Avaleraasartunut pisassiissutissatut siunnersuutigineqartut ukioq-mannattaaq ikinnerussasut innersuussutigineqarpoq

Avaleraasattassatut ICES-imit siunnersuutigineqartut tallimanngornermi 28. Septembar avammut saqqummiunneqarput. 

Avaleraasartut 2010-mi 4,8 millioner tonsiniit 2018-imi 2,4 millioner tonsinngorlutik amerlassussaat affaannanngorsimapput. Avaleraasartut aalisarneqarsinnaanngorlutik allisussat 2014-imi amerlasimaqaat, ukiunili kingullerni sisamani taakkua ikinnerujussuanngorsimallutik.

Taamaattumik siunnersuutigineqarpoq 2019-imi pisarineqartussat 318.403 tonsit qaangissanngikkaat. Assersuutigalugu 2018-imi pisassiissutissatut siunnersuutigineqartunit 550.948 tonsiusunit taakkua 42%-inik ikinnerupput. ICES-ip naatsorsugai malillugit avaleraasartut ikileriarnerannut patsisaavoq nunani tamalaani 2017/2018-imi pisarineqarsimasut piujuartitsinissamut iluaqutaasimanngimmata. Naatsorsuutigisamiilli amerlanerujussuarnik avaleraasattut ikileriarsimapput.

Siunnersuutigineqartut ikilerujussuarnerannut patsisaaqataasinnaavoq 2018-imi pisassiissutigineqartut ICES-ip siunnersuutaanut avaleraasartoqassusaanullu naleqqiullugu 83%-imik amerlanerusunik pisaqartoqarsimammat. Avaleraasattussat ikileriarnerisa qaavatigut aalisagaaqqat allisussat ikinnerusimapput (2015-meersut). Peqassutsip appariarujussuarneranut Nalunaaqutsersuinerit-Pisarineqartartut-Paasissutissallu atortut nutaaliat atorlugit ilisimanninnerulernermut patsisaanerpaasimapput. Suleqatigiissitaliamik immikkut ittumik 2019-imi januar/februarimi misissuilluartussamik ICES pilersitsisimavoq.

Avaleraasartut Tuluit Nunaata qeqertaata kitaani ukiisarput suffillutillu, aasaaneranilu nunat avannarliit imartaannut tappiorarnartunik neriartortarput aamma Kalaallit Nunaata eqqaanut. Upernaariartornera nillersimaqimmat avaleraasartut avannamut kimmut ingerlaartarnerat sunnerneqarsimassangatinneqarpoq. Naallu ikinnerusunik peqassuseqaraluartoq Nunatta Kangiani 2018-imi aalisarneq annertusimavoq. Kalaallit aalisarluarnerulersimanerat patsisaasinnaalluni. Kalaallit Nunaanni immap ikerani aalisakkanik tappiorarnartunillu misissuinerat nunani allani peqassutsimik misissuinernut ilanngunneqartarput, taamaalillunilu ataatsimoorussamik peqassuseq ilisimaneqalertarluni, matumanilu atlantikup avannamut kangia tamarmi ilanngunneqarpoq.

Tabel 1. Avaleraasartut Kalaallit Nunaannut tulaanneqartartut aammalu 2011-miit 2018-mut pisarineqartartut tamakkerlugit allattorneqarsimanerat:

Ukioq

2011

2012

2013

2014

2015

2016

2017

2018

Kalaallit Nunaat

62

7.402

54.148

78.581

30.351

36.195

46.726

62.927

Tamani pisarineqartut katillugit

946.662

892.353

931.732

1.393.000

1.208.990

1.094.066

1.155.944

1.000.000

Tabel 1. Kalaallit aalisariutaat 2011miilli avaleraasartunniartarsimapput 2018imi maannamut 62.927 tons tulaanneqarsimapput (pisanut nalunaarsuiviit aalisarfiup naalernerani 23. septembar nalunaarsugaapput).

 

Annerusumik paasisaqarniaraanni:

Aalisakkanut qalerualinnullu immikkoortortaqarfimmi ilisimatusartartoq Teunis Jansen oqara. +45 21314997 imaluunniit mail: teja@remove-this.natur.gl.


<- Uterit

Asseq: Pinngortitaleriffik