Naggueqatigiit Inuit immap sikuanik ilisimasaat kiisami tammatsaalineqarput

Atuagaq ”Immap sikua pisariaqartipparput” ukiut qulit ”ingerlaareerluni” saqqummerpoq

17.11.17

Kiap ullumikkut nunarsuatsinni inuusup piniartuunngitsullu ilisimavaa immap sikuanut attuumatillugu naggueqatigiit Inuit oqaatsit taaguutaat 69-iummata? Amerlavallaarunanngilagut.

Atuakkami oqaatsit sisamat atorlugit saqqummeqqammersumi kalaallisut ”Immap sikua pisariaqartipparput” taaguuserneqarsimasumi tamanna paasineqarsinnaavoq. Issittoq kaajallallugu Inuit najugaqarfiini pingasuni immap sikuanik ilisimasortat ilisimatusartartullu assigiinngitsunik tunuliaqutaqartut peqatigiillutik atuakkanik saqqummersitsipput.

Tassani naggueqatigiit Inuit immap sikuanut tunngatillugu ilisimasaannik nalunaarsuisoqarpoq, ilisimasanik avitseqatigiittoqarpoq kiisalu pingaarnertut ilisimasanik tammatsaaliuisoqarpoq. Najugaqarfiit tassaapput Nunatsinni Avanersuaq, Alaskami Utqiavik Canadamilu Kangiqtugaapik. Atuagaq 364-inik qupperneqartoq siullermik tuluttut 2013-imi saqqummerpoq, qanittumilu naggueqatigiit Inuit sumiorpaluutaat pingasut atorlugit - kalaallisut, inuppiartut inuktitullu – saqqummerpoq. Atuakkiat ukiut qulit ingerlanerini pileriartuaarsimapput.

Ilisimatuussutsikkut suliniut Siku-Inuit-Hila atuakkanut matumani pineqartunut tunuliaqutaavoq. Suliniutip pingaarnertut anguniagaaraa Issittumi inuit sikullu akornanni pissutsit erseqqinnerusumik paasisaqarfiginissaat, tassa inuit siku najorlugu inuusut siku qanoq paasisarneraat qanorlu atortarneraat qaqugorsuarmut tammatsaalineqarlunilusooq allaaserisatigut, titartakkatigut asserpassuartigullu uppernarsaasersorneqarmata.

Nunatsinniit Avanersuarmi piniartorpassuit ittannertallu, soorlu aamma naggueqativut Utqiarvimmi Kangiqtugaapimmilu suleqataallutik atuakkanik saqqummersitseqataapput.

Pinngortitaleriffimmiit Silap Pissusianik Ilisimatusarfimmi ilisimatusartartoq Lene Kielsen Holm suliniutip ilisimatuusutsikkut suliassartaanik aqutseqataasoq, atuakkioqatinilu Shari Fox Gearheard, Henry Huntington, Joe Mello Leavitt, Andrew R. Mahoney, Margaret Opie, Toku Oshima kiisalu Jolie Sanguya peqatigalugit saqqummersitseqataavoq.

Piniartut ilisimatusaqataanerat

Suliniut Siku-Inuit-Hila ingerlanneqarpoq sumiiffinni pineqartuni piniartut aammalu utoqqaat ittannertat suleqatigeqqissaarlugit. Assersuutigalugu sumiiffinni pineqartuni immap sikua pillugu immikkut ilisimasalinnik inuttalersugaasunik suleqatigiissitanik pilersitsisoqarsimavoq. Taakkua paasissutissanik sikumut tunngasorpianik katersinernik suliaqarput uppernarsaallutinillu pitsaassusiliisarlutik. Nunatsinni suleqatigiissitaq piniartumit Siorapalummiumit Toku Oshimamit siulersorneqarsimavoq. Taakkulu suleqatigiissitat immap sikua pillugu ilisimatusartartumit University of Alaskameersumit Andrew R. Mahoney´mit aamma suleqataaffigineqarput. Andrew R.  Mahoney sumiiffinni pineqartuni piniartut peqatigalugit sikumik misissueriaatsimik pisariitsunnguamik suliaqarsimapput, taamaalilluni sumiiffinni najugaqartut namminneerlutik uuttortaasarnernik ilisimatusarnerni atorneqarsinnaasunik suliaqartalerlutik. Suliniutip ukiuni 2006-imiit 2010-p tungaanut ingerlanneqarnerata nalaani immap sikuata issussusia, qanoq innera, pitsaassusiata allangorarnera allanngorneratalu inunnut kingunerisaannik qanorlu iliorlutik naleqqussartarnerannik nalunaarsuisoqarpoq.

