Qallunaatut ilinniagaqartutut Nuummi inuuneq

Ilinniagaqartut tallimaalluta semesterimi (ilinniarnerup ingerlanerani ukiup affaa) uani Nuummiikkallarpugut kandidatinngorniarluta ilinniarnitsinnut atatillugu Pinngortitaleriffimmi Issitumut tunngassutilinnik ilinniagaqarluta.

25.03.15

Allattoq:  PeMi

All. Merete Bachmann Jørgensen, kemi-mik ilinniartoq, Aarhus Universitet.

Februarip qiteqqunnerani Nuummut pivugut junillu naanerata missaani Danmarkimut uteqqissaagut. Ilaatigut apummut sikumullu tunngasut aammalu Issittumi naleqqussarneq, aatsitassatigut isumalluutinik iluaquteqarneq kiisalu Issittut imartaanni uumassusilinnut tunngasut pikkorissaatigisarpagut.

Massakkorpiaq silap pissusiata allanngoriartorneranut tunngasut sammivagut, uangalu tamakku pissanganarluinnartutut isigaakka, ilaatigut silaannaap sananeqaataata katitigaanera aallaavigalugu tamakkununnga tunngasut sammereernikuugakkit. Asimukarluta sulisinnaasarnerput Nuummi ilinniarnitta allaanerussutigilluinnarpaa. Inersuarmi ilinniartitsivimmiiginnarani imaluunniit misissuisarfimmiiginnarani ilisimatusartartutulli misissuinerup qanoq "piviusuimmi" ingerlanneqartarnera takullugu misigalugulu pikkunartorujussuuvoq.

 Apummut sermimullu tunngasunik pikkorissarnitsinnut atatillugu ilaatigut Malimmi sermimi qillerinikuuvugut aammalu Kangerluarsunnguami asimi misissuisarfimmiinnikuulluta. Kingusinnerusukkut aamma umiarsuarmut misissuummut Sannamut ilaalluta angalasussaavugut, ilaatigut ukiumoortumik uuttottaanerni peqataassalluta, kisiannili aamma uagut nammineq suliniutitsinnut atatillugu paasissutissanik katersuissalluta. Taamaaliornissarpullu qilanaareqaarput!

 Atukkat pitsaalluinnartut

Kalaallit Nunaaliarsinnaasimanerput qujamasuutigisorujussuuarput, tamattalu isumaqarpugut Nuummi najugaqarluni ilinniagaqarlunilu nuannerluinnartoq. Danmarkimi nassaarineqarsinnaanngitsunik maani periarfissarpassuaqarpoq. Pinngortitarsuaq naliitsuuvoq. Sila alutornaqaaq. Nerisarissaarnaqaaq. Kikkut tamarmik inussiarnerlutillu naapikkuminaqaat. Piffissaq maaniiffigisarput sapinngisatsinnik atorluarniarparput, taamaattumillu atuartigata sapinngisannguatsinnik pinngortitarsuarmi misigisassarsiortarpugut. Quassussuaq kaajallallugu pisunikuuvugut, nuannisaangaarluta. Sisorarnikuullutalu snescooterernikuuvugut. Ilami maaniinnitsinni qaammat siulleq alutorsaqalutalu Nuummi eqqaanilu nuannersorpassuarnik misigisaqarpugut. Oqaannarsinnaavugullu pikkorissaatigisassatta sinnerisa malinnaaffiginissaat tamatta qilanaarilereeripput tassami suli allanik nutaanik misigisaqaqqikkumaaratta.

<- Uterit

Apummut sermimullu tunngasunik pikkorissarnermut atatillugu Malimmi sermimi qllerineq. Assiliisoq: GN

Snesooterit atorlugit Kangerluarsunnguani asimi misissuiffimmukarpugut. Assiliisoq: GN

Kalaallit Nunaanni pinngortitarsuaq alutornarluinnarpoq. Assiliisoq: Kathrine Villadsen