ICES’ip siunnersuinera pitsaasorujus-suuvoq

Allattoq direktør Klaus Nygaard, Pinngortitaleriffik

Sermitsiami nr. 25-mi 2019-imeersumi Oqallinneq-mi Arctic Prime Fisheries-imi siulittaasoq Jørgen Wæver Johansen saqqummiussinermini Kalaallit Nunaata Kangiani saarullittassanik siunnersuinermut tunngatillugu arlalitsigut oqaaseqaateqarpoq. Oqaaseqaammini Pinngortitaleriffik susoqarneranik ilisimasaqanngitsutut nipeqartillugu taakkartorpaa, ilungersorlutillu ”kukkugaluarlutik uteriisaartutullusooq iliuutsiminnik” ingerlatitsiinnarniartutullusooq nipeqartitsisumik allalluni. Matumani pineqartoq qujanartumik eqqunngilluinnartumik saqqummiussuiffigineqarpoq – killormoorluinnartumimmi pisoqarmat! 

Kalaallit Nunaata Kangiani Islandimilu saarullittassanik siunnersuineq Pinngortitaleriffimminngaaneerneq ajorpoq, Nunanili tamalaani Imaq pillugu misissuisarfimmiit, ICES-imiit siunnersuinerusarpoq, siunnersuinerallu amigartutut piviusorsiunngitsutullu oqaatigineqarsinnaanngilluinnarpoq. ICES-i siunnersuisarpoq sapinngisamik annertunerpaamik ungasinnerusumullu isigaluni  aalisagaqassuseq annertunerpaamik atorluarneqarsinnaanngortinniartarlugu – aalisakkanik illersuineq inuussutissarsiortunilluunniit illersuineq siunertarinngilluinnarlugu.

ICES’ip pitsaassuseqarnissaq qulakkeertarpaa siunnersuisarlunilu

Naalakkersuisut ICES’imit siunnersorneqarnialeraangata suliaq annertooq aallartinneqartarpoq, paasissutissat annertuut immikkut ilisimasalinnit ICES’imi ilaasortanit ataqqineqarluinnartunillu suliarineqartarput (takutitassiaq takuuk). Aalisarneqartut annertussusaat pisarineqartullu agguataarneqarneri ilaneqartarput peqassutsimik nalunaarsuinernik (misissuinernik) toqqaannartumik ilanngussiffigalugit, taakkualu siunnersuinermi qitiutinneqartarput (soorlu saarullittat ukiui malillugit agguataarneqartarput, nalunaarsuutit paasissutissartaat ilanngunneqartarput, saarulliillu suffisinnaanngornissartik nallersimaneraat nalunaarsorneqartarput).  

Immikkut ilisimasallit nunani tamalaaneersut Kalaallit Nunaanni immikkut ilisimatusartartunik ilaqarlutik siunnersuusiortarput, siunnersuusiaallu immikkut ilisimasallit allat sukumiisumik misissoqqittarpaat pitsaassuseqarnissaa qulakkeerniarlugu (ADG, Advice Drafting Group). ADG’p siunnersuineq akuerereeraangagu, suli allamik komitémik, ICE’imi ilaasortanit allanit peqataaffigineqartumik pitsaassuseqarnissaa qulakkeerniarlugu aamma akuerineqaqqittussaavoq (ACOM, Advisory Committee-mit). Tamatuma kingorna ICES’ip inaarutaasumik siunnersuusiani Naalakkersuisunut tunniuttarpaa.  

”state of the art” periuserineqartarpoq

ICES’ip siunnersueriaaseraa periuseq nunani tamalaani akuerisaq, paasissutissat suliarineqarsimasut tamakkiisumik atortarlugit. Periuseq isertuaatsoq tamanillu takusineqarsinnaasoq atorneqartarpoq, ukiumiillu ukiumut assersuutigineqarsinnaasut atorneqartarput, nalorninartullu suunersut erseqqarissarneqartarput. Nunatta Kangiani saarulleqassutsimut tunngatillugu siunnersuinerni periuserineqartoq aalisakkanut 20-it sinnerlugit assigiinngiiaassuseqartunut atorneqartartoq atorlugu ICES siunnersuisarpoq – Atlantikup avannaani avaleraasartassat aamma taamatut periuseqarluni siunnersuisoqartarpoq.

Siunnersuinerup pitsaassusaa ukiuni kingullerni marluinnarni suli pitsannngorujussuarsimavoq. Siornatigut siunnersuinerni taamaallaat Kalaallit Nunaanni misissuinerit aallaavigineqartarsimagaluartut, ullumikkut paasissutissat amerlanerit assigiinngiiaartut naliliinermi saarulleqassutsimut atorneqartarput (assessment). 2020-mut siunnersuineq ICES’imi ”pitsaanerpaamik siunnersuinertut” pitsaassuseqartumik inissisimavoq.

