Angalanermi ullormut malinnaanissami bloggi 2012


Pinngortitaleriffimmi angalalluni misissuinermi pisortaasoq Henrik Lund sisamassaanit angalanerminnit bloggeqassaaq – Pinngortitaleriffiup umiarsuaa misissuut R/V "Pâmiut" ukiumoortumik aasakkut Qaqortumit Reykjavikkimut angalanissaani.

Angalanermi qaleraleqassusia, saarulleqassusia kinguppaqassusialu misissorneqassapput. Tamatuma saniatigut ilaatigut qalerallit elektroniskiusunik nalunaaqqutsersorneqassapput.

2012-mi angalanissamut pilersaarut 

2012-mi avataasiorluni angalaffiisa immap assinganut nalunaarsornerat


Danmark Strædemi seqinnarissuaq

"Sol over Danmark Strædet" ("Danmark Strædemi seqinnarik") 2 cm miss. takissuseqarpoq maannakkumullu namminerisamik pigineqarluni.

20. aggusti 2012

Bloggip kingulliup assingani takuneqarsinnaavoq sanalugaq immap piinit sanaaq atserneqarsimasoq "Sol over Danmark Strædet" (”Danmark Strædemi seqinnarik”). Pâmiumi ilaasut ilaata sunngiffimmini sanaaraa, kinaassutsilu isertuukkusuppaa. Tamanna paasinarpoq. Trylledejissaqannginnami qalipaatissaqaranilu 250 miiterinik itissutsilimmit Kulusuup kujataatungaani qaqitanit sanaaraa. Soqutiginartortaalu: "Danmark Strædet"-taa.

Qaqutigut aatsaat tungujoqqissaamik imaaniit qaqitsisarpugut. Kanngusuutigalugulu oqaatigissavarput suunersoq nalulluinnaqqissaaratsigu. Kammalaatigut attaveqarfigullu aperigaluarpagut, kisianni tamarmik naluaat. Ilaatigooriarluta tungujortumernit qalipaasiutitut isikkullit aalajangersimasumilli sananeqaateqartartut svampini ujaqqanilu nassaarisarpagut. Uuma tiimi ataaseq immamiit qaqisimareerluni qalipaataa qarsulaarpoq. Qalipaatigissaarpoq tungujoqqissaarluni, svampit aalisakkallu kajorujuttut qaserujuttullu akornanni erseqqeqaluni inississimalluni.

Taamalli ititigisuminngaanneersuugami paasinarpoq qalipaataa tungujuffarimmat, qaamaneq tungujortoq takanunga apuussinnaasarmat. Itinersuarmi takuneqarusukkaanni tungujoqqissaamik qalipaateqarluni iluaqutaasinnaavoq (akerlianit aappaluttoq takujuminaatsuuvoq). Maannakkorpiaq naluarput kina imaluuniit suna takanani taamak takoqqutigisimanersoq.

”Seqinitaa” svampinngortussaminngaak tigusaagunarpoq. Bryozot ”saanikuliartaanik” kalkitusumik atanilerneqarsimavoq. Bryozot uumasuupput ataatsimoorlutik inuusartut -  immikkoorlutik 0,5 mm-sut takissuseqartut. Ataatsimooraangamik koraaliaqqanut eqqaanarsinnaapput, Bryozolli koraalininngaanniit sananeqaatsimikkut siuarsimanerujussuupput, imaanilu nalinginnaasorujussuullutik.

Pâmiumik angalanerit sisamassaat naangajalissaaq, aalisarfiit 117-it angoriillarlugillu. Kingulliit ilaat suluppaakkanik amerlanngitsunik saarullinnillu 18-nik katillugit 142 kg-nik oqimaassusilinnik pisaqarfiupput (qulingiluat 90 cm sinnerlugit angissusillit; anginerpaaq 111 cm). Maannakkut Reykjavikkimut ingerlaarpugut ingerlavissarpullu ingerlavigeqqilernikuullugu sangoriasaapiloornitta kingorna. Kiinamiut kilisaassuata atortui nigorsimaniarlugit sangoriasaartariaqarsimavugut. Tamannalu immaqa maannakkumiit sungiuttariaqassavarput makreli allamut sangutitsiniutaaginnanngeriasaassagaluarpat.

