NASA Ilulissat eqqaanni ”nillertikkiartorfimmik” nassaarluni iluatsitsisoq

NASA-mi ilisimatusartartut ilisimagineqanngilluinnartunik Kalaallit Nunaata ilaani sumiiffinnik nillertikkiartorfiusunik aasaq kingulleq nassaarsimapput. Taakkua ilaanni sermersuaq tiffariartorunnaarluni qummut silammullu immap tungaanut alliartoqqilersimavoq. Sumiiffiit ilaat Kangiani Ilulissat eqqaaniittumi sermersuaq ukiut kingulliit marluk alliartoqqilersimavoq.

”Ilisimatusartartutut isigalugu soqutiginaateqartorujussuuvoq sermersuaqarfinnik silap pissusiata allanngoriartorneranik peqquteqartumik ukiuni 20-ni kingullerni aakkiartuinnavissimasunik killormullu saassimasunillusooq nillernerulerneranik alliartulersimasunik nassaartorluni. Qularinngivipparput sermersuaqarfinni aakkiartuinnavissimasuni nillertinnerata kingunerisaanik kuukkunnaarlutik alliartulerfiulersimasuni pissutsit sivikitsuinnarmik taamaannissaat. Aakkiartoqqilernissaat ilimanarpoq. Taama pisoqassappat malinnaaffiginerisigut imaassinnaavoq paasisaqarsinnaassasugut siunissami ungasinnerusumi qanoq pisoqarsinnaaneranik, tassa kissatsikkiartoqqilissagaluarpat”, ameerikkarmiut avataarsuanik misissuiveqarfianeersoq, NASA-mit (National Aeronautics and Space Administration), imarpissuit pissusiannik ilisimatusartartoq Josh Willis oqaluttuarpoq.

Willis qanittumi Nuummeeqqammerpoq Pingortitaleriffiup ataaniittup Silap Pissusianik Ilisimatusarfiup ukiuni qulinngortorsiornera malunnartinniarlugu peqataanermigut. Tassani Willis oqalugiaateqarpoq silap pissusiata allanngoriartornerata nunatta imartaanut sermersuarmullu sunniutigisimasaanut tunngassuteqartunik saqqummiussaqarluni.


NASA-p sermersuarput malinnaaffigilluarpaa
Sermersuup pissusia NASA-mit 1978-imiilli timmisartoq qaammataasallu atorlugit malinnaaffigeqqissaarneqarsimavoq, annerusumilli qaavanik mississuisarnerit pisimallutik. Taava 1990-ikkut aallartinneranniit sermersuarmi sumiiffiit kissassusiat nillissusiallu uuttortarsinnaalersimavaat, sumilu aannera takusinnaanngorlugu. Pigamik 2000-kkut ingerlalernerini aamma NASA-meersut sermersuup issussusianik uuttortaasinnaanngorsimapput, taamaalillutik ukiumut qanoq ilanngartartigineranik naatsorsuisinnaanngorlutik.

Taamaakkaluartorli suut sermersuarmut tunngassutillit, Willisip oqaasii malillugit, tamavimmik qulaajarneqarsimalinngillat. NASA-meersut immap sermersuup immamut isuliffiinik - ilaatigut itingaatsiartorsuarmi naaffeqartartunik- aakkiartortitsineranik tamakkiimasumik paasisaqarusupput.

Taamaattumik NASA ilisimatuussutsikkut suliniummik OMG-mik taasamik (Oceans Melting Greenland, Immap Kalaallit Nunaannik aakkiartortitsinera) 2015-imiit ingerlassaqalersimavoq. Tassuunakkut paasissutisssarpassuit silap pissusiata allanngornerata Kalaallit Nunaata imartaanut aammalu sermersuarmut sunniuteqarsimanerat 2020 ilanngullugu pissarsiariniarneqartussaallutik.

 

Atlantikorsuaq assallariarsimavorlusooq

Kalaallit Nunaata kitaani ukiuni kingullerni marlunni aasaaniaaluusaarsimanera sunaaffa Atlantikorsuup pissusimigut ”assallariarneranillusooq” peqquteqarsimavoq. Pinngortitami pissutsit allarpassuit assigalugit imarpissuit pissusiat – tarajoqassusiat, kissassusiat nillissusiallu allarpassuillumi – allanngortarsimapput. Uuttortaasarnerit takutissimavaat Atlantikorsuaq ukiut 20-t missaat qaangiukkaangata pissutsimigut ”assallariaasattarsimasoq” – tassa ukiut taakku nilliinnavissinnarluni kissatseriarnermut ikaarsaartarsimavoq aamma ukiuni taama amerlatigisuni.

