Raajap uumasuunera

Itisuup raajaa kujammut Nordsømi Skagerak-imilu kiisalu USA-p kangimut sineriaani Gulf of Maine-mi nunavissuarnut atasuniittuuvoq. Najugaqarfii avannarlerpaat Norge-p avannaani Barentshavemiipput, Islandip eqqaaniillutik kiisalu Kalaallit Nunaata eqqaani Danmarkstrædemiillutillu Davis Strædemiillutik. Itisuup raajaa aamma Manerassuup avannarlersaani Alaskap eqqaaniittumiippoq Japanillu avannaaniilluni. Itisuup raajaa angutaaqqaarluni arnanngortartutut taaneqartarpoq. Tassalu imaappoq raaja inersimasuunermini ukiut siulliit marlussuit angutaaqqaartarpoq, tamatumalu kingornagut kinguaassiuutini nikittarlugit arnatullu uuma-
lerluni. Raajap suiaassutsini nikikkaangamiuk 7-9 grammit missaanni oqimaassuseqartarpoq, raajallu arnat angisuut 25 gram missaat tikillugit oqimaassuseqalersinnaasarput. Niaqqumi qaleruaata ataani arnavissap suassani uninngatittarpai. Suffilernissami suassat anguutaasa akornannut ingerlasarput tassungalu miluguuttarlutik. Ingerlaarnerminni suassat angutivissanit anisoorfigineqartarput pinngoriartulersarlutillu. Qaammatit arfineq pingasut missaanni arnavissap timaata tunua tungaaneereerlutik suaat tukertarput qullugissallu immap qatsinnerusortaani piumasaminnik sarfarsiataalersarlutik. Angissusissaq aalajangersimasoq angutinnagu qullugissat qullugiaanerup aqqusaagassartaat assigiinngitsut aqqusaaqqaarallartarpaat, aalajangersimasumillu angissuseqaleraangamik immap naqqanukarnialersarlutik. Qullugissap tukererneranit ukiut 4 missiliorlugit qaangiukkaangata raaja inersimasuinngortarpoq angutivissatullu uumasinnaalertarluni. Ukiut tulliuttut 2-3 taamaattuusarpoq, ukiunilu taakkunani qasseeriarluni nuliarsinnaasarpoq. Raaja 6-7-nik ukioqaleraangami suiaassutsini nikittarpaa, tassalu arnavissatut uumalertarluni. Raajat itisoormiut 50-mit 600 m missaannut ititigisumi uumasuusarput, najorajunnerullugu immap naqqa marulluusaasoq. Ullup unnuallu ingerlanerani assigiinngitsumik itissusilimmiittarput - unnukkut qaffattarlutik ullaakkullu appaqqittarlutik. Assigiinngitsorpassuarnik nerisaqartarput - ilaatigut qullugissanik, uumassusilinnikt toqunikunik, immap naasuinik uumasuaqqanillu assigiinngitsunik. Raaja nammineerluni aalisakkanit anginerusunit soorlu saarullinnit, nataarnanit, qaleralinnit kapisilinnillu nerineqartarpoq.

Raaja pillugu massakkorpiaq Pinngortitaleriffimmi suliaasut pingaarnerusutigut makkuunerupput:

  • Kilisaat Paamiut atorlugu Kitaata sineriaani biologit misissuisarnerat (aasat tamaasa qaammatit pingajua qeqqata missaani).
  • Paasissutissanik logbogineersunik allattuiffiliorneq suliarinninnerlu (ukioq kaajallallugu ingerlanneqartartoq).
  • Raajanik misiligutissat aalisartunit pissarsiat uuttortarneqarnerat (ukioq kaajallallugu ingerlanneqartartoq).
  • Biologit siunnersuusiassaannik piareersaaneq.
  • Aalisarnermik nakkutilliisunik atuartitsineq, taamaalillutik siunissami raajat aalisarnermi pisarineqarlutik kilisaatinut toqqaannartumik ikineqarneranni uuttuisalersinnaaqqullugit.
  • Biologit misissuisarneranni periaatsit atorneqartartut nalilersuiffigeqqinneqarnerat.
  • Raajat angissusaat utoqqaassusaallu imminnut ataqatigiinnersut paasisimasaqarfiginerulerniarlugu paasissutissanik siusinnerusukkut katersorneqarsimasunik qulaajaaneq.
  • Raajat ukioq kaajallallugu inuusaasiat paasisimasaqarfiginerulerniarlugu sumiiffinni ataasiakkaani raajanik misissuineq.
  • Amerliartortarnerisa ingerlajartuaartarneranik misissuineq.
  • Raajat amerlassusaasa qanoq iliartornerat oqaatigineqarsinnaasunngortinniarlugu siulittuiffigineqarsinnaasunngortinniarlugulu kisitseriaatsimik ilusiliussassamik misissuineq.
Nutartigaq 18.04.2011