Kalaallit Nunaata imartaaniittartut qilalukkat qaqortat amerliartoqqilerput

Kalaallit Nunaata imartaaniittartut qilalukkat qaqortaqatigiiaat amerliartoqqilernerinut peqqutaapput killilersuutaasunik pisassiisoqartalernera aammalu pisassiissutaasartut silap pissusiata allanngornerata kingunerisaanik tamakkerneqanngitsoortarnerat

Kalaallit Nunaata kitaata imartaaniittartut qilalukkat qaqortat ukiorpanngortuni ikiliartuaaginnavissimasut maanna ilorraap tungaanut saallutillusooq amiliartuaalersimapput. Tamanna Pinngortitaleriffimmi biologit naatsorsuusiornerisa kingulliit takutippaat. Qilalukkat qaqortaqassutsip pitsaap tungaanut saassimanneranut peqqutaasunut pingaarnerpaajusut tassaapput piniarneqarnerannik killilersuutaasunik pisassiissuteqartoqartalernerata atortinneqalersimanera, aammalu silap pissusiata allanngornerata kingunerisaanik kitaani sikup sinaa ukiumi avasinnerusalermat qilalukkat qaqortat sinerissamiit ungaseqalutik samanersuaq ingerlaartalersut piniartunit pisariniasassallugit ajornarsiusavissimanerat. Taamaalilluni pisassiissutigineqartartut ukiuni kingulliunerusuni tamakkerneqanngitsoortarnerat pisassiissutigineqartartunillu piujuartitsiniarnermik tunngaveqarluni amerlassusiliisarneq qilalukkat qaqortat amerliartorluarnissaannut periarfissarissaarnerulersitsipput.

Qilalukkat qaqortat amerlassusiannik naatsorsuusiornerit kingulliit tunngavigalugit allaaserisaq ilisimatuussutsikkut atuagassiakkut nuimasukkut ”Animal Conservation”-ikkut novembari 2006-imi saqqummersinneqarpoq.

Qilalukkat qaqortat Kalaallit Nunaata kitaata imartaaniittartut kingullermik 2012-imi kisinneqarmata 9000 missaannut amerlassusilerneqarput.

Qaqortat 1970-ikkunni ukiumut pisarineqartartut 1000-it missaanni amerlassuseqassangatinneqarput, 1980-ikkulli 1990-ikkullu ingerlanerini ukiumut pisarineqartartut 500-t missaannut ikileriarsimallutik. Pisaasartut ikileriaateqarsimanerinut peqqutaasut arlaqarput, tassa qaqortat ikileriarsimapput ukiullu sikua avasinnerusumiilersimalluni. Taava 2004-mi pisassiisarneq atuutsinneqalermat ukiumullu 300-nik pisassiisoqartalermat qaqortat aalaakkaanerusumik amerlassuseqaleriartorsimapput biologillu ilimagaat qilalukkat qaqortat ukiuni aggersuni kigaakkaluamik amerliartuaalaaginnarumaartut.

Atlantikup Avannaani imarmiut miluumasut pillugit ataatsimiititaliaq, NAMMCO, kiisalu canadamiut kalaallillu qilalukkat qernertat qaqortallu pillugit ataatsimoorullugu ataatsimiitsitaliaat (JCNB) naliliivoq Pinngortitaleriffiup paasissutissaatai 1981-imiilli katersaatigineqalersimasut ima tutsuiginaateqartigisut allaat qilalukkat qaqortat pillugit iluatsittumik suleriuseqartoqarneratigut aqutsinikkut angusaqartoqarluarsinnaasimalluni. Pinngortitaleriffimmeersut naatsorsuusiortarnerminni paasissutissat tunngavigisartagaat ilisimatuussutsikkut ataatsimiititaliani siuliani taaneqartuni pitsaassutsimikkut nalilersuiffigineqarlutik qulakkeerneqartarput, taakkualu tunngavigalugit Kalaallit Nunaanni Naalakkersuisut pisassiissutigineqarsinnaasut pillugit siunnersorneqartarlutik.

Biologit naatsorsuusiortarneri tunngavigalugit ukiuni makkunani pisassiissutaasartut amerlassusiat aallaavigissagaanni qilalukkat qaqortaqassutsip 2020-p tungaanut qaffakkiartuaaginnavinnissaanut periarfissaq 75 %-iuvoq.

Kisitsinerit tutsuiginaateqarluartut iluamik ingerlasoqalerneranik qulakkeerinnittuupput

Kalaallit Nunaata kitaata imartaani 1981-imiilli qilalukkanik qaqortanik kisitsisarnerit aqqanillit ingerlanneqarnikuupput. Kisitsinerit ingerlanneqartarput imminnut sanilliunneqarsinnaasunngorlugit, tassa ukiup qanoq ilinera aaliangersimalluinnartoq, immami isorartussuseq taannarpiaq aammalu periuseq allanngortinngiivillugu kisitsisoqartarluni. Kisitsisarnerit qilalukkat kingornuttagaannut, ingerlaartarnerannik nalunaarsuinernik, piaqqiorsinnaassusaannut, pissusissamisoortumik ikilisarnerannut (toquinnartartut), pioqqiorsinnaalersarnerannut tunngassuteqartunik misissuinernik ilallugit qilalugaqassutsip killiffianik biologimut takussutissiilluartarput.