Suliniut Siku-Inuit-Hila aqqutissiuisoq

Suliniut Siku-Inuit-Hila ilisimatuussutsikkut suleriaatsimik nutaamik taaguuteqartinneqartumik transdiciplinær ilisimatusariaatsimik aallarniivoq. Periutsikkut ilisimatuussutsikkut tunngaveqartumik ilinniarsimanermik taamatullu ilinniarsimanngikkaluarlutik ukiorparpassuit ingerlanerini kinguaariinniit kinguaariinnut ingerlatitseqqiisarnerni ittannertaasut ilisimasaannik kattussilluni sulisoqarpoq. Atuakkamut aamma tunuliaqutaapput ilisimatuussutsikkut allaaserisat.
”Suleriaatsip uani aallarnisarneqarsimasup periusia nutaarluinnaavoq, taamaammat suleriaatsip allaaserineqarnera uppernarsaasersorneqarneralu taamaalillunilu allanit atorneqarsinnaalersinnissaa qulakkeerniarlugu suliaq aallartereerparput”, Lene Kielsen Holm nassuiaavoq.

Atuagaq utoqqartanit piumasaqaataasoq

Atuagaq saqqummersoq piviusunngorsinnaasimavoq naggueqatigiit Inuit immap sikuanik isilisimasortaasa, pingaartumik utoqqaat peqataasut, ilisimasat takussutissiorneqarlutik atuakkiortoqarnissaanik piumasaqaateqarsimanerisa kingunerisaanik.

”Utoqqartat suliap ingerlanneqarnerani immersueqataasut – ilanngui qimagutereersut - oqqersuutaat naapertorlugit atuakkamik piviusunngortitsisinnaagatta suleqataasugut nuannaarutigivarput - naggueqatigiimmi Inuit ataqqinaataannut takussutissat ilamininnguattut naleqartillugu isigivarput. Suleqatigisimasavut tamavimmik qamanngavik qutsavigaakka, neriuppugullu suliap inernera manna naammagisimaarumaaraat”, Lene Kielsen Holm oqarpoq nangillunilu.

”Atuakkami siulitta ilisimasaat sukumiisumik paasisaqarfigineqarsinnaapput, neriuppugullu Nunatsinni meerartatta immersorneqaatigalugit pisuunnguutigalugillu iluaqutigiumaaraat”.

Atugaq ”Immap sikua pisariaqartipparput” Nunatsinni atuarfeqarfinnut ilinniarfeqarfinnullu tamanut tunniunneqarluni akeqanngitsumik agguaanneqareerpoq.

Lene Kielsen Holm sulinerminut atatillugu nunarsuup ilarujussuanut manna tikillugu angalasarpoq, ilaatigut uani suliami Siku-Inuit-Hilami periusiusimasut saqqummiukkiartortarlugit aammalu Issittumi ilisimatusarnerni Issittormiut peqataatinneqarnerunissaat aqqutissiuunniarlugu.

Sukumiinerusumik paasisaqarusunnermi saaffigisassaq:

Pinngortitalerfiffimmi Silap Pissusianik Ilisimatusarfimmi ilisimatusartartoq Lene Kiesen Holm oqarasuaat 361200 imal. leho@remove-this.natur.gl

<- Uterit

Assiliisoq: GN