Baffin Bugtip avannarpasissuani aarrit marloriaatinngornissaminnut inissaqarput

Pinngortitaleriffimmiit inuit sisamat allattoralugit ilisimatuussutsikkut allaatigisap nutaap nalunaarpaa, Qaanaami Canadallu avannaata kitaani aaveqarfinni aarrit maanna 2544-uusut marloriaatinngornissaminnut inissaqartut. Allaatigisamittaaq piniartut biologillu qanimut suleqatigiinnerisa iluaqutaanerannik, aarrillu pissusaannut ingerlaarnerannullu tunngasutigut nutaanik paasisaqartoqartoq allaaserinnittoqarpoq

Baffin Bugtip avannaatungaani aarrit aasami najortagaat, ukiumi Kalaallit Nunaanni piniarneqarfigisartagaannut naleqqiullugit ilisimaneqannginnerupput. Taamaattumik misissuinermi aarrit aasami najortakkaminni qanoq atuisarnerannut paasisaqarnissaq siunertaavoq. Taamaasiornikkut aarrinik kisitsinermi biologit tunngavissaqarnerulerput, taamatullu piniarnermut inuillu piffimmik tamatumannga atuinerannut tunngasutigut siunnersuisinnaanerulerlutik.

Misissuinermi periutsit atortullu kalaallinit piniartunit, atortussiatigut ilusilersuisartunit kiisalu biologinit qanimut suleqatigiiffiusumik ineriartortinneqarsimapput. Unaat nuui satellititigut nassitsissusilerneqarsimapput, Qaanaamiillu piniartut qangatut unaariarlutik aarrinut ikkutsittarpaat. 2010-miit 2013-ip tungaanut aarrit 27-iusut taamatut ikkussivigineqarput.

Nassitsiviit aarrit ingerlaarnerannut qanorlu aqqaamasarnerannut ilisimatuunut paasissutissanik nassitsipput, paasissutissallu piffiup itissusaanut qanorlu qaleruaqartigineranut, aarrit nerisartagaannut, sanilliunneqarput. Paasissutissat takutippaat Canadap avannaata kitaani Alexandra Fjord aamma Princess Mary Bugt tassaasut aasaanerani aarrit neriniartarfiisut pingaaruteqartut. Kalaallit Nunaata avannaata kitaani Carey Øerne tassaapput aarrit junimi Kalaallit Nunaanniit Canadaliarnerminni uninngaarfigisinnaasaat pingaaruteqartut. Aarrit aqajaruisa imaannik kiisalu uillut nerisannaavisa qanoq siaruarsimatiginerannik misissuinerit aasaanerani aarrit neriniartarfiinik pingaarnernik paasisaqarnissamut iluaqutaassapput.  

Aarrit uillut nerisannaallu allat uumaffigisaannut aqqarajunnerusarput (10-100 m-erisut itissusilimmut). 500 meterisut itissusilimmut aqqarnerit sisamat nalunaarsorneqarput, tassaappullu aarrit itinerpaamut aqqarnerinik nalunaarsuinernit pigineqartutuat. Aarrit agguaqatigiissillugu sekundimut 1,0-miit 1,8 meterisut takitigisumik sukkassuseqartumik aqqartut uuttorneqarput.

Qaanaap Ellesmere Ø-llu akornanni aarrit immami ikkattumi neriniartarfiisa annertussusaannut ilisimatuut paasiniaaqqissaarnerannit, maannalu qangalu aarrit amerlassusaannut tunngasutigut paasisanit paasinarpoq piffik tamanna 5000-inik aaveqarsinnaasoq. Aarrit amerlanerulernissaat siunertaralugu aqutsiuartoqassappat, maanna nerisassaqassuseq naapertorlugu marloriaatinngungajatsinneqarsinnaapput. 

Misissuineq pillugu januarimi 2018-imi atuagassiami tutsuigineqartumi Journal of Experimental Marine Biology and Ecologymi saqqummiisoqarpoq qulequtserlugu ”Diving behavior of the Atlantic walrus in high Arctic Greenland and Canada” (Kalaallit Nunaata Canadallu issilluartortaani aarrup aqqariaasiinik paasisat). Allaatigisami allattut katillugit arfineq-marluuppat, taakkunanngalu sisamat Pinngortitaleriffimmi atorfeqartuupput (allaatiginnittoq pingaarneq Eva Garde kiisalu Rikke G. Hansen, Karl B Zinglersen aamma Mads Peter Heide-Jørgensen).

 

Annertunerusumik paasisaqarusukkuit Eva Garde attavigiuk (oqar. +45 3283 3825, e-mail evga@remove-this.ghsdk.dk) iml. Fernando Ugarte (oqar. +299 361200, e-mail feug@remove-this.natur.gl).

<- Uterit

Misissuinermi periutsit atortullu Qaanaami piniartunit, atortussiatigut ilusilersuisartunit kiisalu biologinit qanimut suleqatigiiffiusumik ineriartortinneqarsimapput. Asseq: Fernando Ugarte

Aaveq tunumigut satellitimik nassitsissusiligaq. Asseq: Fernando Ugarte

Satellititigut nassitsissuteeqqat unaat nuuinut ikkussuuneqarput, Qaanaamiillu piniartut qangatut unaariaaseqarlutik aarrinut ikkutsittarpaat. Asseq: Carsten Egevang