Tallimanngorpat angalanerit tallimassaat aallartissaaq, uniffissat 59 Nuullu orninneqassallutik. Angalanerit sisamaat bloggilu tamaanga killeqarput. Neriuppunga bloggip angalanitsinni sulerisarnitsinnik paasititsilaarsimassasoq. Imaaqa malinnasut ilaat kilisaammi nassaarisartakkagut pillugit ilisimasaqarnerulaalersimassapput – tunguffaarik nassaarput minillugu.

Ilanngutaq kingullerpaaq

10. september 2012

Attaveqarfinnaara Ole Tendal (Statens Naturhistorisk Museumiminngaanneersoq Københavnimi) feriareerluni cyberspacemiileriasaarpoq  "tungujortuminerlu" pillugu akissummik nasseriasaarlunga. Tungujortumineq sunaaffa svampi aalajangersimasoq (desmospongie), latinerisut atia kusanangaarami: "Hymedesmia paupertas". Qalipannguulluni ujaqqani svampinilu allani alliartortarpoq atlantikumilu  siaruarsimangaatsiarluni.

Ole Tendal saniatigut allappoq "seqinitaa" aamma svampiusoq Tetillakkut ilaqutaat. "Den store danske"-mi uumasoq taanna pillugu Ole Tendalip qallunaatut allataa atuarsinnaavat.

(Qujanaq Ole Tendalimut, uumasunut qimerloqanngitsunut ilisimasaqarluartoq ikiuinissaminullu piareersimajuaannartoq.)


Dohrn Bankemi uumasorujuk

17. aggusti 2012

Una eqqumiingaarami savissamut, pilattuummut, qillertuusamullu tuussarmik ammartakkamut eqqaanangajassinnaavoq. Soorlu science fictionininngaanniit tigusaaginnassagaluartoq. 2½ cm-innguanilli takissuseqarpoq immallu ”naatsiiviani”; itisuumi Dorhn Bankemi najugaqarluni. Siullermik allaaserinikuusarput aalisakkat kumaat suussutsimigut qanigisarivaa, unali amfibodiuvoq (~kinguk) sanianiit naqinneqarsimarpasittutut isikkoqarluni. Akerlianik aalisakkat kumaat isopodi (~niukillak) qulaaniinngaanniit naqinneqarsimarpasittuuvoq.

Akuttunngitsumik taanna kilisaammi pisani nassaarisarparput, taamaattumik qaqutigoortuunngilaq – mikinera, nigartakkallu anginersua eqqarsaatigissagaanni. Kalaallisut qallunaatullu atserneqarnikuunngilaq. ”Sului” eqqumiitsut maluginiarukkit takussavat uiguleriit 4-5-nniit aallartittut. Sumut atortarnerai nalunarpoq; kusassaatiginngilluaasarpai, ilimanarporli akeraminit ikigisassaanngitsunit illersuutigisarai.

66° 50' N-p aqqutaani uniffissat imminnut ungasipput. Piniagassat mikipput svampininngaanniillu akornusersorneqarpallaanngilagut kujasinnerusumut naleqqiullugu. Pinnga uumasorujuk aalisakkallu mikinerit eqqaassanngikkaanni annermik issittup saarullii, qalerallit, raajat, nimerissat, suluppaakkat, qeeqqat saarulliillu (angisuut – 70-100 cm-inik angissusillit – aalisarniutigalugu) pisarisarpagut.

 


Toqup qania?

