Saattuat takkuteqqissinnaapput takkunnissaannulli piffissaq sivisussaaq

Nanna L-imi, Sisimiut, 2008-mi juulimi Pinngortitaleriffimmiut ukiumoortumik sumiiffimmi saattuaqassutsimik misissuineranni pullatit pisaannik pisaajaasut.Assiliisoq: Susanne Hvass
Nanna L-imi, Sisimiut, 2008-mi juulimi Pinngortitaleriffimmiut ukiumoortumik sumiiffimmi saattuaqassutsimik misissuineranni pullatit pisaannik pisaajaasut.Assiliisoq: Susanne Hvass
Taava sulineq tullinnguuppoq! Ilaanneeriarluni R/V Sannap qaavaniilluni nillersinnaasarpoq. Assiliisoq: Susanne Hvass
Taava sulineq tullinnguuppoq! Ilaanneeriarluni R/V Sannap qaavaniilluni nillersinnaasarpoq. Assiliisoq: Susanne Hvass
Saattuat pillugit paasissutissat tamarmik paasissutissaavimmut katersorneqartarput. Assiliisoq: Susanne Hvass
Saattuat pillugit paasissutissat tamarmik paasissutissaavimmut katersorneqartarput. Assiliisoq: Susanne Hvass
Saattuat qaleruaasa saattuat qanoq utoqqaatiginerat ilaatigut nalunaartarpaat. Assiliisoq: Rikke Frandsen
Saattuat qaleruaasa saattuat qanoq utoqqaatiginerat ilaatigut nalunaartarpaat. Assiliisoq: Rikke Frandsen
Saattuap qaleruartaaqqammersup aamma qaleruaa manngertereersimasup nerpii assigiinngitsorujussuupput. Asseq angisuunngorlugu takuniarukku asseq tooruk. Assiliisoq: AnnDorte Burmeister
Saattuap qaleruartaaqqammersup aamma qaleruaa manngertereersimasup nerpii assigiinngitsorujussuupput. Asseq angisuunngorlugu takuniarukku asseq tooruk. Assiliisoq: AnnDorte Burmeister

Saattuarniarneq oqaluttualiatut aallartippoq. Suna tamarmi ajunngitsumik ingerlavoq ukiullu ikittuinnaat ingerlaneranni saattuat ukiumut pisarineqartartut 15.000 tonsinngorput. Tamatuma kingorna aamma taama sukkatigisumik ukiumut pisarineqartartut 2-3.000 tonsit akornannut ikilipput. Saattuarniarneq pillugu oqaluttuaq pisuussutinik sippuilluni atuinermut assersuutissaavoq nalinginnaasoq maannakkullu saattuat takkuteqqissanersut saattuarpassuarnillu pisaqaqqittoqartalersinnaanersoq kikkut tamarmik paaserusulerpaat.

Saattuat takkuteqqissinnaappat?

Sisimiut avataani Holsteinsborg Dybimi saattuaqassutsimik biologit misissuinerisa takutippaat saattuat amerleqqissinnaasut, saattuat piffissami aalajangersimasumi aalisaqqusaajunnaarpata. 2005-imi Holsteinsborg Dybimi saattuarniarneq inerteqqutaalerpoq Pinngortitalerifimmilu misissuinerit takutippaat sumiiffimmi tassani saattuat amerleriarsimasut. 2007-imi augustimi saattuarniaqqusinnginnerup kingorna ukiullu pingajuat avillugu qaangiuttut ukiumilu ataasiinnarmi saattuarniartoqareermat biologit misissuinerisa takutippaat saattuat amerliartoqqilersimasut. Saattuat amerlassusiisa allanngorarnerat saattuarniarnermik pissuteqartoq uumasoqatigiinnilu nalinginnaasumik amerlassutsit allanngorartartarnerannik pissuteqanngitsoq biologit qularutiginngilaat.

Suulluunniit tamarmik sivisussuseqartarput

Saattuat saattuarniarnerlu pillugit oqaluttuaq suulluunniit tamarmik sivisussuseqartarnerannut tunngavoq. Aalisagaqatigiit/qalerualeqatigiit il.il. aalisapilunneqarnermik kingorna piffissami sivisuumi amerliartoqqilersarput. Qalerualeqatigiillu pillugit biologit aqutsisullu ilisimasaligaat sivisuumik pissarsiariniarneqartarput, taamaalilluni siunissami ukiorpassuarni atuisoqarsinnaaniassammat.

