartarnertik biologit aallartissimavaat, tassa aalisarneq nungukkiartuutaanngitsumik ingerlanneqassappat.

1988-miit Pinngortitaleriffiup ukiut tamaasa julip aallartinneraniit septembarip qiteqqunneranut Kitaani raajaqassusia misissuiffigisalersimavaa. Pinngortitaleriffiup kilisaataataata Paamiut-p sumiiffiit (stationit) assigiinngitsut 250-t missaanniittut Kitaata sineriaani agguataarluarsimasut aalisarfigisarpai - tassa sumiiffiit raajaqarluartut raajaqarluanngitsullu. Paamiut aamma assigiinngitsunik itissusilinni aalisartarpoq, tassa 150 m-miit 600 m-mut itissusilinni. Taamaalilluta raajaqarfillit tamaviisa misissuiffigisarpavut, tassalu raajaqarfiunerusut aammalu anginerusunik raajaqarfiusut kisiisa pinnagit. Taamaalillutalu sumiiffinni ataasiakkaani qanoq raajaqartigissusia uuttortarsinnaasarparput. 

Pinerit tamarluinnaasa kilisannermi ataatsimi pisat periaaseq assigeeqqinnaartoq atorlugu misissuiffigeqqissaarneqartarput. Pisat tamaasa immikkoortitertarpavut - raajat immikkut aalisakkallu allat immikkut. Aalisakkat assigiinngitsukkuutaartut tamarmik immikkut tamakkerlutik uuttortarneqartarput, tassa takuniarlugu tamarmik immikkoortitaarlutik pisanut tamarmiusunut naleqqiullutik qanoq annertutiginersut. Taassuma saniatigut aalisakkat ilaat peqqissaarnerusumik misissuiffigisarpavut - ilaatigut qalerallit suluppaakkallu. Taakkuninnga misissuinerit inerneri biologinut taakkuninnga misissuisunut atugassanngortinneqartarput. Raajanit pisaanit misiligutissaminernik tigusisarpugut, taakkulu peqqissaarnerusumik misissuiffigineqartarput. Siullermik raajat suussusertik tunngavigalugu immikkoortiterneqartarput. Itisuup raajaa (Pandalus borealis) tassaasoq aalisarnermi pingaaruteqarnerpaasoq suunini najoqqutaralugu immikkoortiteqqissaarneqartarpoq - sorlu arnavissat hovedrognillit, arnavissat benrognillit, angutivissat, nikikkiartortut kiisalu kisimiittut allanik isumalluuteqaannavissut. Kiisalu raajat tamarmik immikkut qaleruaasa takissusiat skydelære atorlugu uuttortarneqartarput. Paasissutissat katersorneqartut raajat qanoq issusiannik paasissutissiingaatsiartarput. Soorlu peqarfimmi qanoq amerlatigisut piaraanersut, naammattunik arnaviartaqarnersut kinguaassanik ingerlatitseqqittussanik, aalajangersimasunik utoqqaassusilinnik amerlasuunik akoqarnersut il.il. Paasissutissat nutaat ukiut siuliini misissuisimanitsinnut assersuunneqartarput.

Nutartigaq 31.10.2011