Aqqalup specialeliortullu Juliusip eqalussuaq 600 kg-nik oqimaassusilik illuanut saatinniarsarigaat. Ass.: Henrik Lund
Kaalip Aqqalullu eqalussuup oqimaalutarnissaanut piareersaasut. Ass.: Henrik Lund

17. aggusti 2012

Eqalussuaq (grønlandshajen) kilisaammut Pâmiumut qaqitat uumasut annersaraat, maanngaanniillu tikilluaqquneqanngikkaluaqaaq. Angivoq oqimaalluni, pisallu sinneri amerlanertigut sequmittarlugit. Aalisartut amerlanerit isumaqatigisimassavaatigut. Taamaattorli taassuminnga pisaqarnerit tamarmik pissanganartorsiorfiupput, ukiorlu manna sapinngisamik amerlasuunik pisaqarusuppugut Københavns Universitetimi uumassusilerinermi specialeliortup misissuiffigisassaanik. Specialemi anguniarneqarpoq eqalussuit utoqqaassusilernissaat nerisarisartagaasalu erseqqissarnissaat.

Eqalussuaq piniarluarneqartaraluarluni (ilaatigut nunatsinni) suli ullumikkumut sananeqaataa iluamik ilisimaneqarluanngilaq. Una pissutaavoq eqalussuup inuuffigisartagaasa ornikkuminaatsuunerat, iluanaarniutigalugulu aalisarneqarnerisa ukiuni 40-50-ni kingullerni qaqutigoornerat. Eqalussuup nerisarisartagaasa suunerinik oqaluttuat eqqumiitsut amerlasuut ingerlaartarput. Naavinimi ilaatigut nassaarineqarnikuupput savaasaq, tuttu qalipaasullu qummuattaa qalipaasiutitalik. Taakkua takutippaat eqalussuup nerisarisartagaasa qanoq assigiinngitsigineri. Suut tamaasa nerisinnaavai, kisiannili mamarinerusaqarpoq: Eqalussuit minnerit (miiteri sinnernagu angissusillit) uumasunik aqitsunik nerinerusarput, eqalussuillu anginerit siullertut aalisagaanerusunik, aappaattullu miluumasunik nerisaqartuullutik. Paasisassarlu soqutiginartoq tassaaavoq eqalussuaq nerisassaminik piniarneq suliniutigisarneraa imaluunniit siluttortarnersoq. Qularnanngilaq Eqalussuaq una taakkartorneqartoq (grønlandshajen) aalisakkanik nammineq piniartartuusoq – ilaatigut immap naqqani aalisakkat, soorlu qalerallit. Qularnanngilarlu immami miluumasut aamma nerisarisartagaanut ilaasartut. Nalunartuali unaavoq immami miluumasut uumanerini toqoreerneriniluunniit eqalussuup nerisarnerai.

Eqalussuaq pillugu ilisimasagut taamak annikitsigitillugit ”toqup qanianik” ajornerusumilluunniit taaguusissallugu pissutissaqanngilaq. Jan Gortzenip atuakkami ’Polarparadiset’-mi allakkamini ilaatigut taakkartorpaa eqalussuup taassuma ”immat ilaanni [Kalaallit Nunaanni] kapisillit saarulliillu nungungajavissimagai”. Tamannali uppernarsineqarnikuunngilaq. Oqaraanni eqalussuaq aalisarnermut ajoqutaasartoq, allaaneruvoq oqarluni aalisagaqassutsimut eqalussuaq ajoqutaasartoq. Oqaatigisaq siulleq assortugassaanngilaq, kingullerli suli ilisimasaqarfigerpianngilarput.

Eqalussuaq taanna aalisartunit nuannarineqanngilaq. Ningittakkat, qassutit kilisaatillu sequtsertarpai, paasinarporlu eqalussuit ikilisarneqarusummata imaluunniit nungutivikkusunneqarmata. Nunarsuarmioqatigut naasorissaasut aamma taamaaliortarput, iluanaarutissat uumasunit allanit ikilisarneqarpata uumasut taakku nungutaanissaat anguniarlugu misileraasarput. 70’kkunni Svalbartimi Norgemi aalisartut eqalussuaq taanna nungoriaraluarnikuuaat, tamannali iliuuseq sakkortuvoq ullutsinnilu nunarsuarmioqatitsinnit akuerineqarnaviarunarnani. Atuisuunermi avatangiiseq pillugu suliniuteqartartunit MSC-certificeringinillu aqunneqartorujussuuvoq. Kinamiut suppiliaminni eqalussuup naparutaa atortorujussuuaat, kingunerivaalu. Ukiut qulikkuutaat marluk ingerlanerini manerassuarmi eqalussuit amerlassusaat 90 %-mik ikileriarsimapput. Tamanna ingasattutut taaneqarsinnaavoq, taamaattumillu nunat tamalaat iluanni eqalussuaqatigiit assigiinngitsut piniarneqartarnerat assut isiginiarneqarpoq.

