Saattuat

Angutiviaq. Immikkuualuttut takuniarlugit asseq tooruk, quppernermi uani assit tamarmik taamaaliorneqarsinnaapput. Assiliisoq: AnnDorte Burmeister
Angutiviaq. Immikkuualuttut takuniarlugit asseq tooruk, quppernermi uani assit tamarmik taamaaliorneqarsinnaapput. Assiliisoq: AnnDorte Burmeister
Saattuaq arnaviaq napillugu avitaq. Arnavissap angissusia apeqqutaatillugu mannissat 20-150.000-iusinnaapput. Assiliisoq: AnnDorte Burmeister
Saattuaq arnaviaq napillugu avitaq. Arnavissap angissusia apeqqutaatillugu mannissat 20-150.000-iusinnaapput. Assiliisoq: AnnDorte Burmeister
Saattuap angutivissap uppaatai kippaarinnerupput. Assiliisoq: AnnDorte Burmeister
Saattuap angutivissap uppaatai kippaarinnerupput. Assiliisoq: AnnDorte Burmeister
Arnavissat uppataat ulamernerupput. Assit arnavissat suffisinnaanngornermi aqqusaagassaat pingasut takutippaat qulleq arnaviaq suffisinnaanngitsoq, saamerleq: arnaviaq siullermeerluni suffisoq, niusa kimillannerisigut nuliartittarsimasoq takuneqarsinnaavoq. Assiliisoq: AnnDorte Burmeister
Arnavissat uppataat ulamernerupput. Assit arnavissat suffisinnaanngornermi aqqusaagassaat pingasut takutippaat – qulleq arnaviaq suffisinnaanngitsoq, saamerleq: arnaviaq siullermeerluni suffisoq, niusa kimillannerisigut nuliartittarsimasoq takuneqarsinna
Saattuap qaleruartaaqqammersup aamma qaleruaa manngertereersimasup nerpii assigiinngitsorujussuupput. Asseq angisuunngorlugu takuniarukku asseq tooruk. Assiliisoq: AnnDorte Burmeister
Saattuap qaleruartaaqqammersup aamma qaleruaa manngertereersimasup nerpii assigiinngitsorujussuupput. Asseq angisuunngorlugu takuniarukku asseq tooruk. Assiliisoq: AnnDorte Burmeister
Saattuat qaleruaasa saattuat qanoq utoqqaatiginerat ilaatigut nalunaartarpaat. Assiliisoq: Rikke Frandsen
Saattuat qaleruaasa saattuat qanoq utoqqaatiginerat ilaatigut nalunaartarpaat. Assiliisoq: Rikke Frandsen

Siammarsimanerat

Kalaallit Nunaata imartaata saattuaa, Chionoecetes opilio, Manerassuarni Japanimiit Antlantikup kitaata avannaani Beringip Ikerasaanut Kalaallit Nunaatalu sineriaa sinerlugu siammarsimavoq. Nunap Isuata Kangiani saattuanik taamatut ittunik suli naammattoorsisoqanngilaq.

Saattuat immap naqqani -1 - 4° C-inik kissassusilimmi uumasuupput. Itissuseq saattuaqarfiusinnaasoq pissutsit assigiinngitsut arlallit apeqqutaatillugit saattuaqarfiusinnaavoq, ilaatigut ukiup qanoq innera saattuallu angissusaat apeqqutaatillugit. Biologit misissuinerannit misilittakkat takutippaat saattuat mikisut arnavissallu sumiiffiit ilaanni ikkannerusuniittartut angutivissallu angisuut itinerusuniittartut. Sumiiffinni allani saattuat mikisut angisuullu itissutsimi assigiimmiittarput. Saattuat immap naqqani assigiinngitsuni nateqartumi uumasarput, immap naqqani aqitsumi marrartalimmi siorartalimmiluunniit, ujarattalimmi/siorartalimi qaarsortalimmilu.


Kinguaassiortarnerat

Saattuat ukiuunerata qaangiukkiartulernerani upernaleqqaarneraniluunniit nuliartarput. Arnavissap mannissat kinguaassaqalersinneqarsimasut ukiumit ataatsimiit marluk tungaanut timimi ataaniitittarpai, immap kiassusia apeqqutaatillugu. Qeqertarsuup Tunuani mannissat ukiut ataatsip qaangiunnerata missaani tukertarput, Sisimiulli eqqaani kangerlunni nillertuni ukiut marluk qaangiukkaangata aatsaat tukertarlutik. 

Saattuaaqqat tukerlaat aqqusaagassaat siulliit pingasut
Mannissat upernaakkut tukeraangamik immamiinnerminni assigiinngitsunik marluinnik aqqusaagaqartarput. Tukeqqaat tappiorannartuutillutik aqqusaagaat marluiit "zoëa 1-imik" aamma "zoëa 2-mik" taaneqartarput taakkulu pingasunik sisamanillu qaammateqalernissartik tikillugu aqqusaartarpaat. Piffissami tamatumani saattuaaqqat anorimit immallu sarfaanit sumorujussuaq pisinneqartarput.

Saattuaaraqarfiit pitsaanerpaat soorunami tassaapput sumiiffiit inuussutissaqarluartut saattuaaqqallu aniguinissaannut periarfissiinerusinnaasut. Taamaalillutik saattuanut aalisarneqarsinnaasunut takkussuunnissaat aamma qulakkeerneqartarpoq. Saattuaaqqat ilarpassui suli inersimasunngortinnatik toqusarput, tassalu uumasunit allanit, soorlu kingunnit angisuunit, peqqunnit aalisakkanillu, nerineqartaramik.