Saattuarniarnerit nuannersut

1990-kkunni saattuarniartoqalerpoq saattuartarineqartartullu amerliartupiloorlutik 2001-mi 15.000 tonsit anguaat. Angallatit assigiinngitsut amerlanerit saattuarniutigisussanngorlugit allanngortiternerat ajornanngitsuuvoq akikillunilu, ilaatigut taamanikkut Naalakkersuisuusut tapiissuteqartarnerat pissutigalugu. Aalisarnermut nutaamut neriuuteqartoqartorujussuuvoq. Sinnerissap qanittuani saarullinniarsimagaluartut aningaasarsioqqinnissaminnut periarfissarseqqipput. Nunap Isuanit Qeqertarsuup Tunua tikillugu saattuarniartoqarpoq – aamma Nanortalimmi, Narsami, Paamiuni, Nuummi, Maniitsumi, Sisimiuni, Aasianni Qeqertarsuarmilu saattualeriffinnik sanaartortoqarpoq. Piffissap ingerlanerani sinerissap qanittuaniinnaanngitsoq Kitaatanili avataasiorluni saattuarniartoqarlerpoq. Kilisaassuit avataasiutit saattuanik tunisassiorsinnaasunngorlugit saattuarniutinngortiterneqarput saattuarniarnermullu ilanngunneqarlutik.

Saattuat sannaat pisuussutinik aqutsinermi pingaaruteqarputoq

Saattuat sannaat immikkuullarissorujussuupput. Ilaatigut ukiorpaalussuarni siullerni ukiut tamaasa qaleruartaartarput qaleruaasalu taarsernerisa nalaani saattuat ajoquseruminartorujussuusarlutik. Saattuat aqitsumik nutaamilluunniit qaleruallit pisarineqarlutik imaanut piseqqinneqaraagamik amerlanerit toqusarput pisuussutillu ilarpassui annaaneqartarlutik. Pinngortitaleriffimmiut nalunaaqutsersuinerisa takutippaat, saattuat ungasissumut illuarpiarneq ajortut taamaattumillu sumiiffinni annikitsuni saattuarniartoqartillugu sumiiffimmi tassani saattuaqatigiit mianersuunneqartariaqalersarput.

Nutaanik aalisartoqartillugu mianersortoqartariaqarpoq

Nutaamik aalisalernerni tamani sungiussiniartoqartarpoq, taamaanneranilu biologit aqutsisullu qanoq amerlatigisunik pisaqartarnerit piujuartitsinerussanersut pillugit ilisimasaqaleriartorlutillu misilittagaleriartortarput. Ukiuni siullerni saattuarniarnermi biologit eqqoqqissaartumik siunnersuisinnaasarsimanngillat. Saattuaqatigiikkuutaat qanoq amerlatiginersut sumiiffinnullu assigiinngitsunut qanoq siammarsimatiginersut pillugit ilisimasavut naammanngillat. Tamanna ilutigalugu nutaamik aalisarnernik aqutsisut misilittagaqarpallaanngillat. Saattuarniarnerup aallaqqaataani sumiiffinnut agguataaraluni pisassiisoqarneq ajorpoq, kisiannili sinerissap qanittuanut avataasiortunullu pisassiisoqartarluni. Saattuat ungasissumut nikinneq ajormata sumiiffinni ataasiakkaani saattuaqarfiit saattuakillerujussuarnissaasa tungaanut aalisarneqartarpoq.

2005-imi sumiiffinnut ataasiakkaanut aatsaat pisassiissutissanik aalajangersaasoqartalerpoq, piffissamili tamatumani sumiiffinni arlalinni saattuat aalisapilunneqalereersimapput. Saattuarniarnerup oqaluttuassartaani tamarmi saattuartassiissutigineqartartut saattuat amerlassusiannut sanilliullugit amerlanerujuaannarsimapput. Allatut oqaatigalugu killeqanngitsumik aalisarneq pineqarpoq tamannalu qularutissaanngitsumik aalisapilunnermik kinguneqartussaavoq.

Saattuarniarnermi ajornartorsiorneq

2002-mi saattuat ikiliartulerput ullumikkullu kilisaassuit avataasiorlutik tunisassiortut sinerissallu qanittuani aalisariutit amerlanersaat saattuarniarunnaarsimapput. Nunatta aningaasaqarnera ataatsimut isigalugu tamanna suliffiit tammakarnerannik saattuanillu aalisarnermit nunanut allanut tunisanit isertitat 90 %-ngajannik ikileriarnerannik kinguneqarpoq. Oqartussaasut inuussutissarsiutigalugulu aalisartut saattuarniarnermi ingerlasimaneq ajorluinnartuusimasoq ullumikkut isumaqatigiissutigaat.