Taamaalilluni Atlantikorsuaq 2015/16-ikkunni kissarnerusimanerminiit nillernerulernerminut ikaarsaariarluni aallartissimavoq. Tamannarpiarlu peqqutaavoq imaq nillertoq Kalaallit Nunaata kitaata avataani sineriak atuarlugu Qimusseriarsuaq tikillugu sarfaassaasimammat, taamaammallu sumiffinnik nillernerulersitsimalluni. Tassa NASA-mi ilisimatusartartut ukiuni 20-ni kingullerni kissatsikkiartuinnavittoqarnikuulluni aatsaarluinnaq nillerteriartoqarneranik takusaqarsimapput, Willis oqaluttuarpoq.

NASA-miillu ilisimatusartartut ilaatigut Kangiani, Ilulissat eqqaaniittumi, taamattoqalernera uppernarsisimavaat. Kangiata nakkaavia nunarsuup avannarpiarsuani nakkaaviit annerpaat ilaattut ilisimaneqarpoq, sermersuaq ukiumut 20 million tonsit tungaannoortoq tassanngaanniit nakkaasarmat.

 

Kangiani misileraanissat silassamik ilimasaarisarnernik pitsaanerulersitsiniarnerni aqqutissiueqataasinnaapput

”Sermersuup aakkiartornerani immap sunniutaanik missiliuussiniartarnerit ajornaatsuinnaaneq ajorput. Silaannaap kissatsikkiartornerata kinguneranik sermersuup aakkiartorneranut tunngassutillit naatsorsuinertigut paasisaqarfigilluarnikuuagut, kisiannili immap aamma aakkiartortitseqataanera aatsaat maannakkut paasisaqarfiginerujartulerparput. Sermersuup akkiartornera naatsorsuutigisatsinniik sukkatseriaqqissappat, qularinngilluinnassavarput taamaattoqarnera immap aakkiartortitseqataaneranik peqquteqarnissaa. Neriuutigaarpullu suliniutitsigut OMG-kkut sermersuup immap kissatsinnerusarneranut qanoq ”misikkaritsigineranik” paasisaqassalluta”, Willis nassuiaavoq.

Willis nangilluni oqaluttuarpoq tamakkorpassuit paasisaqarfiginerugunikku suliassaq tullinnguuttussaq tassaajumaartoq qarasaasiaq atorlugu naatsorsuusiornerit tunngavigalugit assersuutigalugit nunarsuarmi imarpissuit sermersuup aakkiartorneranit qanoq sunnigaasinnaanerinik missiliuutinik suliaqarnissaq. Taamaliornissanut paasissutissat Kangianeersut avannaanilu sermersuaqarfinniit allaneersut atorneqartussaapput. Missiliuussiniarnerit taakkua immaqa takutissinnaassavaat silap pissusiata allanngornerata kingunerisaanik susoqarsinnaanera qaqugulu pisinnaanerinut tunngassutillit

”Silap pissusiata allanngoriartornera maannakkorpiaq pivoq, siornatigullu taamaattoqarsimaneranik takusaqanngisaannarsimagtta sanilliussiffissaqarata. Suliniutikkut OMG-kkut silap pissusiata allanngoriartorneranik pissutsit malinnaaffigeqqissaassavagut”, Willis erseqqissaavoq.

Tupinnanngitsumillu nunarsuarmioqatitta sermersuup aakkiartornera soqutigeqalugu malinnaaffigaat. NASA-p paasissutissaataasa kingullerpaat takutippaat nunarsuup imarsua tamavissuarmi ukiuni 15-ini kingullerni qaffariateqarsimasoq. Sermersuatta nakkaanera 3 trillion tonsit missaannik imarsuup qaffariaataanut ilapittuutaasimavoq, tamannalu nunarsuatta imartarsuata ukiuni taakkunani tamakkivilluni 4,5 centimeterinik qaffariaateqarsimaneranut 1 centimeterimik naleqarpoq. Sermersuattalu tamakkivilluni aassagaluarneranut aqqut takeqaaq, tassami tamarsuarmi aakkaluarpat nunuarsuup imarsua tamavissuarmi 7,5 meterinik qaffattussaagaluarmat.

