Kalaallit Nunaanni immap naqqani uumasunik nalunaarsuineq aallarteruttorpoq

Ullutsinni avammut tunisassiassanik aalisassagaanni piujuartitsinermik tunngaveqartumik aalisartoqarnissaanik piumasaqaateqartarnerit avaqqunneqarsinnaajunnaarnikuupput. Immami uumassuseqarnerup ataqatigiinnera qajassuartumik pineqartariaqarpoq - taamaaliussagaannilu tasamani naqqani soqarnersoq ilisimasariaqarpoq

14.10.15

Allattut: Emma Kristensen aamma Henrik Lund, Pinngortitaleriffik.

Pinngortitaleriffik ukioq manna suliniummik, immap naqqata uumasoqassusianik Kalaallit Nunaatalu sineriaata avataani uumassuseqassutsip allanngortarneranik qulaajaaviusussamik aallartitsinikuuvoq. Suliniut nutaaq - "Benthos Ekspert-udviklingsprogram"-imik taaguuserneqarsimavoq 2018-illu tungaanut ingerlasussaalluni taannalu Atlantikup avannaani nunat issittartut tamarmik tamakkuninnga ilisimasaqarluartortaasa suleqatigiissutigissavaat. Suliniummi tassani Kalaallit Nunaanni immap naqqani uumasut nalunaarsorneqassapput ilisimasanillu katersuiffimmik, siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu nunani allani suliniutinik tassunga assingusunik aallartitsiniarnermi Issittullu immikkoortuini assigiinngitsuni sanilliussisarnissani tunngaviusartussamik pilersitsisoqassaaq.

Piumasaqaatinut angummaniarneq

Issittup immikkoortuini immat naqqisa uumasuinik nunat tamat suussusersuisarneranni minnerpaamik aallaavigineqatussamik pilersitsisoqarnissaa anguniarneqarpoq; ilisimatusartartut siunissami ilaatigut mianerineqartariaqartunik tikkuaareertarniassammata, soorlu assersuutigalugu aalisarnermik uuliamilluunniit ujaasinermik aallartitsisoqarnissaa eqqarsaatigalugit. Tassanilu aamma atuisartut piujuartitsiniarnermik tunngaveqartumik ingerlatsisoqartarnissaanik piumasaqaateqariartornerat eqqarsaataavoq ilaatigut MSC-meqqinik taaneqartartut eqqarsaatigalugit. MSC-akuersissut pissarsinissamut piumasaqaatit eqqarsaatigalugit aalisarnernut raajarniarnernullulumi piumasaqaatit qaffasinnerulernikuupput. Massakkullu aalisagaqatigiit ataasiakkaat piujuartitsinermik tunngaveqartumik aalisarneqartarnissaannik piumasaqaateqarneq naammakkunnaarnikuuvoq. Immap naqqa sapinngisamik qajassuarnerpaamik pineqartariaqarpoq, aalisarnerullu sunniutigisimasinnaasai suulluunniit uppernarsarneqarsinnaasariaqartussanngorput. Taamaattumik immap naqqata qanoq issusia uumassullu tasamaniittartut atugarisaat ilisimaqqissaarneqartariaqarput.

Immap naqqani pissutsit ilisimaqqissaarneqanngillat

Norge, Canada Ruslandilu kisimik tamakkunuunatigut ilisimasaqarluartuupput, suliniutissamilu nutaami Barentshavimi, Norgep Ruslandillu suleqatigiiffigisaanni, immap naqqani alaatsinaalluni suliniut isumassarsiorfittut atorneqarsimavoq. Ilisimatusartartut russiusut Murmanskimi PINPRO-meersut, tassa Ruslandimeersut nunatsinni suliniutaalersumi akuutinneqalereerput.

