APPAT PILLUGIT PAASISSUTISSAT

Appat pillugit apeqqutigineqakulasut akissutaat aajukua:

Piujuartitsissagaanni appallu piniarneqassappata taava sooq-una taama amerlatigisariaqartartut

Appa timmiaavoq arriitsuaqqamik kinguaassiulertartoq – aatsaat ukiut 4-5 ingerlareeraangata piaqqiulertarpoq, aappariillu ukiumut ataasiinnarmik piaqqisarput. Piaqqiorsinnaanngoraangamilli sivisuumilli uumasarput. Taamaattumik appat piaqqiortut appaqartuarnissaanut pingaaruteqartorujussuupput, sulilu piaqqiunngitsunik piniarnissaq piujuartitsinerusarpoq.  Taamallu ikitsigisunik piaqqiortaramik piaqqiorsinnaasut amerlasariaqarput, appat suli piaqqiulinngitsut pisarineqarsinnaasussat amerlanerpaanngortinniarlugit piujuartitsinissaq pissutigalugu. Piaqqiorsinnaasunik pisassiisoqartassaguni taava pisarineqartussat ikittunnguusariaqarput, ikiliartornissaat tikissanngikkaanni. Naliliisinnaanerput naapertorlugu taamaallaat Qaanaami  piaqqiorsinnaasut ima amerlatigaat, innuttaasullu ima ikitsigalutik, upernaakkut piniartoqarsinnaanissaa illersorneqarsinnaassalluni.

Upernaakkut piniartoqartillugu sumiiffinni assigiinngitsuni piaqqioriartortunik annerusumik eqquisarpoq. Ukiakkut piniartarnissaq piujuartitsinerujussuussaaq, Taamaalinerani suli piaqqiulinngitsut miligittagaqarpianngutsullu piniarneqarnerusaramik, taakkualu akornganni piaqqiorsinnaalersimasuninngarnik toqusoqarnerusareerpoq.  Taakkua saniatigut appat amerlanerujussuusarput, timmissat nunanit allaneersut ukiakkut ukiukkullu nunatsinniinnerusaramik.

Svalbardtimi Islandimilu kisitsinerit ajoraluartumik takutippaat appat taavani piaqqisartut ikiliartortut. Taamaattumik ukiakkut piniartarnigut ajornartorsiutitaqalersinnaapput.

 

 

Piniartoqartarnera ikiliartornerannut kisimi patsisaanngilaq.

Silap allanngornera appat ukiuni kingullerni ikileriarnerannut annertuumik patsisaaqataasoq ukiuni kingullerni paasisimavarput – Kalaallit Nunaanniinnaanngitsoq aammali Svalbardtimi Islandimilu.  Pisammi 2002-mut sanilliullugit ikinnerujussuusimagaluarput, 2002 sioqqullugu pisarineqartartunut sanilliukkaanni, tassa taamani upernaakkut piniarneqartarnera taamaatinneqarmat. Inuiattullu ajoraluartumik nammineeerluta silamik tulluarsaasinnaanngilagut. Pinngortitaleriffiup kingullermik siunnersuigami siunnersuutigaa siunissami appanniartoqartarnissaa qulakkeerneqassappat appanniartarneq ukiuni qulini taamaatinneqartariaqaraluartoq.

 

Qeqertarsuup tunuani appaqarfiit nutaat pilersimapput

Ilisimatinneqartaqaagut sumi tamaani nutaanik appaqarfeqalersimasoq. Appalli qaqutigorujussuaq piaqqisarfimminnit allamut nuuttarput, allaami piaqqisarfimminni piaqqisarfeeqqaminnut ukiut tamaasa uteqqittuartarput.  Appallu allanut nuussimaneragaasut misissuiffigigaangatsigit paasisarparput apparluit pineqartut. Taakkuami appat assigisorujussuuvaat, kisiannili siaruaannerullutik  sinerissami kangerlunnilu taakkua piaqqiortartuupput ikinnerusarlutillu.  Appaqarfinnilli nutaanik peqarnerarneraasoqartillugu Pinngortitaleriffiup timmissat pineqartut takuniartuaannarpai. Pinngortitaleriffiup kajumissaarutigerusuppaa inuit maluginiaqqaartassagaat appat apparluilu assigiinngissutaat suunersut.