Eqalussuit nunatsinni nungunneqassagaluarpataluunniit aalisagaqarniarneq tupinnartuliatut tassanngaannaq aaqqinneqarnavianngilaq. Imaanili ataqatigiissut oqimaaqatigiinnerat allanngoriassaaq. Eqalussuit nunatta imaaniittut amerlapput assigiinngitsorpassuartigullu kiisortuupput nerisareqatigiinni tulleriiaani qaffasissumik inissisimallutik. Eqalussuit nungussappata uumasoqatigiit allat amerleriassapput, tamatumalu kingunissaa naluneqarpoq. Imaassinnaasoq eqalussuit amerlassusaat nammineerluni annikilliartortoq ukiut tulliuttut ingerlanerini. Issittumi silap kiatsikkiartornera ingerlaannassappat, planktonillu immap qaavani ineriartornerat allanngorpat, eqalussuit immap naqqani nerisassaminnik pisaqartarnerat annikillissaaq. Tamakku tamarmik imminnut atapput, kisianni naluarpoq eqalussuarmut uunga (grønlandshajen) qanoq sunniuteqassanersoq.

Eqalussuup imaani uumasoqatigiit akornanni qanoq inissisimaneranit paasisaqarniarutta arti taanna pillugu ilisimasavut annertusisariaqarpagut. Aasaq manna Pâmiumik angalanerup specialeliornerullu tamanna ikiorserumaarpaa.


Angalanerup sisamassaani saarulliit meqqilersornianngilagut

16. aggusti 2012

Ukioq kingulleq Kleine Bankemi saarulliit meqqilersugassat aqqarteqqitassallu marloriaataat pisarivagut. Ukioq manna kilisaammi itissusersiuummilu taamak saarullinnik takusaqartiginngilagut, taamaattumillu meqqilersuinissatsinnut pissutissaqarsimanata. Nunap assingani takuneqarsinnaavoq Pâmiup Kleine Bankep nalaani ingerlavissaa tikiffissailu (sisamanik teqeqqullit aappaluttut). Kisitsisit ataaniittut takutippaat saarulliit kg-t qassit 15-30 minutsit ingerlanerini kilisannermi pisarineqarsimanersut (kujataaniit avannamut):

0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 11 (st. 73), 93 (st. 74), 0, 0, 0, 23 (st. 86), 9, 2, 9, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 7, 2.

Kisitsisit Tunumi saarulliit biomasseannik ilisimatitsinngillat: Nuummi naatsorsuinissat utaqqineqarput. Kleine Bankemili saarulleqassutsimik ilisimatitsivoq, takutillugulu sooq ukioq manna saarullinnik meqqilersuinissarput pisariaqarsorinngikkipput.


Immap iluaqutissarsiortartui

14. aggusti 2012

Aalisakkat qaleruallillu mamaqaat. Nerisaqaagut, ingasaassinermilu nungukkiartuaartissinnaallugit. Taamaattuassaarlu. Parasitsilli allaanerupput, nerigaangamik nerisassatik sivisuumik milluartarpaat nungutsinnaveersaarlugit. Tamanna pisuussutsinut inuussutissanut nungukkiartuutaanngitsumik atuinerusutut taaneqangajassinnaavoq.