Ilisimatusartartoq Martin Blicher Pinngortitaleriffimmeersoq Islandimi, Savalimmiuni, Norgemi, Canadami, Ruslandimi Tuluit Nunaannilu tamakkulerisartoqatini peqatigalugit aasaq manna Pinngortitaleriffiup misissuutaanik Pâmiumik Kitaani Upernavimmiit Tasiilaq tikillugu angalanikuuvoq uumasunik immap natermiuinik suussusersiuilluni nalunaarsuinissaq aallarnisarlugu. Uumasut takornartat qaqinneqartut tamarmik "ilaqutariinnut assiisivimmut" ilanngunneqartussanik assilineqartarsimapput. Assiisiviullu uumasut assilineqartut suussusaasa qanorlu siammarsimatiginerisa allaaserineqarneri aamma imarai.

Innersuussutit

Nunat peqataasut suliniut aallartippaat ataatsimiillutik misilittakkatillu tunngavigalugit nalunaarusiorlutik. Nalunaarusiaq ataavartumik utikattumillu misissuisarnissat pillugit innersuussuteqarnermik inerneqarpoq. Tassani siullertut nunat peqataasut aningaasaqarnerat aallaavigalugit piviusorsiortumik piumasaqaateqarnissaq aalajangiunneqarpoq, taamaattorli aamma suliassat eqqarsaatigalugit illersorneqarsinnaasumik ingerlatsinissaq piumasarineqassalluni: nunani pineqartuni immap naqqanik ilisimatuussutsikkut misissuisarnissamik pilersaarutit piviusunngortinneqassapput, immap natermiui pisarisuukkat suussusersisarlugit nalunaarsortalerumallugit. Taamaaliortarnissat ukiumoortumik aalisakkanik misissuisarsarnerit ingerlanneqartarnerat iluatsillugu immap naqqani uumasoqassutsimik immikkut ilisimasallit ikinnerpaamik marluk pisarisuukkanik misissuillutillu suussusersiuisalernissaat innersuussutigineqarput. Pilersaarutaavoq nunat peqataasut tamarmik suussusersiusarnermut sakkunik peqalissasut, tamakkulu nunat namminneq umiarsuaanni aalisagaqassutsimik misissuissutigisartagaanni ingerlanneqartassapput. Taamaalillutik nunat paasissutissanik pissarsiarisimasaminnik paarlaasseqatigiittarnermikkut paasissutissanik pigisaminnik assigiissaareqatigiittassapput sanilliussissutigisinnaaligassaminnik.

Immap naqqata uumasoqarnerata pingaarutaa

"Uumasoqatigiiaarpassuit paasisinnaassagutsigit immap naqqani uumasoqatigiiaat assigiinngitsukkuutaat nalunaarsornissaat pingaarluinnartuuvoq. Kalaallit Nunaanni uumasut qimerloqanngitsut ullumikkut 2000-it sinnillit nalunaarsorneqarsimapput, soorlu siuteqqut, eqqusat assagiarsukkullu.  Uanga qularinngilluinnarpara uumasut Kalaallit Nunata Issittullu imartaata naqqiniittut ilaminiinnanngui nalunaarsorsimassagigut. Immallumi naqqani nerisareqatigiinneq aamma annertoorujussuuvoq, uumasorpassuillu uumassusilinnik immap naqqaniittunik nerisaqartarput. Misissuisarnissanik suliniumik aallartitsigaanni piffissap ingerlanerani allanngorarnerit malinnaaffigineqarsinnaalissapput. Immap naqqata uumasoqassusiata ataqatigiissusiani allanngortoqarpat, tamanna aamma nerisareqatigiinnerup sinneranut sunniutissaaq, Martin Blicher oqarpoq nangillunilu.

"Taamaattumillu aamma paasissutissat immap naqqaneersut silap pissusiata allanngoriartorneranut uppernarsaatitut atorsinnaalissavagut. Uumasoqassutsimmi tamarmiusup allanngoriartornera tunngaviusumik malunnarsereerpoq. Raajat avannarparnikuupput, Kitaani saarulleqaqqilerpoq; tamanna immaqa immap naqqanut sunniuteqarpoq imaluunniit paarlattuanik".

