Issittumi miluumasut siunissaat ilisimanngisarpassuarnit siunersiuminaapppoq

Issittumi uumasuusut imaani miluumasut aqqanillit killiffiannik naliliiniarneq siulleq assigiinngisitaartumik takutitsivoq – aammalu paasissutissarpassuarnik amigaataasunik. Ilisimatusartartut paasivaat naak uumasoqatigiiaat ilaat silap pissusiata allanngoriartorneranut naleqqussarluaraluartut taamaattoq ilaat ikiliartorput. Taamaattorli imaani miluumasut uumasoqatigiiaat assigiinngitsut 78-it ilisimaneqartut pillugit paasissutissaatit tamakkiisumik isiginiarlugit ikiginakulupput.

19.04.15

Allattoq:  PeMi

Allattoq: Virginia Gewin, tusagassiortoq namminersortoq, Portland, Oregon, USA.

”Paasissutissat amigaataasut pissarsiarisinnaanngikkutsigit maannamut pigileriikkagut amigaateqaraluartut tunngavigalugit siunissami qanittumi uumasunik pineqartunik aqutsineq ingerlatiinnartariaqassavarput – piffissami ineriartornerup kingunerisaanik tatineqaraluttuinnarfiugaluartumi”, ilisimatusartartoq Kristin Laidre ilisimatuussutsikkut allaaserisami pingaarnertut allattuusoq Pinngortitaleriffimmi atorfeqarnermi saniatigut USA-mi Seattlemi University of Washingtonip Polar Science Centeriani biologitut aamma atorfeqartoq oqarpoq.

Kiisortunik inuuniutillit

Laidrep suleqataasalu Issittup imartaani uumasut, pingaarnerutillugit nannut, qilalukkat qaqortat, qilalukkat qernertat, arfiviit, aarrit kiisalu puiseqatigiiaat assigiinngitsut arfinillit aammalu uumaffigisaanni pissutsit ataqatigiinnerannut tunngassuteqartut tamakkiimasumik isiginiarluni killiffigisaat naliliiffiginiarsimavaat. Uumasoqatigiiaat pineqartut uumasut nerisaqaqatigiinneranni qulliusutut inissisimapput, Laidrellu suleqataasalu aamma paasivaat uumasut pineqartut inuup inuuniarnerani isumalluutit pingaarnersaasa ilagigaat: tassami inuiaat Issittormiut inuussutissaqarniarlutik uumasut pineqartut 80 %-iinik piniagaqartuummata.

”Nunarsuarmi allami ukiunilu makkunani muteerniusumik inuuffigisatsinni qaqutigoortuuvoq inuit kiisortunik uumasut nerisaqaqatigiinneranni qullerpaami inissisimasunik inuussuteqartarnerat”, Laidre naqissusiivoq.

Sikuunikinnerulerneranit ulorianartorsiortinneqarput

Misissuinernit paasisat piffissami qanittumi qarasaasiatigoortumik Conservation Biologymi saqqummiunneqarput, inerniliussanut ilaalluni uumasoqatigiit pineqartut ilaat uumasunut ulorianartorsiortinneqartunut akuusutut nalilerneqarlutik. Uumasoqatigiiaat arfineq pingasut ikiliartortutut naliliiffigineqarput, taakkununnga ilaallutik nanoqatigiiaat puiseqatigiiaallu ilaat immap sikuanik uumaniaannarnissaminnut pisariaqartitsisunik. Qaammataasatigoortumik paasissutissaatit takutippaat Issittup immikkoortuini aqqaneq marluusuni imaata sikuusarnera 1979-imiit 2013-imut agguaqatigiissillugu sapaatip akunnerinik tallimat qulillu akornanni sivikinnerulersimasoq aammalu sikuniartarnera kingusinnerulersimavoq upernaakkullu siku aajaarnerusalerluni. Berenthavimi aasaq maannakkut qaammatinik tallimanik sivisunerulersimavoq – sumiiffimmi tamanna Norgep Ruslandillu avannaanni kissatsikkiartorfiunerpaarpaajuvoq.

