Appat nunatsinniittut atugarliorput

02.10.13

Allattoq:  Mikv

Kalaallit Nunaanni appat sivikinnerpaamik ukiuni qulini eqqissisimatinneqartariaqaraluarput, imaluunniit piniagaanerat sivikillineqarsinnaavoq 15. oktoberimiit 15. novemberip tungaanut. Kiisalu upernaajunerani piniagaasarnerat unitsinneqartariaqaraluarpoq, Avanersuarmi piniagaasarnerat minillugu.

Pinngortitaleriffiup appat pillugit siunnersuinera kingulleq eqikkarlugu taamaappoq. Siunnersuineq Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoqarfiup piumasaqarneragut naammassineqarpoq.

Appat ikiliartupiloorput
Taama quarsaarnartigisumik nalunaaruteqartoqarneranut tunngaviuvoq nunatsinni appat ineqarfiini amerlanerpaani piaqqisartut amerlassutsimikkut ikiliartupiloornerat. Ineqarfiit tamaasa isiginiarlugit ukiuni 1990-ikkut missaanniit maannamut katillugit 15 %-imik ikileriarsimapput, ineqarfiit ilaanni allaat 74 % angullugit ikileriarsimallutik. Taamaalilluni ineqarfiit aqqaneq marluk ikileriarfiusimapput, ineqarfinnit 19-iusunit. Ukiunili pineqartuni ineqarfiit tallimat appaarutivissimapput.

Taama ikiliartornerinut peqqutaasunut pingaarutilinnut ilaapput, piniagaanerat, unioqqutitsisumik piniarneqartarnerat mannissartarnerillu aammalumi qularnanngitsumik silap pissusiata allanngoriartornera tamatumalu kingunerisaanik uumaniarnerminni atugassaasa allannguuteqarsimasinnaanerat.

Pinngortitaleriffimmeersut maluginiarpaat, appat nunatsinni piaqqisartut ukiuni 23-ngajanni kingullerni tamakkiisumik isigalugit ikiliartuinnarsimanerat unitsinneqarsinnaasimanngitsoq, naak 2000-kkut aallartilaarnerannit piniagaanerannut tunngatillugu malittarisassat sakkortuumik sukateriffigineqareeraluartut.

Norge eqqarsaatissiivoq
Pinngortitaleriffiup appat pillugit taama erseqqitsigisumik nalunaaruteqarneranut peqqutaasoq pingaaruteqartoq alla tassaavoq appat Svalbardimiit nunatta sioraani ukiiartortartut aamma ikiliartulersimanerat. Misissuinerit kingulliit tunngavigalugit Norge maanna apeqqusiivoq nunatsinni ukiuunerani appanniartarneq ilumut piujuartitsinermik tunngaveqarnersoq.

Alla aamma pingaarutilik Norgemiut tikkuagaat tassaavoq Atlantikup avannaani pinngortitami ataqatigiinnerit allannguuteqarsimanerat peqqutaalluni appat ukiuunerani atugarliornerulersimasut. Ilaatigut Atlantikup avannaata imartaata qiterpasissortaani imaq nillertoq taaguutilik ”subpolar gyre” ukiuni kingulliunerusuni sarfariaatsimigut allannguuteqarsimavoq. Tamatuma kingunerisaanik Atlantikup avannarliup imartaata ilarujussua allaat Kalaallit Nunaata kujataata imartaa ilanngullugu imaq kissatsinnerusimavoq tarajuunerulerlunilu. Ilimagineqarpoq allannguutit tamakku kingunerisaanik appat nerisassaalatsinerulersimasinnaanerat. Aamma siusinnerusukkut misissuinerit paasinarsisereerpaat appat immap kissassusiata nikerarneranut sunnertiasuujusut.

Pinngortitaleriffimmeersut taamaattumik naliliipput nunatsinni appanik iluaquteqarnermi mianersuussinerusariaqarneq pisariaqartoq. Pingaartumik nunatsinni piaqqisartut ikiliartuinnavinnerannut peqqutaasut tamakkiisumik qulakkeersimaneqartinnagit mianerinninnerunissaq pisariaqarpoq. Ph.d.-nngorniutitut suliniutissap apeqqutit taama ittut akissutissarsiniassavai, taannalu Pinngortitaleriffiup Aarhusillu Universitetiatalu ataani ingerlanneqarluni ukiormanna aallartinneqassaaq.

Atuarneqarsinnaasut:

Kalaallit Nunaanni appat pillugit biologit siunnnersuinerat 2013.

Kalaallit Nunaanni appat piaqqiorfiisa killiffiat

Kalaallit Nunaanni appanut tunngassutillit allaaserineqarnerat.

Appat pillugit saqqummiussaq power point qallunaatuinnaq saqqummiunneqarpoq.

Appat pillugit paasissutissat.

 

Itinerusumik paasisaqarusunnermi saaffigisassaq:
Seniorforsker Flemming Ravn Merkel oqarasuaat: +45  3078 3173

<- Uterit

Asseq: Lars Witting