Nunatta imartaaniittut avaleraasartuut aasarmanna ikittuararsuupput

Nunatta imartaani biologit aasarmanna 2019 avaleraarsartooqassuseq mississuiffigimmassuk 2013-imiit 2017-imut misissuisarnernut sanilliullugit avaleraasartuut naammattuukkat ikinnerujussuupput. Avaleraasartuut amerlanerpaarpaartaat Norskehavemut avannamukaannarsimapput.

Avaleraasartuut Tuluit Qeqertaasa kippasissuani ukiisarlutillu suffisarput upernarneranilu avannamukaalersarlutik aasaanerani immani avannarpasinnerusuni tappiorannartunik neriniarlutik, taamaalillutillu ilaatigut Kalaallit Nunaata imartaa aasaanerani najortarlugu. Nunatta imartaani avaaleraasartuut siullerpaamik siumorneqarput 2011-mi. Avaleraasartuunit avannamukaartunit taamaallaat 0,1 %-it nunatta imartaanut ukiormanna anngussimapput, uffa siusinnerusukkut tassa 2014-imiit 2018 ilanngullugu avannamukaat 5-13 %-ii imartatsinnut annguttarsimagaluartut. Ukiormannalu amerlanerpaarpaartaat avannamut Norskehavemut illuariarnerusimapput.

 

Tunup imartaata qaavatungaa ukiut 20-t kingulliit qiviarlugit immap kissassuserisartagaata agguaqatigiissinneranit aasarmanna 1-2 °C –nik kissarnerusimagaluarpoq, taamaattumillu avaleraasartuunit narrugisassaanngivikkaluarluni. Avaleraasartooqassuseq suli qaffasittupilussuarmiikkaluarpoq (ICES-imi 2019-p aallartilaarnerani naatsorsuutit suliarineqartut malillugit) naak naatsorsuutit malillugit nunatta imartaani tappiorannartoqassuseq appariaateqarsimasutut isigineqaraluartoq, taamaattoq nunatta imartaani tappiorannartoqassuseq agguaqatigiissilugu Norskehavemiittartunit qaffasinnerusumiikkaluarpoq. Taamaattumik taama ikitsigisut nunatta imartaa qaangiinnarlugu Norskehavemut ingerlasimanerat nerisassaqassutsimiinngilaq immaqali sarfaqarfiilluunniit allannguuteqarsimanermata ingerlaartarfiat allannguuteqarsimanermat amerlanerpaartaat avannarpasinnerusumut Norskehaveliaannarsimasinerat immaqa tassannga nassuiaatissaqarnerpa?

 

Danmarksstrædemi ammassappassuit eqimattakkuutaat nipi atorlugu misissuinerni qaluni pisarineqartarput. Tappavani imaata ilaata sikuunera peqqutaalluni ammassannik suffilerluinnartunik sakkutuut imartatsinnik nakkutilliisut pisaqarfigisartagaannik misissuiniarnerit pinngitsoorput.

 

Immap ikerani aalisakkanik tappiorannartoqassutsimillu Norgep, Savalimmiut, Islandillu aammalu Nordsømi misissuinerit pinerat nalaarlugu ataqatigiissarfigalugillu ukiormanna nunatta imartaani misissuisoqarpoq. Biologit misissuinernik ingerlatsisimasut Nunat Tamalaat Immat pillugit Ilisimatusarnikkut ataatsimiititaliarsuata (ICES) ataani ilisimatuussutsikkut suleqatigiissitaani misissuinernit inernerusunik sapaatip akunnerata siuliani nalilersueqatigiipput. Ataatsimiinnernit taakkunannga nalunaarusiaq aajuna. Avaleraasartooqassutsimik nalilersuisarnerit Atlantikup Avannaata Kangiata imartaa tamakkerlugu ingerlanneqartarput. Suliami tamatumani ilisimatusartartut Pinngortitaleriffimmeersut naatsorsuusiornernik suliaqartartuni suleqataapput. ICES´p ataani avaleraasartoortassiissutigineqarsinnaasutut innersuussutit 2020-mut tunngatinneqartussat oktoberip aallartilaarnerani naammassineqarnissaat naatsorsuutigineqarpoq.

Itinersumik paasisaqarusunnermi saaffigisassaq:
Aalisakkanut Qalerualinnullu Immikkoortortaqarfimmi qaffasinnerusumik atorfeqarluni ilisimatusartartoq Teunis Jansen oqarasuaat +45 21314997 imal. mail:
teja@natur.gl

<- Uterit

Avaleraasartooq

Takutitassiaq 1: Avaleraasartoortat (immap qaatungaani km2-imut (0-30 m)) 2019-imi kalinnerit (qullerpaaq aamma 2010-miit 2019-imut (allerpaaq) kalinnerit. Ammalortut pisat amerlassusiannik issoqqaarissullu peqassutsimik takussutissiipput.