Ilaalli amerliartorput

Misissuinerit aamma takutippaat uumasoqatigiiaat allat qulit amerliartormata, taakkununnga ilaallutik arfiviit aarrillu, allallu qulingiluat aalaakkaasumik inissisimasutut taaneqarlutik. Uumasunillu pineqartunit 78-iusunit 51-it inissisimanerat oqaatigiuminaatsinneqarsimavoq.

Paasissutissaatit amigarnerat peqqutaalluni Naalakkersuisut issittumi uumassuseqassutsip ataqatigiinneranik aqutsisussaatitaasut aporfissaqarput, ilisimatusartartut naqissusiipput. Taamaakkaluartorli ”assiliarlulusooq maanna killiffigisarput aqutsinermik ingerlataqarnermi angusaavoq pingaarutilerujussuaq”, Rosa Meehan, U.S. Fish and Wildlife Servicemi Anchoragemi Alaskamiittumi pisortaasimasoq aammalu Issittumi Siunnersuisooqatigiinnut eqqissisimatitsinermut pinngortitamillu eriaginninnernut tunngassutilinni immikkut ittumik siunnersortinut siulittaasuusoq oqarpoq. Taassuma aamma oqaatigaa siusinnerusukkut misissuisarnerni uumasoqatigiiaat, sumiiffiit suliffissuilluunniit ataasiakkaat immikkoortillugit isiginiarlugit misissuisoqartartoq, ”kisiannili uuma misissuinerup suut taamaasa qulaarpai… suut imminnut qalleraallutik pisinnaasarnerat erseqqittorujussuanngorpoq, pissutsillu taamaannerat iluaqutsiullugu sumiiffiit allanngornerujussuarnit eqqugaasinnaasut immikkoortissinnaanerulerpagut”.

Silaannaaap CO2-qassusia apparsartariaqarpoq

Misissuinerit erseqqissisippaat ”Issittup uumasuinik siunissami aqutsiniarnissap qanoq pisariutigilersinnaanera”, Mike Ruinge, US geological survey-ip Patuxent Wildlife Research Centeriani illoqarfimmi Laurel-imi Marylandimiittumi, USAmi, uumassuseqassutsip ataqatigiinneranik nannullu pillugit immikkut ilisimasalik oqarpoq. Riungip maluginiarnerarpaa – aatsaat nunarsuarmioqatigiit kuldioxidimik aniatitsinermik apparsaanissamik isumaqatigiissuteqarsinnaalissagaluarpata – tamanna pinngippat pinngortitamik eriaginninniarluni, aningaasarsiornikkut siuarsaaniarnermi aammalu nunat inoqqaavisa pisuussutinik uumassusilinnik atuisariaqarnerannik soqutigisaqarnerit aporaaffiujuassasut.

”Assersuutigiinnarlugu qilalukkat qernertat Kalaallit Nunaata avannaani qangarsuaaniilli nappatigisassatut piniagaajuarnikuupput”, Pinngortitaleriffiup Miluumasunut Timmissanullu Immikkoortuani pisortaasoq Fernando Ugarte oqarpoq. Maanna aamma arferit silap pissusiata allanngoriartorneranit, umiarsuit uuliasiortullu nipiliuutaannit tatineqariartorput. Sikuunikinnerulerneralu peqqutaalluni aamma piniaruminarnerulersimasinnaapput. ”Akornusersuutit taakkartorneqartut immikkoortitaarlugit qilalukkanit qernertanit anigorniarneqartarsinnaapput, kisiannili tamakku sunniutaat ataatsimut kattukkaanni ajornartorsiortitsilersinnaapput”, Fernando Ugarte nangippoq.

