Issittup illerai avannamut illuartitilersimapput

Issittup imaata uumasuaraasa ilaat pingaarnerit uumaffigisartagaraluatik qimallugit avannamut illuariartulersimanerat erseqqissunik takussutissartaqalerpoq

Issittup imartaani illeqqat nerisareqatigiinnermut pingaarutilerujussuit avannarparternerulersimapput, ”illortaajusannguilu” Atlantikup imartaaneersut illeqqat ”taartissamaatit” Kalaallit Nunaata imartaaniinnerulersimapput. Nutaarsiassaq tamanna eqalukkanut, issittup imartaani uumassusillit ataqatigiinnerannut pingaaruteqaqisumik inissisimasunut, pitsaasuussanngilaq. Tassami illeqqat nerissallugit sungiusimanerusat peerukkiartulernerisa kingunissaat imaani uumassuseqassutsip ataqatigiinneranut - allaat naggataagut uatsinnut inunnut – annertoorujussuarmik sunniuteqarsinnaanera ilimagineqarpoq, ilisimatusartartoq issittup illeraasa atugaannik paasisaqarniarlutik misissueqataasimasoq Pinngortitaleriffimmeersorlu Caroline Bouchard nassuiaavoq. 

Paasissutissat suli amigarput

Taanna ilisimatusartartoqanni Université Laval canadameersoq peqatigalugu ilisimatuussutsikkut allaaserisaminnik qulequtsersimasaminnik ”Calanus glacialis and the feeding success of young polar cod in warming Arctic seas”, ”Calanus glacialis (Calanus glacialis (Kalaallit Nunaata imartaani illeqqat nalinginnaanerpaartaraat) illeqqat taakku issittup imartaani kissatsikkiartuinnartumi eqalukkanit nerisarineqarnerinut tunngasumik saqqummersitsiliivippoq.

”Uumasuaqqat imaaniittut katitigaanerisa allannguuteqariartulernerat eqalukkanut aammalu uumassusillit nerisareqatigiittarnerannut tunngassuteqartunut qanoq kinguneqarsinnaanerat nalugallarparput. Paasissutissat maannakkut pigisavut aallaavigisinnaasagullu naammaginanngillat kingunissaasinnaasullu suusinnaaneranik oqalunnissatsinnut tunngavissaasuagallarpugut”, ilisimatusartartoq Pinngortitaleriffimmeersoq Caroline Bouchard oqarpoq.

Illeqqat imartatsinniittartut pualalluartut

Kalaallit Nunaata imartaaniittartut illeqqat nalinginnaanerusut pingaarnerusullu, allatut oqaatigalugit imaani uumasuaqqat, makkuupput: Calanus hyperboreus. Issittup imartaani uumasuaqqat anginerpaat, pualanerpaallu 65 %-imik orsortaqarlutik. Taanna Qeqertarsup Tunuata imartaaniit avannamullu nalinginaaneraluni siumugassaaneruvoq, imartanilu kujasinnerusuniittunissaaq naammattugassaasarpoq. Illeqqat anginerpaat tulliat Calanus glacialis sumi tamaani naammattuugassaasarpoq orsortaqarlunilu 62 %-inik. Illeqqat nalinginnaanerpaat pingajoraat Pseudocalanus spp. Kalaallit Nunaata kitaata kujataatalu imartaanni illeqqani nalinginnaanerpaarpaaq tassaavoq ”illortaajusaarannguaq Calanus finmarchicus”, mikinerullunilu orsukinnerusoq, 34 % orsortaqaannarami.

Imap kissatsikkiartornera qammaasuulluni ajatsisuuvoq

Issittup atlantikullu imartaaneersut illeraasa assigiinngissutaasa aappaat tassaavoq uumasuaqqat taakku uumartussusiat. C. finmarchicus ukioq ataasiinnaq ”tukerfiusoq” anigoraluaannarlugu toquinnartarpoq, uffali issittormiortaat ukiut pingasuniit arfinillit angullugit attartussusillit. Illeqqat issittormiut ukiuleraangat immap naqqanukartarput qaamanerlu uteqqikkaangat immap qaatungaanut puttallaqqittarlutik.

”Issittup imartaata kissatsikkiartornera ilutigalugu C. glacialis ”illortaajusannguaminit” C. finmarchicus-imit uffali mikinerungaartumit inangerneqaraluttuinnassaaq. Taamaattoqarnerata kingunerisaanik issittup imartaani ”uumassuseqartitsisuusup” eqalukkap immanit kissarnerusumeersunit aalisakkanit soorlu ammassannit putooruttunillu inangerneqariartornera sukkatsissinnaavaa”, Caroline Bouchard naggasiivoq.

<- Uterit

Illeqqat, aamma illeqqanik qaamasartunik taaneqartartut immami zooplanktonini pingaaruteqartuupput. Assiliisoq: Fernando Ugarte.