Peqquttat isopodenik taaneqartartut (="taakku assigiinnik isigallit") parasitsiupput suussutsimikkut siuarsimangaatsiartut. Artit ilaat isopodeupput nalinginnaasut saattussanut assingusut: kilisaatini nassaarineqakkajuttarput aalisakkat kumaattut, aalisakkat qaniisa nalaanni nippusimasut. Aalisakkat kumaat assilissamiittoq 2 cm miss. takissuseqarpoq isopodetullu nalinginnaasutut iluseqarluni. Uani takuneqarsinnaavoq suluppaakkap Tasiilap avataatungaani pisatta anguutaani nippusimasoq.

Artit allat Isopodeninngaanniit ima allanngoriartorsimatigipput allaat inerisimasut ilaat takuinnarlugit isopodetut isikkoqarunnaarsimallutik: Hemiarthrus abdominalis - qallunaatut "bopyr"-sut aamma taaneqartartoq - tukkarnatik ingerlasinnaanertik ukkataraat raajat itisuumiut isserat nukiallu milluarlugit inuussuteqarlutik. Arti taanna ilaatigooriarluta raajap timaata ataatungaani nassaarisarparput, pamiuata ataanut nippussimasoq. Raajap parasitsi nassatarisarpaa mannissatuulli kinguaassatut iliorlugu. Raajaq nerisassaminik tunioraasarami alliartornera annikillisarpoq, taamaattumillu ukioqatiminit mikinerusarluni.

Bopyr arnaviaq naaqarpoq peqqungavallaaranilu raviolinganerulluni. Angutiviarli aalisakkat kumaattut iluseqarami isopodetut isikkoqarpoq. Angutiviaaqqat 2-3 mm-sut angissusillit arnavissani anginerumaani (5-14 mm-sut angitigisuni) nippungasut nassaarineqarsinnaapput. Tamanna imminnut nassaarisinnaasussanngorlugit aaqqitaavoq arnaviaq atammat angutiviarlu mm-eriinnarnik ungasitsigisumut angalasinnaalluni.

Nalinginnaasumik pisisartutut raajani qerisuni pussiamiititani taanna parasitsi nassaarineqarnavianngilaq. Raajat parasitsillit mikisuaraasarmata amerlanertigut piiakkanut ilaasarput, aamma parasitsi raajap qalipaata silataaniittarami puussiamut ikineqartigani uunneqaraangat peertarpoq. Taamaattumik raajasisimaguit puussiamiittunik igittariaqanngilatit Bopyrit nerisoornissaat qunugiinnarlugu.

Ajoraluartumik bopyri assilineqarsimanngilaq, raajat pisat ikippallaarneri pissutigalugu. Iluatsitsissagutta siparni ulikkaarlugu raajanik pisaqassaagut. Tunup sineriaata annersaani iluanaarluarsimatilluni aatsaat raajat bopyrillit nassaarineqarsinnaapput, uagullu maannakkumut iluanaarnerpaajusimanngilagut.


Sapaammi nerisassat

13. aggusti 2012

Saarulliup arnavissap 108 cm-nik takissusillip naava ammaratsigu tupatsitaavugut iluaninngaak pisseriasaartoqarmat - suluppaagaq uummaaringaarami. Unali tupinnarneruvoq suluppaagaq kapisilimmik siuleqarsimammat. Saarulliummi iluani aamma nassaarivarput kapisiliup paperua 35 cm-nik takissusilik. Kapisilik taama takissusilik inuusuuguni olympiademi naluttaartooriaannaavoq, isumaqarsimaguttalu saarullik sianiillunilu arriitsuusoq kukkusimavugut, taamak sukkatigisumik pisaqarsinnaasimappat. 

Saniatigut eqqaaneqarsinnaavoq Kleine Banke (64° 42'N/36° 23'W) Tunumi saarulleqarfiunikoq maannakkut allanngoriarsimasoq. Ukiualuit qaangiumata tassani saarullinnik ikigisassaanngitsunik – kapisilittortartuutitta angeqataannik- pisaqartarnikuulluta maannakkut ikileriarsimasut malugaarput.

Kapisiliulli ineriartornini nuannaarutigisinaavaa.


