Nipiliortitsinertigut akornusersuinerit - Issittup imartaani nipiliutinik akorngunusersuisarnerit pitsaanerusumik nakkutigineqalersinnaanerat

Imaq nipaatsuunngilaq. Imarsuup ilua nipiliortoqarfissuuvoq. Nipiliortullu arlallit inunniit uatsinneersuullutik – ilaatigut umiartornikkut uuliasioraangattalu. Misissuinerit nutaat takutippaat malittarisassiornertigut nipiliutinik akorngusersuisarnernik naatsorsuisinnaasoqalersoq. Immap iluani nipiliorluni akornusersuinermik nakkutilliinissamut tamanna atorluarneqarsinnaalissaaq.

Peter Bondomit - pbc@bios.au.dk

Immap naqqani uuliamik misissuinerit taamungaannaq ingerlanneqarneq ajorput. Umiarsuit immap naqqani nipi atorlugu sajuppillatitsisartunik atortullit nipituupilussuullutik immap naqqani misissuinernik ingerlatsisarput.  Niperujussuaq aallartitaq immap naqqaniit apuukkiarluni uteqqikkaangat immap naqqata uuliaqarsinnaaneranik paasissutissanik pissarsisoqartarpoq.

Misissuutit taamatut ittut qanngortitsingaartangaaramik allaat inuup qoqianngunarnerpaamik pilersitsisinnaanera tamakkiisoq angusarlugu, imaannarsuarmilu 3000km-imik ungasitsigisumit allaat tusaaneqarsinnaalluni. Nipimik aallartitsissutit taakkua sekundit qulikkaarlugit aallakaatinneqartarput, taamaammallu umiarsuaq immap naqqani sajuppillatitsisarluni misissuisoq qoqernaannartumik niliortitserujussuartarpoq.

Imaq qoqiannguffiusoq

Kalaallit Nunaata kitaata-avannaata Canadallu akornganni, Baffinip kangerliumarngani, ilisimatusartartut Aarhus Universitetimeersut nunatsinniillu Silap Pissusianik Ilisimatusarfeqarfimmeersut, qaammatit pingajuata qeqqa ilanngullugu umiarsuit sisamat immap naqqani sajuppillatsissisarlutik misissuipput, ilaatigut immap iluani immiussissutit 31-t atorlugit misissuinissaminnut periarfissaqarsimallutik.

Immap naqqani misissuisumik umiarsuaqarnerit tamaasa nipeqassuseq qaffakkiartuaarlunilu katersuuttartoq Ilisimatuut misissugaasa takutippaat. Immami nipinik misissuinermi 70dB angullugu nalinginnaasumit nipeqarnerusarpoq. Assigiinngissutaata nikinganeranut assersuutaasinnaavoq ini nipaalluinnaqqissaartoq nipilersorluni tusarnaartitsinermut sanilliukkaanni assigiinngissutaasoq.

Misissuutit atorneqartartut qanngortitsinerisa nipitussusaat ataavaannaavittarpoq nipaarutissanani, taamaammallu immap naqqanik misissuisoqartillugu immap iluani qoqianngunartut uumasunut imarmiunut atugarititaasut allanngorujussuartarput.

Misissuinerup inernera ilisimatusarnermut tunngasunut atuagassiami Marine Polluntion Bulletinimi saqqummersinneqaqqammerpoq.

Malittarisassat malillugit naatsorsuinerit piviusunik takutittipput

Kalaallit nunaanni immap naqqani misissuisoqartussaatillugu paasissutissat misissuiffissamut tunngasut maleqqissaarlugit misissuinerup sunniutigisinnaasai missingersorneqaqqaartarput.  Immami miluumasut navianartorsiortut illersorniarlugit sumiiffiit ilai piffissani aalajangersimasuni matoqqasarput.

Suliffeqarfiit Kalaallit Nunaanni immap naqqanik misissuiniartut, umiarsuit misissuissutit ataasiakkaarlutik tamarmillu ataatsimoorlutik qanoq nipiliortigissanerlutik takussutissamik suliaqartassapput, tassanilu takuneqarsinnaasussaavoq nipi qanoq ittoq qanorlu ungasitsigisumut siammartersinnaassanersoq. Taamaaliortoqarneratigut immami miluumasut misissuinermit qanoq sunnerneqartigisarnersut oqartussaasunit naliliiffigineqarsinnaalissapput.

Baffinnip Kangerliumarngani misissuinerni nipiliuutaasartunut assingusorujussuarmik nipiliortitsillutik ilisimatusartartut malittarisassat malillugit nipiliortitsillutik immiussissutilerlutik nipiliornernik naleqqiussipput. Malittarisassallu malillugit taamatut misissuinermi atortut atorlugit immami nipiliortitsinerit piviusorpalaartuusut misissuinerup takutippaa.

