Nannunniartartut Tunumeersut nunarsuarmiunut piniarnermiks silallu pissusianik oqaluttuarput

Nannut amerlanerusut inoqarfinnut qanillisalerput, ukiup sikua mikinerulerpoq, qimussimik angalaniarneq navianarnerulerpoq allarpassuillu Pinngortitaleriffimmeersut Tunumi piniartunik nannunniartartunik apersuisitsillutik misissuinerannit ilisimatuussutsikkut allaaserisami atuarneqarsinnaapput. Allaaserisaq ungasinngitsumi ilisimatuussutsikkut saqqummiisarfimmit Frontiers in Marine Science-mi saqqummersinneqarpoq nunarsuarmioqatitsinnillu maluginiarneqalereerluni.

Apersuilluni misissuinerup qiteraa nannunniartartut kingullermik taamatut 1999-imi apersuisoqarneraniit maannamut allannguutit misigisimasaasa nalunaarsorneqarnissaat. Taamanerniimmi ukiup sikua millisimaqaaq, sermersuaq akkiartupiluulersimavoq, silaannaallu kissarnerulernerata kinguneranik silaannaq isugutannerulersimavoq tamatumalu kingunerisaanik anorersuit sakkortunerulerlutillu amerlisimapput. Tamakku tamarmik kingunerisaannik qimussimik nannunniartarnerit pisariunerulerlutillu navianarnerulersimapput.

”Apersuilluni misississuinerit Tunumi ilisimasanik nalunaarsuinerupput. Taakku Tunumi nanoqatigiiaat siunissamilu silap pissusiata allanngoriartorneranik malinnaaffiginninniarluni misissuisarnissani paasissutissanik pingaarutilinnik aallaavigisassatsinnik tunisipput”, ilisimatuussutsikkut misissuisut siulersortaat seniorforsker Kristin Laidre oqarpoq.

Taanna Pinngortitaleriffimmi aammalu Polar Science Center-imi University of Washington-ip USA-miittup ataaniittumi atorfeqartuuvoq.

Piniartut peqataanerat

Piniartut nannunniartartut 25-it Tasiilameersut Ittoqqortoormeersullu apersuilluni misissuinerni peqataapput. Tamarmik assigiissumik oqatigaat piniartutut inuussutissarsiornerminni silap pissusiata allanngornera misigisimallugu kinguneranillu sunnersimaneqarlutik. Ukiornerani kingusinnerusukkut imaq sikusalerpoq, mikinerusumik saannerusumillu sikoqartalerpoq, taamalillunilu angalaarfigissallugu navianarnerulersimalluni.

”Apersuinermi peqataasut tamangajalluinnarmik isumaqarput, nannut ukiut 10-15-it matuma siornamut sanilliullugit inoqarfinnut qaninniarnerulersimasut. Piniartut Tasiilameersut Ittoqqortoormiineersullu oqaatigaat nannut pisarineqartartut amerlangaatsiartorsuit nunaqarfigisaq qimappallaanngikkaluarlugu pisarineqartalersut. Apersukkat ilaat isumaqarput immap sikua mikinerulermat nannut inoqarfinnut qaninniarnerulersimasut. Sulili allat isumaqarput nerisassaalatsinerulersimanerat peqqutaalluni inoqarfinni takussaanerulersimasut”, Kristin Laidre oqaluttuarpoq nangillunilu:

Piniartut ilisimasaat peqqutaallutik biologit siunnersuisarnerat pitsanngoriartinneqartarpoq

”Paasissutissarpassuit piniartunit tamaneersut uagut ilisimatusartartut misissuisarnitsinnik toraarinninnerusumik ingerlatitsiniarnermik kinguneqartitsisarput, taamaalillunilu siunnersuisarnivut tutsuiginaateqarnerulersarlutik naggataagullumi Tunumi nannunniartarnerit aqutsivigineqarnerisa siunissami suli pitsaanerulernissaannik kinguneqartitsisinnaassallutik. Aap, tamakkiisumik isiginninniarluni sumiiffimmi najugaqartut ilisimasaat pinngortitamilu ataqatigiissutsit tamaasa isiginiarlugit aqutseriuseqarneq nannut pigiuaannarnissaannik qulakkeerinnissutaaniartussaapput. Taamaattumik piniartunik suleqateqartarnerit pingaaruteqartupilussuupput”, Kristin Laidre naggasiivoq.

Tasiilami Ittoqqortoormiinilu apersuilluni misissuinerit 2014-2015-imi ingerlanneqarput, apersuisuuppullu tappavani najugaqartut. Apersuinerit ingerlanneqarput misissuisarnerit Tunumi nanoqassutsip killiffianik takussutissiisussat arlalissuit ingerlatinneqanngilaattaanni, naggataagullu Tunumi nannut pillugit Namminersorlutik Oqartussat siunnersuiffigineqartalernissaat anguniarneqarput.

Nannut misissuiffigineqarnissaannik pilersaarutit

”Tunumi nannut sineriassuarmi siammasissorujussuarmi siammarsimapput, ullumikkullu kisitsisoqarniassagaluarpat tamanna ajornavissaaq. Aamma nanoqatigiiaat avissarsimanerinik ilisimasanik amigaateqarpugut. Nannut siaruarsimanerat sananeqaataallu paasisaqarfiginiarlugit Pinngortitaleriffik ukiuni makkunani misissuinernik arlilinnik ingerlassaqarpoq. Tamakku katersorniarnerinut siunertaavoq sumiiffiit ilaanni 2021-mi kisitsinernik ingerlatsinissat. Misissuinerit 2015-imiit 2017-imut ingerlanneqatut Tunup kujasinnerusortaanit aallaaveqarput. Misissuinissat tulliuttut Tunup avannaani nangittumik nannunik misissuinerussapput 2018-2020 tungaanut ingerlanneqassallutik. Tunumili nannut misissorneqarnerinut aningaasat atorneqartartut avataaniit aningaasaliissutaasarmata taakku apeqqutaassapput. Allat oqaatigalugu avataaniit aningaasaliissutinik pissarsisinnaassanngikkutta misissuinerit unikallartariaqassapput akissaqalernissatta tungaanut”, Miluumasunut Timmissanullu Immikkoortortaqarfimmi pisortaq Fernando Ugarte oqarpoq:

 

Paasissutissanik sukumiinerusunik pissarsiniarnermi saaffigisassat

Kristin Laidre email: krla@remove-this.natur.gl imal Fernando Ugarte, oqarasuat 36120 imal. email: feug@remove-this.natur.gl

<- Uterit

Figur 1. Nannunniartartut Ittoqqortoormiineersut oqa-luttuaraat immap sikuani nannunniartarfimmik siorna-tigumut sanilliullugu sumiiffimmi mikineralaarsuarmi pisalersimanera (nunap assingani tunguusaq), tassa ukiut 20-t missaanni matuma siorna ungasiliartaqalutik nannunniartarsimagaluarnerminnut (nunap assingani qorsuk) sanilliullugu. Pissarsiffigisaq: Laidre, K. L., A. Northey, and F. Ugarte. 2018. Traditional knowledge about polar bears (Ursus maritimus) in East Greenland: Changes in the catch and climate over two decades. Frontiers in Marine Science 5:135 - https://doi.org/10.3389/fmars.2018.00135