Tikikummiusaq koraali– imaluunniit ”aappaluttumi misissuineq”

11. aggusti 2012

Unnuaq koraali tikikummiusaq Pâmiusut qalipaatilik 100 kilomiillu oqimaannerusoq Tasiilap kujataata tungaani kilisaatip ingerlavissaani nassaarivarput. Koraali assimiittuminngaak sisamat – tallimariaataanik anginerugaluarpoq, ilarujussuali immamut nakkarmat tamaat assilinngitsoorparput. Koraali unnuk kulturisiorfimmi takutinniassagatsigut nassassavarput, ajuusaarutigaluguli nalunaarutigissavarput qungussutariannguartaa ilaanavianngimmat.

Tikikummiusaap ukiut 10-30-t ingerlanerani angissusissani tamaat tigusarpaa, unalu ilimagineqarpoq suli marloriaammik pingasoriaammilluunniit anginerulersinnaagaluartoq. Oqaatigineqarnikuuvoq koraalit ilaat alliartortuaannartut ukiut 1000 angusinnaagaat. Tikikummiusaaq taamak utoqqaatigilerneq ajorpoq, naluarpullu una qanoq utoqqaatiginersoq.

Ullup ingerlanerani suluppaakkat 600 kg kilisaammut qaqinneqarput. Umiarsuullu eqqakkanut aserorterutaa uuttortariikkanik aalisakkanik sukkavallaamik eqqaavigalugu unittoortikkatsigut iluarsaasisussanit nuannarineqarpallaanngilagut. Ullumikkulli maskiinalerisut ittuat inuuissiorpoq igasuttalu kaagiliuuppaatigut. Immaqa tamanna isumagissaataalaarpoq.  


Eqqaamasassat

Koral ujarammiu – pisaq qaqutigoortoq (avalequtai 5 mm-inik silissuseqarput)

8. aggusti 2012

Pinngortitaleriffiup Pâmiut atorlugu angalasarnerani siunertaasut pingaarnersaat tassaasarpoq raajat, saarulliit, qalerallit suluppaakkallu amerlassusii siammarsimassusiilu pillugit paasissutissanik katersineq. Aamma allanik suliassarpassuaqartarpugut:

Pinngortitaleriffiup paasissutissanik katersisinnaassutsi ilisimatuussutsikkut suliaqarfinnut allanut neqeroorutigisarpaa, sumiiffinnillu tikikkuminaatsunit ornittakkatsinnit paasissutissanik katersuisinnaassuseq qassiit atorluartarpaat. Paasissutissanik katersuisarnerit ilaat ukiut tamaasa pisarput; allalli ataasiaannartuusarlutik.

Pinngortitaleriffimmeersut angalasarnerminnit qassiinit immamit misissugassanik katersisarput, taakkulu Danmarkip nunatsinni avatangiisini radiup qinngorneqassusianik malinnaaviginninneranut (AMAP) tunngaviusarput. Ukiut tamaasa kitaani Upernaviimmiit tunumi Tasiilamut imaq 6000 liter katersortarparput. Aamma suliniummi tassani raajanik, saarullinnik qaleralinnillu katersisarpugut. Kingusinnerusukkut taratsup aalisakkallu nerpiisa radiop qinngorneqassusiat Danmarkimi uuttortarneqartarpoq, paasissutissallu radiop qinngorneqassutsimik malinnaanermut ilaasarlutik. Koralinik aamma nalunaarsuineq suliassanut uteqqiattunut taakkununnga ilaasarpoq.

Eqqaamasassanik allattaavimmi paasissutissanik katersinernut immikkuullarinnerusunut ukioq manna ilaapput eqalukkat, suluppaakkat, eqalussuit, raajat aammalu peqquaqqat. Eqalukkat nerpiinit misissugassanik tigooraassaagut, taakkulu canadami attaveqatitta St. Lawrencep Kangerliumanersuata, Beaufortip Barentsillu imartaanni eqalukkat eqqarleriissusiannik misissuinerminni atussavaat. Eqalukkat issittumi uumassusileqarfinni pingaaruteqartuupput aalisakkanit allanit miluumasunillu imarmiunit nerisarineqarluartarnertik pillugu. Paasissutissanik katersuinivut eqalukkat pillugit paasisimasat amerliartornerannut iluaqutaasinnaapput.