“Tamatuma takutippaa, issittumi uuliasiortoqarniartillugu oqartussanut siunnersuinissatsinnut, pitsaasunik atortussaqalertugut. Sumiiffinni assigiinngitsuni immami miluumasut amerlassusaat ilisimagutsigu, immap naqqani misissuisut sumiiffinnit pineqartunit qanoq ungasitsigissanersut siunnersuisinnaanngoratta” ilisimatusartartoq Line A. Kyhn, Institut for Bioscience, Aarhus Universitetimeersoq, misissuinermilu aqutsisuusoq, oqaluttuarpoq.

Nerisassarsiornermi attaveqaqatigiinniarnermilu akornusersuisut

Issittup imartaani uumasoqarluarpoq. Uumasorpassuillu ilaasa attaveqaqatigiissinnaanerminnut nerisassanillu ujarlerniarnerminnut nipinik atuinertik pisariaqartivissortarpaat. Ilaatigut arferit, aalisakkat peqquillu nipimik atuillutik nerisassarsiortarput. Taamaattumik qoqianngunartumik nipiliortoqarnera uumasunut sunniutigisartagaa isiginiassagaanni, uumasut amerlassusaannut sunniuteqarnissaa, taamaalillunilu Kalaallit Nunaata tunisassiorneranut pingaaruteqaqisumut sunniuteqarnissaa, ilisimatusartartunit ernummatigineqarpoq.

“Nipiliornerup arfernut aalisakkanullu sunniuttarneranut tunngasunik misissuinernik tunngavigineqarsinnaasunik soqarpianngilaq. Qallunaat nunaanniittunili niisannut tunngasunik misissuinerup takutereerpaa nipiliorfiusut qimararneqartartut, immallu naqqanik misissuiffiusut neriffigineqarpiarneq ajortut. Norskillu misissugaannit aalisakkat taamatut immami misissuinernut qisuariartarnerat ilisimavarput.” Line A. Kyhn nassuiaavoq.

Issittumi misissuinerni allani umiarsuarnik sikumik sequtserisoqartillugu qilalukkat, 70km tikillugu ungasitsigisumiittut qimaasut takuneqarsimapput, soorlu aamma qilalukkat qaqortat nipiliortunit qimaasartut takuneqartareersut. Taamatut imaani qoqiannguartumik nipiliorluni misissuinerit qilalukkanut sunniutai pissusilersuutigisartagaasalu allanngortarnerinut tunngasut Pinngortitaleriffiup misissuiffigisimavai.

“Uumasut nipinut assigiinngitsunut qisuariartarneri paasigutsigu, ilisimasat tamakkua siunissami immap naqqani misissuinerit imarmiunut sunniutigisartagaat  nalilersorsinnaalissavagut. Maannakkut immap naqqani misissuinerit qilalukkanut qanoq sunniuteqartarnersut misissuleruttorpagut, allarpassuarnilli misissuisoqartarpoq issittumi uumasunut, aalisakkanut, puisinut arfernullu sunniuteqarsinnaasunik, taamatullu misissuisoqartarnerani atortut nipiliornerannut tunngasut, uumasunit qanoq qisuarfigineqartarnersut suli annerusumik ilisimasaqarfiginngilagut.” Malene Simon Silap Pissusianut Ilisimatusarfimmi immikkoortortami pisortaq, aammattaaq misissuinermi peqataasimasoq, oqaluttuarpoq.

 

PAASISSUTISSAT

Annerusumik paasisaqarniaraaanni:

Ilisimatusartartoq Line A. Kyhn, Institut for Bioscience, Aarhus Universitet. Mail:  lky@remove-this.bios.au.dk; tlf.: +45 3018 3148.

Immikkoortortaqarfimmi Pisortaq, seniorforsker, Malene Simon, Kalaallit Nunaanni Silap Pissusianik Ilisimatusarfik, Nuuk. Mail: masi@remove-this.natur.gl; tlf.: +299 361250.

Ilisimatuussutsikkut allataq uaniippoq: authors.elsevier.com/a/1YCM5,ashq8ew

authors.elsevier.com/a/1YCM5,ashq8ew

 

 

<- Uterit

Immap naqqani misissuinerit qilalukkanut sunniutigisartagai pissusilersuutaannullu allannguititsisarneri Pinngortitaleriffiup maannakkut misissuiffigai. Asseq: Fernando Ugarte, Pinngortitaleriffik.