Nunaqavissunik suleqateqarnissaq pisariaqarpoq

Misissuineruttaaq tikkuarpaa, uumasunik amerlassusiliiniarluni misissuisarnerni aningaasartuutaasartut aammalu atortulersuutitigut iluatsitsisinnaassutsip nikerarsinnaasarnerujussua peqqutaalluni nunaqavissunik suli annertunerusumik suleqateqarnissaq misissueriaatsinillu inerisaaqatigiinnernik soorlu sumiiffiit eqqissisimatitsiffiusussat pisassiissutigineqarsinnaasunillu aalajangersaasarnerit eqqarsaatigalugit pisariaqartitsineruartortoqarnissaa naatsorsuutigineqarsinnaammat. Issittumilu pisuussutinik uumassusilinnik aqutsiniarnermi ”erloqinartorsiuuteqarpugut”, allaaserinneqataasoq Kit Kovacs, Norgemi Tromsømi Polar Institut-ip uumassuseqassutsip assigiinngisitaassusia pillugu ilisimatusarfiani pisortaasoq oqarpoq. Assersuutigiinnarlugu ”nunarsuarmi miluumasut annerit ilaat” ima iliallaannaq nuunneqarsinnaanatillu aamma mattullugit piaqqiortinneqarsinnaanngillat”, taanna oqarpoq. ”Taamaallat inuit pilersitaat akornusersuutit millisarneqarsinnaapput – soorlu nipiliornerit, mingutsitsinerit imaluunniit piniagaanerat sakkukillineqarsinnaalluni. Peqatigitillugu kissatsikkiartornerup kingunerisaanik Issittup ilarujussua aamma ukiuni qulikkaani aggersuni sikuunikinneruartuinnassaaq”.

Issittoq sikuerukkiartorpoq

Issittumi uumassusillit ikiorsiiviginiarlugit Norge nunallu allat ukiuni makkunani suliniuteqarput uummavinnik sikutalinni imartaalu ilanngullugit illersortariaqakkanik aalajangersaallutik. Aamma Nunarsuarmi uumasut nujuartat pillugit aningaasaateqarfissuaq WWF, naalakkersuisutigoortuunngitsumik suliniaqatigiiffiusoq USA-milu Washington D.C.-mi qullersaqarfeqartoq, ukiuni makkunani Kingullerpaamik Sikoqarfiusumik taaguusikkaminnik illersuiniarlutik suliniuteqarput – immaqa Canadap avannamut kangisinnerusortaani Kalaallit Nunaatalu avannaatungaani sikusartoqarfiusut amiakkutuaalerumaartussat annaanniagaalerlutik kisimik.

Suliassat imaannaanngitsorsuupput, Koavcsilu neriuppoq ”aalajangiisartut silatuut” matumuunakkut nutaamik misissuinikkut ”itertissinnaassallugit”.

 

Malugeqqusaq:

Allaaserisaq una qanittukkut atugassiami Science Magazine-mi saqqummiunneqarpoq allaatigisallu nutserneqarnerata imarisaa tamakkiisoq Pinngortitaleriffimmit akisussaaffigineqarpoq.

Kalaallisuunngortitsisoq: Emma Kristensen, Pinngortitaleriffik.

<- Uterit

Issittup imartaani miluumasunut nunap imartallu immikkoortuui pingaarutillit misissuinermi isiginiarneqartut.

Uani takuneqarsinnaavoq ukiuni qulini kingullerni Issittumi immap sikuata ulluni pineqartuni (qalipaataa malillugu – aappalaartoq ullut 20-t sinnerlugit) imarorsimanerusalersimanera. Tassa aappaluttoqarfiusoq aakkiartupiloorfiusoq.

Ussuk, una Baffin Bugt-imi siumugaq, sikoqanngitsumiinniarnissamik ajornartitsissaaq. Asseq: Øystein Wiig.

Tunumi aaveq. Asseq: Fernando Ugarte, Pinngortitaleriffik.