 

Avannamut piaqqiartornissaminnut kingusinaannginnersut

Appaqarfiit avannamut ungasilliartuaartillutik taava piaqqiortarnerat kingusinnerugaluttuinnartarpoq. Assersuutigisinnaavarput appat Qaanaap eqqaaniittut Kitaata kujataani appaninngarnit qaammammik kingusinnerusumik piaqqiortarput. TImmissat ilaat apriilip naaneraniit/maajip aallartinneraniit piaqqiorfissaminnut apuutereertarput – piaqqiorfinni assiliivilersuinitsinni automatiskimik apriilimiit septembarip tungaanut assiliisartuni tamanna takusinnaareerparput. Aammali qaamaneq atorlugu sumiissusersiuisartunik appat ikkussuiffigineqarnerisigut paasinarsivoq appat Qaanaap eqqaaniittut Upernaviullu avannaatungaaneersut suli Qeqertarsuup tunuata kujataatungaaniissinnaasartut maaji ilanngullugu.  (Takujuk: niki.gl/kl) Paasissutissat pitsaasut junimi ajoraluartumik pissarsiarineqarsinnaanngillat ulloq unnuarlu qaamasarami, nalunngilarpulli timmissat suli anngussimanngitsut ingerlaartut piaqqiorfissaminnullu apuuttartut juunip naalernerani.

 

Sooq timmissat upernaakkut kitaaniittut Pinngortitaleriffiup kisinneq ajorpai?

Timmissat piaqqisartut nakkutigissagaanni timmiaqarfinni piaqqiorfigineqartuni nakkutiginninnerit periaatsini pitsaanerpaajusarput. Piaqqiorfinnimi timmissat katersuussimasarput nakkutigiuminarlutillu. Timmissat ingerlaarnerini kisitsinerit uppernassuseqarluartut pissarsiariuminaattarput. Ingerlaartarnerimmi ukiumiit ukiumut assigiinngitsorujussuusinnaasarput timmissallu avatitsinniittut Nunatta avannaanukarnersut Canadamukartuunersulluunniit takuneqarsinnaaneq ajormat. Ingerlaartarnerallu sapaatit akunnerini arlalinni pisarmat.

Timmiaqarfinni piaqqiorfiusuni timmissat amerlassusaat aamma akunnermiit akunnermut assigiinngiiartorujussuusarput, ilaat peqanngittuaannaramik. Amerlassusaasali nikerarnerat qanoq ittarnersoq ilisimagutsigu (assiliissutit atorlugit paasisagut malillugit), taava kitsisinigut tutsuviginartorujussuarmik paasititsisinnaasarput ikiliartortoqarnersoq, taamaaginnarnersut amerliartornersulluunniit.

 

Kujataani ukiukkut perleraannartarput

Nunatta kujataani appat perlilertut ukiuni kingullerni qulini naammattoorneqartarsimasut ilumoorpoq tassa silap atugassarititai sakkortusarsimagamik. Ukiulli tamakkiallugit taamatut pisoqarneq ajorpoq, nakkutigivarpulli silap allanngoriartornerata kingunerisaanik taamaattoqakulanerulernersoq paasiniarlugu. Taamaattoqartarnerali nutaajunngilaq assersuutigalugu 1977-imi AG-mi allaaserineqarsimavoq ukioq taanna appat perlerarlutik toqusimasut nassaarineqarsimasut. Atuarsinnaavattaa una: www.natur.gl/gl/attaveqatigiinneq/nutaarsiassat/gl/a/nunatta-kujataani-appat-toquinnarsimasut-ukioq-perlerlutik-toqusimap-put/

Appat pillugit ukunani annerusumik paasisaqarsinnaavutit:

llk.dk/jhpl6v.
llk.dk/pbzmpp
llk.dk/f6blhq
llk.dk/wkffte

<- Uterit

Assiliisoq Foto Fernando Ugarte

Assiliisoq Fernando Ugarte