CPUE periuserineqartumik atorneqanngilaq

CPUE (akunnerup ataatsip iluani pisarineqartut) periuserineqartumi atorneqanngitsut ilumoorpoq, Nunatta Kangiani Islandimiluunniit saarulleqassutsimut tunngatillugu siunnersuinernitaanna atorneqanngilaq. CPUE nalinginnaasumik aalisagaqassutsimut atornissaa nalinginnaasumik tunuarsimaarfigineqartarami. Aalisarnermi aalisakkat kateriffii nassaareriarlugit aalisarfigineqartarnerat nalinginnaasuuvoq, aamma peqassuseq appariaraluarpalluunniit, taamaattumik CPUE-mik atuineq tamakkiisumik peqassutsimut sanilliullugu piviusuminngarnit neriunaateqarpallaartumik isumaqalersitsisinnaasarmat atorneqanngilaq.

Taamaallaat 2018-imi Nunatta Kangiani saarulleqassuseq misissuiffigineqanngilaq

Taamaallaat 2018 minillugu Pinngortitaleriffik ukiut tamaviisa 2008-miilli Nunatta Kangiani saarulleqassutsimik misissuisarpoq, ilisimatuussutsikkut misissuut tyskenik pigineqartoq Walter Herwig 1982-miilli ukiut tamaviisa saarulleqassutsimik misissuisarpoq. Taamaattumik Nunatta Kangiani 2017-imiilli misissuisoqarsimannginneranik allanneq ilumuunngilaq. Saarulleqassutsimik misissuinerit nunatsinnit, tyskenillu 2017-imi ingerlanneqartut naatsorsueriaatsimi atorneqarput.

Kalaallit Nunaat Tysklandilu Nunatta Kangiani 2018-imi umiarsuassaqannginnamik misissuisimanngillat. Kalaallit Nunaat aamma 2019-imi misissuisinnaanngilaq, Walter Herwig-ili 2019-imi Nunatta Kangiani saarulleqassutsimik misissuisussaavoq.

Saarullit Nunatta Kangiani nungussimanngillat

Saarullit Nunatta Kangiani nungunngillat, saarulliilliukua angisuuginnaanerusut, saarulleeqqallu saarullittassanngortussat ikittuarannguusut. Saarulleeqqat pisarineqarsinnaanngortussat ikimmata suffisinnaasut ikilisimapput. Saarullillu taakkua sumiiffimmi annikitsumi ”Kleine Banke”-imi katersuussimapput, soorlu 2018-imi aalisariutit misiliillutik saarullinniarneranni tamanna paasinarsereersoq.

Kalaallit Nunaata Kangiani ukiuni kingullerni CPUE-p qaffakkiartorsimanera ilumoorpoq. Siornatigulli peqarnikuuneranut peqarnera suli nallersuussinnaanngillaq, imartami annikitsumi saarulliit eqiteruffiat peqarpasinneranut patsisaammat.

Islandimi saarulliit Kalaallit Nunaannut attuumassuteqanngillat  

Islandimi Nunattalu Kangiani saarulliit ullumikkut atortorissaarutit atorlugit timip kingornussaanut tunngasutigut immikkoortinneqarsinnaanngillat. Imaanngilarli saarulleqatigiit ataasiusut (Takuuk allaaserisaq ”Saarulliit Islandimeersut imartaminni kialaartumiiginnartarput” aviisimi uani aamma atuarneqarsinnaasoq).  

Island-imi – Nunatta Kangiata saarulleqarnerata akerlerluinnaanik -  saarullippassuaqarpoq arlalinnik ukiulinnik taamaattumillu saarulleeqqat pisarineqariaannanngortut amerlasoorsuupput. Saarulliit uumaniarnerminni avatangiiserissaaqaat annertuumillu aalisarneqarsinnaallutik. Tamannalu 2020-imi Islandimi Nunatta Kangiani pisarineqarsinnaasunut naleqqiullugu amerlanerujussuarnik saarullittassaqarsinnaapput.

Islandimi siunnersuinerit malinneqartarput

2000ip kingorna Islandimi aalisakkat ikilerujussuanerisa kingorna Islandimiut 2010-mi ingerlatsinermut pilersaarusiorput, siunnersuinernut naapertuuttumik ilusilimmik. Taamanili tassa aalisakkat amerligaluttuinnarsimapput.

Nunatta Kangiani pisarineqarsinnaasut ikileriaraluartut 2019-imi pisassiissutit qaffaaffigineqarput. Tamatuma ilutigisaanik saarulleeqqat pisarineqarsinnaanngortussat ikimmata, taava tupinnanngitsumik 2020-imi aalisagassakinnerusussaavoq. Taamaattumillu 2020-imut siunnersuinerit appariaqqipput.  

<- Uterit