Atuagaq ”Immap sikua pisariaqartipparput” norskit ili-simatusartartunut nersorinnissutigisartagaannik akissarsisitaasoq

Ilisimatusaatigalugu suliniummik Siku-Inuit-Hilamik ingerlatsisimasut ilaatigut suliaminnut atatillugu atuakkiarisimasaat taaguuteqartinneqartoq ”Immap sikua pisariaqartipparput” norskit ilisimatusartartunut akissarsiaritittagaannik, the International Mohn Prizemik, qallunaat aningaasanngorlugu 800.000 koruunit missaanni aningaasartaqartinneqartumik, sapaatip akunnerani kingullermi 5. december 2017 tunineqartussanngortoq avammut suaarutigineqarpoq. 

Akissarsisitsisartutut ataatsimiititaliap nersuiniarnerminnut ilaatigut tunngavilersuutigaa suliniutikkut Siku-Inuit-Hilakkut ilisimatusarnermi suleriutsimik nutaarluinnarmik pilersitsisoqasimasoq, siunissami suliniutissanut allanut maligassiuisumik aqqutissiuisumillu aammalu ilisimatusarnertaa torrallataalluinnarsimasoq kiisalu suliniutikkut Issittumi siunissami suliarineqartussanik tikkuussisoqartoq.
Suliniut suut tamaasalusooq akimorlugit ingerlanneqarpoq, tassani pineqarluni ilisimatusariaatsit arlallit atorneqarsimanerat kiisalu sumiiffimmi najugaqartut ilisimasaasa suliniummi immikkuullarissumik periuseqarluni torrallataasumik ilanngunneqarsimanerat tungavilersuutigineqarluni. Sumiiffinnilu nunaqavissut ilisimasaasa ilanngunneqarneranni periuseq immikkuullarissutut nutaaliornertullu isigineqarpoq. “Suliniummi ilisimatusartartut nunaqavissullu immikkut ilisimasortaasa akornanni suleqatigiinnerup Issittumi paasisassanik nutaanik tunivaatigut issittoqarfinnilu immap sikuata periusaanik itinerusumik paasisaqartilluta”, ataatsimiititaliaq akissarsisitaasussatut toqqaanerminni ilaatigut taama tunngavilersorput.

Sulinuimmi inuit 40-t missaanniittut suleqataapput, taakkunannga 13-it ilisimatusartartuullutik. Suleqataasut amerlanerpaartaat nunaqavissuupput Alaskameersut, Canadameersut Kalaallit Nunaanneersullu immikkut ilisimasalittut toqqagaallutik peqataatinneqartut. Nunatsinniit ilisimatusartartoq inuiaqatigiilerisoq Pinngortitaleriffiup Silap Pissusianik Ilisimatusarfeqarfiani atorfeqartoq Lene Kielsen Holm piniartorlu Siorapalummiu Tokus Oshima peqatigalugu suliniutip aqunneqarnerani suleqataapput. Allat aqutseqataasut tassaapput Shari Fox Gearheard, Henry Huntington, Joe Mello Leavitt, Andrew R. Mahoney, Margaret Opie kiisalu Jolie Sanguya.
Naatsorsuutigineqarportaaq suliniummi periuserineqarsimasoq siunissami ilisimatusariaasissanut malunnaatilimmik sunniuteqarumaartoq. “Suliniutikkut Issittumi imaani sikumi uumassuseqarnerup ataqatigiinnerant tunngassuteqartunik nutaanik paasisaqarpugut. Taama angusaqartoqarsinnaasimavoq nutaamik periuseqarluni suliniartoqarsimammat uumassusilerinerup, inuiaqatigiilerinerup minnerunngitsumillu nunaqavissut ilisimasaasa suliniummi ilanngunneqarsimarat peqqutaarpiarluni”, ataatsimiititaliaq tunngavilersorpoq nangillunilu:

”Suliniutikkut issittumi ilisimatusariaatsit ineriartortinneqarnerat erseqqeqqissaartumik takutinneqarpoq, qularnanngivissumillu ukiuni aggersuni ilisimatusartarnissani allarpassuarni ingerlatseriaaseqarnissat eqqarsaatigalugit maligassiuisumik isumassanik immersuisoqarluni”.

 Nersornaat akissarsiassartaalu Norgemi Tromsømi Arctic Frontiers ataatsimeersuarnerup januar 2018-imi ingerlanneqarnerani nersorniarneqartunut tunniunneqassapput.

 

Sukumiinerusumik paasisaqarusunnermi saaffigisassaq:

Ilisimatusartartoq Lene Kielsen Holm, Silap Pissusianik Ilisimatusarfik, oqarasuaat 361200 imal. email leho@remove-this.natur.gl

<- Uterit

Ilisimatuussutsikkut suliniut Siku-Inuit-Hila ilisimatusariaatsimigut nutaarliortumik ingerlanneqarpoq, matumani nunaqavissut ilisimasaasa ilisimatusarnermi ilanngunneqarnerat immikkuullarissutigalugu. Asseq: GN