 

 

Sermersuaq pillugu PAASISAT

 

Sermersuup isuliffiisa pingaarutaat

Sermersuup ilarusujussua immap iluani isuliffeqarpoq. Taakku ilarsui takisuupilussuusinnaasarput, allaat immap iluani 1000 meterit angullugit takissuseqarsinnaasarlutik. NASA-mi imarpissuit pissusiannik ilisimatusartartoq Josh Willis naapertorlugu Kalaallit Nunaat sisamanngorlugu agguaraanni, taava Nunatta sineriaata takissusiata pingajorarterutaani Nunap Isuaniit Qeqertarsuup Tunua tikillugu sermersuup immamut isuliffigisai ikittuinnanngorsimapput, annertunerpaartaa ukiut ingerlanerini aalluni tiffariartorluni nunami naaqqaveqalersimammat. Nunattali sineriaata sinnerani Willissip missiliuussinera naapertorlugu pingajorarterutaaniit sisamararterutaanut sermersuaq immamut isuliffeqartiterluarpoq, ilarpassui immap iluani itisuupilussuarmi naaffeqartiterlutik.

Taama ittut imaani uumassuseqassutsimut pinngitsoorneqarsinnaanatik pingaaruteqarput. Tassami imaani uumassuseqarnermut tunngaviliisuulluuinnarmata, uumassutissanik tapppiorannartunik naasuaqqanik pinngorartitsinermi qitiulluinnarnermikkut.

Sermersuaq imarmi isuliffeqaraangami naqqamigut imerujussuarmik toqqaannartumik imaanut kuuttarpoq, taamaalilluni imeq imarmit tarajuusumit, oqimaannerusumit, kissarnerusumit uumassutissartaqarluartumillu oqinnerunini peqqutigalugu immamut allinnguukkaangami qummukarniarsarinermini imaq qaffaattarpaa. Ermup imarmit oqinnerunini peqqutigalugu ”inissaminullusooq uterniarluni” qaffanniarnermigut immamik uumassutissartalimmik qaffaassigaangami, taakkulu qaamanermut qangattaakkaangamik naasuaqqanik tappirannartuliorneq aallartittarpoq. Taakku tappiorannartunut allanut, uumasuaqqanut, nerisarineqartarlutik nappataapput. Uumasuaqqat tappiorannartut uumasut nerisaqaqatigiiarneranni uumasoqatigiiaanit assigiinngitsunit pinngitsoorneqarsinnaanngilluinnartuupput, uumasullu taamaqataanik pinngitsoorneqarsinnaanatik aamma – imaani uumassuseqarnerup ataqatigiilluinnarluni ”kaaviiaarneralusooq” tassaniippoq.

 

Pinngortitaleriffupk NASA-llu suleqatigiinnerat

Pinngortitaleriffik NASA-lu (National Aeronautics and Space Administration, ameerikkarmiut avataarsuanik misissuiveqarfiat) Qimusseriarsuarmi sumiiffiit ilaanni sermersuup igarfiini uumassuseqassutsit ataqatigiiffiinik, uani pingaartumik qilalukkat qernertat eqqarsaatigalugit, misissuisarnernut tunngassuteqartumik 2017-imi suleqatigiissuteqalerput. Tassungarpiarlu tunngasumik Silap Pissusianik Ilisimatusarfimmeersut Kullorsuarmi Savissimmilu piniartunik aamma suleqateqarput, ukiullu marluk kingulliit suleqatigeereersimallutik.

 

Uteriaqqiffissaaruffik ”The tipping point”

Oqaatigineqartarpoq sermersuaq aakkiartupiloorluni piffissap ilaani uteriaqqiffissaarutiivillunilusooq piuneerulluni aassinnaasoq. ”Uteriaqqiffissaaruffiup” ilisimatusartartunit tuluttut taaneqartartup ”The tipping point” (uiviffia) qaqugu nallerneqarsinnaanera ilisimaneqanngitsoq NASA-mi imavissuit pissusiannik ilisimatusartartup Josh Willisip oqaatigaa.

<- Uterit

Climate Elvis Hinnarillu Silap Pissusianik Ilisimatusarfiup ukiunik qulinngortorsiornera malunnartinniarlugu Katuami 16. februar 2019 aliikkusersuereerlutik nuannisarujoorput. USA-mi NASA-mi imarpissuit pillugit ilisimatusartartoq Josh Willis Elvis-iusaartarpoq. Silap pissusiata allanngoriartorneranut tunngassuteqartut inunnut amerlanerpaanut apuukkusullugit Elvis-ip erinarsuusiaata ”Jailhouse Rock”-ip taallartai silap pissusianut tunngassunik taarserlugit erinarsortarpoq –ussatsitsillualaavittarporlumi. Asseq: Peter Hegelund, Pinngortitaleriffik.