”Tunngaviusumik isigissagaanni imaappoq, kisitsinerit naammassisartakkavut amerliartortillugit siunnersuisarnitta tutsuiginaateqarnerulernissaanut tunngavissarissaarnerulersarpugut. Ullutsinni siunnersuiniaraangatta pisassiissutigineqarsinnaasutut periarfissat arlalinngorlugit suliarisarpagut. Siunnersuisarnitsinni pisuussutinik uumassusilinnik qaqugumorsuaq peqartuaannarnissaa pingaarnerpaajutillugu sulisarpugut”, ilisimatooq professori Mads Peter Heide-Jørgensen Pinngortitaleriffimmeersoq nassuiaavoq.

Piniarnerup ilumut piujuartitsinermik tunngaveqartumik ingerlanneqarnera qulakkeerniarlugu qarasaasiaq atorlugu naatsorsuusiortoqartarpoq, taamaaliornermilu pisaasartut peqassuserlu isiginiarlugit ukioqatigiiaat sorliit pineqarnerat qilalugaqatigiiaallu amerliartorsinnaassuseqarnerannut paasissutissat tunngassuteqartut naatsorsuusiornermi ilanngunneqartarput. Biologit taamaaliornermikkut pisassiissutigineqarsinnaasut assigiinngitsut peqassutsimut sunniutigisinnaasaasa kingunissarisinnaasaannik takussutissiorsinnaalersarput.

Mads Peter Heide-Jørgensen ilanngullugu oqarpoq kisitsisarnerit tunngaviusumik takutiinnartaraat peqassuseq appariartornersoq imaluunniit qaffakkiartornersoq, kisitsillu pissarsiarineqartartut uppernarsaaniarluni naatsorsuusiornernut atorneqartartut, kisitsisillu taama ittut index-imik taaneqartartut. Kisitsisit index-itut pissarsiarineqartartut peqassutsip siuliani kisitsinermut sanilliullugu allannguuteqarsimaneranik uppernarsaataasarput. Tassa kisitsinernit inernerit tutsuiginaateqarluartut amerliartuinnartillugit biologit peqassutsip siunissami allannguutigisinnaasaanik missiliuussiniarnerminni periarfissagissaarnerulersarput.

Kisitsinernit paasissutissaatit biologit siulittuiniartarnerinut iluaqutaasarput

”Kisitsisarnitsigut naatsorsuusiortarnitsigullu pissusiviusut qanoq ippiarnerinik takussutissiorsinnaanngilagut. Soorunalimi pisinnaasannguarput tamaat pissusiviusut eqqorniaqqissaartarpagut. Kisitsinerit amerlanerusut ingerlakkutsigit – iluatsittumik, tassa silarlussiorata pilersaarutillu eqqukannerlugit – taava soorunalimi piviusoq takutinniagarput qaninnerusumik uppernarsaasiorfigissavarput aammalu paasissutissaativut tutsuiginarnerussapput. Kisitsinerit iluatsilluartartut amerlanerujartortillugit nangaassutigisinnaasavut ikiliartortarput, taamalu tunngavissarissaarnerusumik tutsuiginarnerusumillu siunnersuusiorsinnaalersarluta”, professori Mads Peter Heide-Jørgensen erseqqissaavoq.

Tassa kisitsinernit inernerit sanilliulluarneqarsinnaasut amerlanerusut pigileriartornerisigut paasissutissaatit nalituneruleriartortutut oqaatigineqarsinnaasut – assortoruminaalliartortumik uppernarsaataasut – pigineqaleriartortarput. Paasissutissat taama ittorpiaat Pinngortitaleriffiup sulinerani aammalu nunatta pisuussutinik uumassusilinnik iluaquteqarneranik avataaniit tatiartuaarneqariartorneranut illersuutitullusooq tunngavilersuutitullu atugassiaapput naliitsupajaat.

”Kalaallit Nunaanni pisuussutinik uumassusilinnik iluaquteqarneq avataaniit suli sakkortunerujartortumik tatiartuaarneqarpoq. Taamaattumillu piujuartitsiniarmik tunngaveqartumik atuisoqarneranik uppernarsaanissamik piumasaqaateqartarnerit aamma sakkortusiartorlutik. Taamaattoqarneranik uppernarsaaniarnitsinni paasissutissaativut atortarpagut. Soorlu arferit angisuut pillugit ataatsimiititaliarsuarmi IWC-mi aammalu arferit mikinerit pineqartillugit NAMMCO-mi pisassiissuteqarnissat pitinnagit ilumut piujuartitsinermik tunngaveqartumik piniarneqarnerat aatsaat uppernarsarneqarsinnaatillugu pisassiissuteqartoqarsinnaasartoq – taakkulu toqqaannavissumik Kalaallit Nunaannut sunniuteqartarput”, Mads Peter Heide-Jørgensen erseqqissaavoq.

Allaaserisami matumani qilalukkat qaqortat kisinneqartarnerat sammivarput, kisiannili taamatut sanilliunneqarsinnaasunik kisitsisarnernit inernerit Pinngortitaleriffiup sulinerani qitiulluinnartumik pingaaruteqarput – tassa uumasoqatigiiaat assigiinngitsut tamarmik tunngaviusumik taamatut kisinneqarsiinnaapput – nunatsinni aningaasarsiornikkut nappatigisatta pingaarnerpaaniit raajamiit nanorsuarnut tusaamasaassutigisatsinnut. Aammalu kisitsisarnernit paasissutissaatit aningaasatigut nalitoorsuit isumaqatiginninniutigineqarnerini, soorlu avaleraasartassiissutit ukiuni makkunani uitsataasaqisut pineqarpata, avaqqukkuminaatsumik uppernarsaatitut atorneqartarput.

<- Uterit

Asseq: Mads Peter Heide-Jørgensen

123porn.me