Figur 1. Kitaani 1996-imiit 2010-p tungaanut pisarineqartut pisassiissutigineqartullu tamakkiisut. Titartakkami pisassiissutit pisarineqartartunit amerlanerutinneqartut aamma 2001-p tungaanut pisarineqartartut 15.000 tonsinngornissaasa tungaanut aammalu 2008 tikillugu pisarineqartartut ikileriarujussuarsimasut takuneqarsinnaapput.

Saattuat amerliartorteqqinneqarnerat

Sisimiut avataani Holsteinsborg Dybimi 2003-mili saattuanik aalisapiluttoqalereersimasoq qularutissaanngitsumik takussutissaqarpoq. Oqaatigineqareersutut 2005-imi sumiiffimmi saattuarniarneq aqutsisunit inerteqqutigineqalerpoq tamannalu iluatsitsilluarnerusoq paasinarsivoq. Ukiut pingajuat avillugu saattuarniaqqusinngitsoqareersoq 2007-imi augustimi saattuarniarneq ammaqqinneqarpoq maannakkullu biologit misissuinerisa takutippaat sumiiffimmi tassani saattuat ikiliartoqqilersimasut. Saattuarniarneq piaarpallaamik ammarneqarsimasoq biologit naliliipput. Saattuaqatigiinni saattuat saattuallu nutaat taakkununnga ilannguttut amerlassusiat saattuarniaqqilernissamut naammassimanngillat. Canadami Alaskamilu saattuaqatigiikkuutaat nungunneqarnerannit misilittakkat takutippaat saattuaqatigiit naammattumik amerlassuseqalernissasa tungaanut ukiut qulit ingerlasinnaasartut.

Figur 2-mi pullatini ataatsini saattuat pisarineqrasimasut nerpiisa oqimaassusiat kiilunngorlugit takutinneqarput. 2005-imi aalisarnermut aqutsisoqarfimmit Holsteindsborg Dyb matuneqarpoq, 2007-milu augustimi ammaqqinneqarluni.

Pisuussutinik piujuartitsilluni atuineq anguniagaavoq

1997-imi Qeqertarsuup Tunuani Sisimiullu eqqaani aamma 2004-mi Nuummiit Paamiut tungaanut saattuanik pisuussutit Pinngortitaleriffimmi biologinit misissorneqarput. 2004 tikillugu saattuat qanoq tunniussaqartigisinnaanersut ilisimasaqarfiginngilaat taamaattumillu pisuussutit mianersortumik atorneqarnissaat siunnersuutigalugu. Saattuat aqitsumik qaleruallit/nutaamik qaleruartaarsimasut illersorniarlugit, taamaalillunilu pisuussutit pitsaanerpaamik atorluarniarlugit piffissami aalajangersimasumi killilimmik saattuarniartoqassasoq Pinngortitaleriffimit aamma siunnersuutigineqarpoq. Pinngortitaleriffimmit siunnersuisarnerni aalisarnernit inuiaqatigiit pissarsiaqarnerunissaat siunertarineqarpoq, taamaalilluni sapinngisaq tamaat piujuartitsinermik tunngaveqarluni aalisartoqarsinnaaniassammat. Inuiaqatigiit pisuussutaataasa agguataarneqarnissaat politikerit isumagisussaavaat taamaattumillu politikerit pisassiissutinik amerlassusiliinissaq, akuersissutinik agguaassinissaq immaqalu aamma piffissani aalajangersimasuni killiliilluni aalisartitsinissaq aalajangertussaallugu.

Siunissami nutaamik aalisarnissat

Saattuarniarnermi misilittakkat akisuut siunissami nutaamik aalisarnerit ineriartortinneqarneranni atorneqarsinnaapput. Nutaamik aalisalerneq aallartinneqarpat aalisartut, biologit, aalisakkanik suliffissuaatillit aqutsisullu suleqatigiillutik pisuussutinik atuinissamut aqutsinissamut pilersaarusiorsinnaapput. Aallaqqaammut aalisartut ilisimasaat biologillu misilittagaat amigaateqarsinnaapput tunngavissallugillu naammassanatik taamaattumillu nutaamik aalisarneq annertusiartuaartinneqartariaqarpoq qanimullu malinnaaffigalugu. Piffissap ingerlanerani pisuussutit pillugit ilisimasat amerliartussapput ilisimasallu amerliartornerat ilutigalugu pisassiissutit immaqa amerlineqarsinnaapput.

Biologimit AnnDorte Burmeisterimit, Immikkoortortaqarfimmi pisortamit Helle Siegstadimit aamma paasissutissiisartumit Kitte Vinter-Jensenimit ilanngutassiaq, Pinngortitaleriffik.

Nutartigaq 10.12.2012