Suluppaagaq itisoormiu (Sebastes mentella) eqalukkamut sanilliulluni nerisassiarineqarluartarnini pillugu aningaasatigut pingaarutilerujussuuvoq. Taamaammat suluppaagaqarfiit ukiut tamaasa ilisimatuut ataatsimiititaliaanni Namminersorlutik Oqartussanut siunnersuisartumissaaq oqallisaajuartarput – assortuussutaajuartarlutilluunniit. Atlantikup avannaani suluppaagaqarfiit imminnut ataqatigiissusiat isumaqatigiinngissutaavoq, taamaammallu tunup suluppaagaasa sorlernut atanerat maanna paasiniarneqarpoq. Suluppaakkat kingornuttagaaannik misissuinikkut tamanna paasineqarsinnaavoq, taamaammallu kujataaniit avannaanut misissugassanik katersinitsigut ilisimatuussutsikkut assortuunneq aaqqinniarlugu suleqataavugut: puiaasaaraasannguit 720-it nerpiminermik aammalu siunnaannik utoqqassusiannik paasiniaaffissanik katersuiffiit taama amerlatigisut katersorneqarput.

Nunatta eqalussuai ukioq manna misissugassanut qerisunut ilaapput. Tassa mikisut ilivitsuutillugit, anginerillu ”tigulaariffigalugit”: Pisarnitsinnit annerutsiartumik takissusiinik oqimaassusiinillu uuttortaasarpugut ukiorlu manna isaat qiteraliilu immikkut misissuiffigisassanngorlugit misissugassanik katersuiffigivagut. Umiarsuarmi ilinniartut ikiortaasut ilaata eqalussuit nerisaqarnerat misissuiffigissavaa aammalu nunatta eqalussuaata utoqqaassusianik paasiniaanermi periaasissamik nassaarniassalluni.

Raajanik itisoormiunik katersuissaagut Pinngortitaleriffimmi nammineq suliniutitsinni atugassatsinnik, tassanilu raajat sumiiffinni assigiinngitsuni suffisartut suaasa amerlassusiisa allanngorarnerat nalunaarsorneqassalluni. Peqquit minnerusut nalinginnaasumik misissugassanik katersuiffigineq ajoraluarpagut, ukiorli manna franskeq uumasorsiooq ilaatigut kingunnik katersinerani ikiussavarput. Kinguit nunatsinni nalinginnaaqaat assersuutigalugulu saarullinnit nerisarineqartarlutik. Uumasullu taakku taamaalillutik aalisarnermut pingaaruteqartuupput. Kingunnit katersukkat atorlugit issittup imartaani kingoqarfinni assigiinngitsuni kinguit imminnut ataqatigiissinnaanerat paasiniarneqassaaq. Misissuineq nunarsuatta kiatsikkiartorneranik soqutiginninnerujussuarmit aallaaveqarpoq, kiisalu immaqa silap imaanilu uumassuseqarfiit ataqatigiinnerannik paasinninnermut iluaqutaasinnaalluni.

Aamma suliat ilaat annertuujunngikkaluarlutik eqqaamassanut ilaapput, soorlu nipisannik katersuinerit qerititerinerillu, tassa alliartornerinik utoqqaassusiinillu paasiniaanermi atugassanik, aalisakkanik unnuk kulturisiorfimmi atugassanik katersineq, aammalu saarulliit niaquinik angisuunik Pinngortitaleriffiup saqqummersitaanut ilaasussanik katersuineq. Suliassat allassimaffiat takeqaaq angalaqataasullu ilaatigut qasulersarnerannut nassuiaatissaalluni.


