Avaleraasartoorpassuit Kalaallit Nunaata tungaanut ingerlagaluarlutik Islandip eqqaanut killiinnarput

Aasaq manna avaleraasartuunik misissuinerit inerneri ICES-ip ullumi saqqummiuppai. Atlantikup avannaani avaleraasartuut ilaat aatsaat taama amerlatigisut ukioq manna kimmut Kalaallit Nunaata tungaanut ingerlasmapput. Aalisagarpassuit Islandip kujataani naammattoorneqarsimapput. Ikinnerungaartulli siammarfigisartakkamik nillernerisortaanut, ilaatigut Kalaallit Nunaannut anngussimapput, tamaangalu 2014-imi amerlassuserisimasaasa sisamararterutaannit amerlanerulaaginnartut naammattoorneqarsimapput.

25.08.15

Allattoq:  PeMi

Avaleraasartuut amerlanertigut Tuluit Nunaata qeqertartaasa kitaanni ukiisarlutillu suffisarput, aasaaneranilu nunat avannarliit, ilaatigut Kalaallit Nunaata, imartaaniittarlutik, planktoninik neriniarlutik. Kalaallit Nunaata imartaani 2015-imi taama avaleraasartuisatsigineranut peqqutaagunarpoq, avalaraasartuut suffisarfimminniit kingusinaarlutik ingerlaalersimanerat upernaallu nillersimaneranik peqquteqartumik ingerlaarnerata sivikinnerusimanera. Avaleraasartuullu aamma Islandip kujataani neriniarfissaqqillluartumik nassaarsimapput, avaleraasartuullu aamma ikileriarsimassangatinneqarput. Tamakkulu peqqutaallutik kalaalliy avaleraasartoorniutaat julimi augustimilu piisatsitsisimallutillu qaqutigiuinnaq nalaarsilluartarsimapput. Tamakkununngali tunngatillugu aamma malugisariaqarpoq, avaleraasartuut tamarmiusut pingajorarterutaat ukiormanna Islandip kujataaniillutillu kujammut kangisissuaniissimammata - tassa Kalaallit Nunaannut qanikannersumi. 

Aalisakkanik misissuisarnerit ilimanarsisippaat ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu aalisartut siusinnerusukkulli aalisakkat sumiinnerinik ukiorlu taanna sumi aalisarfissarinneruneranik ilimasaarneqartarsinnaalissasut. Ukiormanna nunatsinni avaleraasartuunik, arfernik planktoninillu misisssuinerit Norgemi, Savalimmiuni Islandimi tamakuninnga misissuinernut atasumik ingerlanneqarput. Uumasunik misissuisartut nunanut taakkunannga sisamaneersut sapaatip akunnerani qaangiuttumi misissuiartorluni angalanerit inernerpassuinik suliarinnillutillu Internationale Havforsknungsråd-ip (ICES) ilisimatuutut suleqatigiissitaata Spaniami ataatsimiinnerani aqqummiusseqqammerput. 

Avaleraasartuut Tunup imartaaniittartut amerlassusaannik naliliinerit immani tamani avalaraasartooqassutsimik tamarmiusumik, Atlantikup avannaa sinnerlugu annertussuseqartumik naliliinermut ilanngunneqassapput. Ilisimatuutut suleqatigiissitami, sapaatip akunnerani uani tamakkuninnga nalilersuisumi Pinngortitaleriffik peqataavoq. 2016-imi pisassanut siunnersuutissat ICES-imeersut oktoberip aallartisimanerlerani aatsaat saqqummiunneqarumaarput.

Sumiiffik

EEZ

Pisat (%)

Kitaa

Grønland

4

Kitaa

Nunat tamat imartaat

3

Kitaa

Island

37

Qeqqa

EU

6

Qeqqa

Savalimmiut

10

Avannaa

Norge

27

Avannaa

Norge - Jan Mayen

3

Avannaa

Nunat tamat imartaat

8

Avannaa

Svalbard

1

Tabel 1. Atlantikup avannaata kangiani avalareaasartuut amerlanersaasa agguataanerat. Tamakku ilaat aamma nunat tamat imartaanniipput Kalaallit Nunaata kangiani EU-llu imartaani.

Læs rapporten her ... 

Annerusumik paasisaqarumallutit atassuteqarfigiuk:

Aalisakkanut Qalerualinnullu Immikkoortoqarfimmi ilisimatuutut misissuisartoq Teunis Jansen på tlf. +45 61308828 imal. mail: teja@remove-this.natur.gl

Fiilit
makrel2015_2.jpg3.66 Mi

<- Uterit

Titartagaq 1: Pisat (immap qaavani (0-30 m) 30 min-ini kilisannermi kg-inngorlugit) Atlantikullu kangimut avannaani ingerlaarfik. Ammalortut avaleraasartuunik pisaqarfiit ersersippaat (aappaluttut), ammassassuit (tungujortut) aamma allat (tunguusat).