Ukiap aallartinnerani septembarip oktobarillu missaanni saattuaaqqat uumanerminni siullermi aqqusaagassaasa pingajussaat "megalopsstadiet"-mik taaneqartartoq tikinneqartarpoq. Piffissami tassani saattuaaqqat immap naqqanukartarput uumanermillu sinnerani tasamaniittarlutik. Saattuat tukernerminniit ukiut arfineq-marluk– qulingiluat qaangiukkaangata aatsaat iluanaarniutigalugu aalisarneqarsinnaalersarput.


Qaleruaasa taarsertarnerat

Saattuat qaleruaat aqitsut

Saattuat alliartornissartik pissutigalugu qaleruatik taarsertarpaat. Qalerussap taarserneqaqqammernerani qaleruaq angivallaartarpoq taamaattumillu nerpiata qaleruaatalu akornat taratsumik immerneqartarpoq. Saattuat alliartornerat ilutigalugu tarajoq ajallugu anisinneqartarpoq saattuarlu alleqqinniarluni nutaamik qaleruartaartariqalersarluni. Saattuat arfineq-marluk-qulingiluanik ukioqalernissamik tungaanut qaleruatik ukiut tamaasa taarsertuartarpaat. Qaleruaasa taarsernerisa nalaani saattuat qaleruaat aqitsunnguusarput. Saattuat amerlanersaat marsip naaneraniit augusti tikillugu qaleruaminnik taarsersuisarput, ilaasa ikinnerusut ukiakkut, tassa oktobarimi novembarimilu qalerussatik taarsertarpaat. Pinngortitaleriffimmi misissuinerit takutippaat piffissani tamakkunani saattuarniartoqartillugu saattuartarineqartut 70-80 %-ii aqitsumik qaleruaqanngikkunik nutaamik qaleruartaarsimasut pisarineqartartut. Saattuat tarajortaqarpallaarnertik nerpikinnertillu pissutigalugit saattuat aqitsunik qaleruallit iluanaarniutigissallugit soqutiginaateqanngillat. Aqitsunik qaleruallit imaanut piseqqinneqartarput tamannali saattunik qaleruallit amerlanersaasa toqqutigisarpaat. Ukiut arfineq-pingasut-qulingiluat qaangiunnerini tamani saattuat amerlassusiat nalinginnaasumik allanngortarput, taamaalillutik ukiuni pingasuni-sisamani saattuaqatigiinnut akuliuttut ikittuinnaasarput aammali ukiut taamatut amerlatigisut qaangiukkaangata amerlanerit akuliuttarlutik. 

 

Qaleruaq qaammatini pingasuni – arfinilinni manngertikkiartortarpoq qaammatillu 18-it allaat tikillugit saattuat niuminni silaannartat nerpittalersorsinnaasarpaat. Pissutsit assigiinngitsorpassuit apeqqutaatillugit saattuat qaleruaminnik taarsiisarnerat assigiinngissuteqartarpoq. Saattuat mikinerusut (inuusunnerusut) ukiumut ataasiarlutik qaleruaminnik taarsiisarput akerlianilli saattuat utoqqaanerusut anginerusullu ukioq allortarlugu qaleruaminnik taarsiisinnaasarlutik. Saattuat arnavissat angutivissallu qaleruaminnik kingullerpaamik taarsiinermik kingorna alliartorunnaartarput. Saattuat naggataamik qaleruaminnik taarsiinermik nalaani kinguaassiorsinnaanngortarput. Angutivissalli ilaat naggataamik qaleruaminnik taarsiinnginnerminni kinguaassiorsinnaanngortarput. Saattuat angutivissat qaleruaasa silissusiat 58 aamma 165 mm-it missaanniittarput arnavissallu 50 aamma 100 mm-it akornanniittarlutik.

Saattuat naggataamik qalerussaminnik taarsiinermik kingorna sivisunerpaamik ukiuni tallimani uumasarput, ukiullu sisamat qaangiutiinnartut saattuat toqujartulersarput. Saattuat utoqqaat siusinnerusumut naleqqiullugu aalalluannginnerulersarput. Utoqqaliartortarnerat eqqarsaatigissagaanni, tassa piffissaq qaleruaminnik taarsiinermik kingorna qaleruaasa manngertinnissaasa nerpittaqarnerulernissaasalu tungaanut piffissaq, saattuat angutivissat kingullerpaamik qaleruaminnik taarsiinerisa kingorna ukiut sisamat – tallimat qaangiunnissaat tikillugit iluanaarniutigalugit aalisarneqarsinnaapput.


Nerisaat

Saattuat peqqunnik, uillunik, assagiarsunnik, qullugissanik, siuteqqunik, eqqusanik, uumasuaqqanik saattuanillu mikinerusunik nerisaqartarput. Zoëa 1-imi aamma 2-mi saattuaaqqat nerisartagaat tassaapput uumasuaqqat tappiorannartut, soorlu qeqqussat quajaatillu aammalu planktonit tappiorannartut. Saattuat aalisakkanit, soorlu saarullinnit qeeqqanillu nerineqartarput.

 

Allattoq: Ilisimatusartoq AnnDorte Burmeister Pinngortitaleriffimmi saattuanik immikkut ittumik ilisimasaqartuuvoq.

 

Nutartigaq 31.10.2011