Pisat ikittuinnaat

Småøjet kogleskælfisk Ass.: Henrik Lund

7. aggusti 2012

Nunap Isuaniit Timmiarmiut kujammut kangiata´tungaanukarnitsinni 600 meterit tikillugit ititigisumi pisaqalaartalerpugut. Ilaannikkut aakajaanik amerlavallaanngitsunilli kisiannili kusanartunik saarullittarpugut. Ataasiarluta kiilunik unnorujunik arlalinnik suluppaagarpugut. Amerlanertigulli pisavut ikittuinnaasarput. Qaqitsinivut tamaasa qalorsuit 12 meterisut ammanillit atorlugit taama pisakitsigisarnerput eqqumiigiuartarparput. Tasamani aalisagaqarpiarsimanngikkuni qalorsuit aqajaruinut pulatinnissaannut sukkavallaartarsimasapput imaluunniit mikivallaartarsimassapput. Tamakkuli tamarmik pissutaaqataagunarput.

Ippassaq 1500 meterit tikillugit itissusilimmi aalisalerpugut ilimagisatsitullu qaleralippaalussuit aamma aalisagaqatigiikkuutaat assigiinngitsorpassuit qernertut anginerusut mikinerusullu aamma biologit inuttallu ilisimanngisaat pisarisalerpavut. Tamakku suuneri aamma ilikkartussaavavut. Aamma aalisakkat qaqutigoortut ilaat (småøjet kogleskælfisk) pisarivarput (assimiittoq siggumminiit papeqqumi nuuanut 145 cm-isut takitigaaq). Aalisakkat itisoormiut arlallit Pinngortitaleriffimmi Unnuk Kulturisiornissamut taamaalillutillu pulaartunit takuneqarsinnaasunngorlugit angerlaatissavavut.

Ullaaq pujuersimavoq massakkullu putseqqilluni. Massakkut anorlinnginnera kisiat nuannaarutigaarput – sulimi anorlilinngilaq.


Aallarneq iluarsaassinerlu

Ass.: Henrik Lund

3. aggusti 2012

Ippassaq neriuuteqangaarluta qilanaangaarlutalu Qaqortoq qimapparput -  aamma Pâmiut sinnerlugu. Aallarnermi siullermi sissigusaq umiarsuarujussuarmut naleqquttoq aamma ningittakkani takisoorsuarni oqummersanut tamanut saviminertaliisinnaasoq napivoq. Taamaalilluni sipili aqumiittoq amoorutaasorlu ajutoorpoq. Sipili atorneqarsinnaajunnaarmat sipili sunaaffa nukittuallaartoq alla atorneqartariaqarpoq. Tamatuma kingunerisaanik bom-i napivoq wirelu kittorarluni. Ajutoortoqarnerani qujanartumik kilisaatip qaaniittoqanngilaq atortullu kisimik innarlerneqarput. Kisianni piffissaq sioqqullugu Pâmiut iluarsaanneqariartorluni umiarsualivissikkiartortariaqarpoq.

Maannakkullu sissigusaq svejserlugu nipitinneqartoq isumalluutigilerparput, neriuppugullu taanna napissanngitsoq. Pâmiut-ni ajornartorsiutaasoq tassaavoq taamanikkut Pâmiut-ni maskinchefiusoq Søren, ilinniartuummat kilisaatip atortuisa amerlanersaat nutaaliaannginnerat. Taamaattumik maannakkut kingoraartissat immikkut ittumik sananeqartariaqartarput tamannalu pisariuvoq akisullunilu. Qujanartumik maskiinalerisoqarpugut marlunnik, Søren aamma Oli, Pâmiut-nik ”inuusuttooqateqarsimasut” umiarsuullu ajoquteqanngitsumik ingerlanneqarnissaanut ukiorpassuarni misilittagaqartunik.

Ullormi sumiiffinni arfinilinni aallarnermi siullermi qimaannartariaqarsimasatsinni aalisarpugut. Tamanna pujorsiornitsitulli ”pissanganartigaaq”. Saarulliminaalunnguanik suluppaagartarasaartunik pisaqarpugut. Akerlianik eqqissilluta sungiussiniarnissatsinnut piffissaqarluarpugut. Tamanna Kalaallit Nunaata Tunuata sineriaatigut avannarparnerulerutta kingumut qiviarlugu sinngaammerfiginngitsoorunnanngilarput.

Nutartigaq 09.02.2016