"Pissutsit assigiinngitsut unammillernarsinnaasartut immikkut ilisimasaqarnissamik pisariaqartitsisarput. Soorlu assersuutigalugu sumiiffimmi misissuinermik ingerlatsigaangatta, amerlasuutigut paasisarparput manna tikillugu ilisimasatta amigarnerat. Immap naqqa pillugu siunnersuivallaarsinnaanngilagut, paasissutissanilli katersuineq aasaq manna aallartitarput tunngavigalugu sumiiffiit ilaat paasisaqarfiginerulerpagut", ilisimatusartartoq Martin Blicher naggasiivoq.

 

PAASISAT:

Immap naqqanik misissuilluni suliniut CAFF-imi (Conservation of Arctic flora and fauna) suleqatigiiffimmullu CAFF-ip, CBMP-ip (circumpolar Bioversity Monitoring Programme) ataaniittunut iluaqutaassaaq, tassanngalu aningaasalersueqataapput Nordisk Atlantsamarbejde, NORA aamma Nordisk Ministerråd, kiisalu Pinngortitaleriffik. Sulinermilu aamma ataavartumik oqaloqatigineqartarput Kalaallit Nunaanni aalisarnermut pisortaqarfik aalisarnermillu suliniaqatigiiffik, Sustainable Fisheries Greenland.

CAFF aamma CBMP suleqatigiissitaapput Arktisk Rådip ataani Issittumi uumasoqassutsimik sammisaqartut.

NORA naalagaaffiit akornanni suleqatigiiffiuvoq, Atlantikup avannaani suleqatigiinnermik nukittorsaaviuvoq taannalu aqqutigalugu nunani avannarlerni suleqatigiiffimmik nukittuumik taamalu piujuartitisinermik tunngaveqartumik ineriartornermik pilersitsiniarfiulluni.

Danmark 2015-imi Nordisk Ministerrådimi siulittaasuuvoq suliniuteqarnerminilu Issittup Atlanikup avannaatungaa ilanngullugu sumiiffiit Europap avannarpasissuaniittut ilanngullugt piujuartitsiniarluni suleqatigiinnerup nukittorsarneqarnissaa sammisaralugu, immami allanngutit ”Det blå Arktis"-imik taaguuserlugit pingaarnertut sammillugit. Tassaluuna ilaatigut ingerlataq taanna aqqutigalugu immap naqqani suliniut eqqartorneqartoq una aningaasalersorneqartoq.

<- Uterit

Immap ulloriaasaasa assigiinngitsorpassuit ilaat nalunaarsorneqareersimasut. Asseq: Martin Blicher.

Soorlu tassa avataarsuani uumasorujuit ilagissagaat, kisianniliuna Tunup imartaani peqquit ilaat. Asseq: Olga Zimina.

Pinngortitaleriffiup misissuutaani Pâmiumi pisarisuukkat uumasut pupiusat taamannak tonsikkaat. Taama ittoq pupiusak ataaseq 20 kg qaangerlugit oqimaassuseqarsinnaasarpoq. Asseq: Pinngortitaleriffik.

Immami nillertumi koralit, qitupeqqat allallu uumasut pupiusat pisarisuukkanut ilaapput. Asseq: Olga Zimina.

Pinngortitaleriffiup misissuutaani Pâmiumi immap naqqasiuut Canadamit, Islandimit Ruslandimillu aggersut ulappuseruttorput. Asseq: Martin Blicher, Pinngortitaleriffik.

Immap naqqata uumasuinik immikkut ilisimasallit Ruslandimeersoq, Savalimmiuneersoq Norgemeersorlu Nunatta itinersuaniit qaqitaminnik paasiniaallutik ulappuseruttorput. Asseq: Martin Blicher, Pinngortitaleriffik.

NORA logo.

Norden logo.