Kalaallit Nunaata avannaani sinerissap qanittuini qaleraleqarfinni tamani qaleraleqassuseq kinguariarpoq

26.06.18

Qeqertarsuup Tunuata, Uummannap Upernaviullu imartaanni sinerissap qanittuini qaleraleqassuseq siornakkunnut sanilliullugu appasinnerumiilerpoq. Biologit 2019-imut siunnersuipput qaleralinniarfinnut Qeqertarsuup Tunuaniittunut 5.120 tonsit, Uummannap pigisaaniittunut 5.800 tonsit Upernaviullu pigisaaniittunut 5.330 tonsit sippornagit 2019-imi pisassiissutigineqartariaqarluartut. Tamaalilluni tassa sumiiffinnut pineqartunut tamanut qaleralinniarnikkut kinguariartoqarpoq.

Qeqertarsuup Tunua eqqarsaatigalugu biologit qalut qassutillu atorlugit misissuisarnerinit aammalu qaleralinniarnermit nalunaarsuutinit paasissutissaatit tamavimmik takutippaat taavani qaleraleqassuseq appariarsimasoq. Peqatigitillugulu paasissutissat takutippaat qalerallit tulaanneqartartut ukiuni qulini kingullernik atasuinnarmik milliartuinnavillutillu angisoortaarukkiartortut. Tassa imaappoq qalerallit ukiut qulit matuma siorna tulaanneqartartut oqimaaqataannik ullumikkut tulaassissagaanni marloriaammik amerlanerusunik qaleralinnik tunisisoqartariaqassaaq. Allatullu oqaatigalugu imaappoq qaleraleqassutsimit ilanngartuineq ullumikkut taamanernut naleqqiullugu annertunipilussuuvoq, taamaalillunilu qaleraleqassuseq aalisarnermut malinnaaniapiloornerujussuanngornikuulluni.

Taamaammat NAFO´p ilisimatuussutsikkut siunnersuisua naliliivoq Qeqertarsuup Tunuani 2019-imi qaleralittassiissutigineqarsinnaasut 5.120 tonsit sipportariaqanngikkaluaraat. 2016-imi pisat 10.760 tonsiusimapput, 2017-imili pisarineqarsimasut appariaateqarsimapput 6.406 tonsinut, naak pisassiissutigineqarsimasut 9.200 tonsiusimagaluartut.

Uumannamut Upernavimmullu tunngatillugit NAFO´p ilisimatuussutsikkut siunnersuisua naliliivoq, taavani qaleraleqassutsit kinguariartulernerinut takussutissat siulliit erseqqissereersut, taamaattumillu siuliinut sanilliullugit appasinnerusunik pisassiisoqartariaqarluarnerinik innersuussuteqarluni. Aamma sumiiffinni pineqartuni marlunni aalisarnermit nalunaarsuutit 2014-imiit takutippaat qaleralinniartartut pisaqarniartarnitik ajornartorsiutiginerulersimagaat (ningitsinermi ataatsimi pisaasartut ikiliartornerat, oqummersat amerlanerusut atortariaqarlernerat assigisaallu). Taamatullu aamma qalerallit tulaanneqartartut ukiuni siuliini tulaanneqartartunut sanilliullugit mikinerulersimapput. Uummannamut tunngatillugu 2019-imi pisassiissutigineqarsinnaasutut innersuussutigineqarput 5.800 tonsit – siuliani innersuussutigineqartunit 700 tonsinik appasinerullutik aammalu 2016-imi 2017-imilu pisarineqarsimasunit 3.900 tonsinik appasinnerupput. Upernavimmut tunngatillugu 2019-imi pisassiisutigineqarsinnaasutut innersuussutigineqarput 5.330 tonsit – siuliani siunnersuinermit innersuussutaasumit 970 tonsinik appariaateqarpoq aammalu 2016-imi 2017-imilu pisarineqarsimasunit 1.700 tonsinik appasinneruvoq.

Kalaallit Nunaata kitaata Tunullu imartaasa avataanni qaleraleqassutsit siuariaateqarsimapput, taamaammallu taakkunani qaleralittarineqarsinnaasutut NAFO`mit kitaata imartaaniittartunut qaleralinnut innersuussutigineqartut 4.057 tonsinik qaffanneqarput, taamaalilluni pisassiissutigineqarsinnaasutut innersuussutigineqartut 36.370 tonsiulerlutik (Canadalu aveqatigiissutigineqartussat). Tunup imartaaniittartunut qaleralinnut tunngatillugu pisasssiissutigineqarsinnaasutut innersuussut 150 tonsinik qaffaavigineqarpoq 24.500 tonsiulerlutik.

Siunnersuineq atuarsinnaavat uani.

 

Itinerusumik paasisaqarusunnermi saaffigisassaq:

Aalisakkanut Qalerualinnullu Immikkoortortaqarfimmi pisortaq Helle Siegstad, oqarasuaat 361200 imal. email: hesi@natur.gl

<- Uterit