Qilalukkat qernertat qaqortallu piaqqioqatigiissinnaasut ilisimatusartut uppernarsivaat

Ilisimatusartartut Københavns Universitetimeersut qilalukkat qernertat qaqortallu piaqqioqatigiissinnaanerat uppernarsivaat. Maannakkullu arferup niaquata saarnga, nunarsuarmi siullerpaallunilu kisiartaalluni, qangalili pasittaassimasaannut, uppernarsaataasoq pigilerpaat.

1990-imi arferup niaquata saarnga eqqumiitsumik iluseqartoq, kalaallimit piniartumit Jens Larsen’imit pigineqartoq, professorip Mads Peter Heide-Jørgensenip Pinngortitaleriffimmeersup Statens Naturhistoriske Museumimut tunniuppaa.

Arferullu akusaaneranut pasitsaassinerit uppernarsineqarsinnaasimanngitsut, aatsaat ullutsinni misissueqqissaarluni periutsit nutaat atorlugit uppernarsineqarsinnaanngorput.

- Nuannerluinnarpoq taamatut katersat akornanni ukiorpassuarni uninngasimammat, nutaanillu misissueriaaseqalernerani soqutiginarseriasaarluni. Tassa imaalluni, qanganisarujussuarmut periutsit nutaat atorsimavagut, Eline Lorenzen, Statens Naturhistoriske Museumimi Københavns Universitetimut atasumi DNA-mik ilisimatusartartoq, misissuinermilu maannakkut Scientific Reportimi saqqummersitsisimasuni aqutsisoq, oqarpoq.

Immaqa suli peqarpoq

Ilisimatusartartut arferup DNA-vinik kinguaariissinnaanerannillu misissueqqissaarnerisa qilalukkat qaqortat qernertallu siornatigut piaqqeqatigiittarsimanerannik takussutissaqanngikkaluarpoq.

- Arferit sananeqaataanni kinguaariissinnaassanersullu takuneranni ukiut millionit aappaa avillugu takusinnaavarput allanik akusaqartoqarsimanngitsoq. Tamanna pisimasoq nutaajorpasippoq. Kisianni ilimaginngilara kisitta uppernarsaammik pissarsisimassasugut. Suli paasineqarsimanngitsunik amerlanerusunik peqassaaq, Eline Lorenzen oqarpoq.

Arfeq 1980’ikkut naalerneranni Aasiaat avannaata kitaani Kitsissuarsunni Jens Larsenimit pisarineqarsimavoq. Tamannalu upernassalernerani qilalukkat qaqortat qernertallu nuliunermik nalaani naapittarfituaasa ilaattut ilisimaneqarpoq.

Arfeq eqqumiitsoq

Atuakkamilu Kalaallit Nunaanni ukiumi arferit-mi 2001-imi maannakkut arferup akusaasutut uppernarsineqarsimasup pisarineqarfiani alla arfeq pisarineqarsimavoq. Tamatumuunali pilanneqartinnagu assilineqarsimavoq. Sananeqaataatigulli misissuiffigineqarsimanngimmat qilalukkamit qaqortamit qernertamillu akusaanersoq ilisimaneqanngilaq.

Arferup isikkua eqqumiitsoq Mads Peter Heide-Jørgensenip Kristin Laidrellu atuakkiaanni Kalaallit Nunaanni ukiumi arferit-mi imatut nassuiarneqarpoq:

”Arfeq taanna qilalukkatut qernertatut sarpeqarpoq qilalukkatullu qaqortatut taleroqarluni, kisianni qasertuulluni qilalukkamullu qernertamut pissusissamisuunngitsumut aalasinarnerulluni. Niaquata saarnga qilalukkap qernertup qilalukkallu qaqortap niaquisa saarninit angineruvoq allerualu suanganerulluni. Angissusiatigut malunnarpoq taama eqqumiitsumik niaqoqaraluarluni sivisuumik ajunngitsumillu uumasuusimasoq. Qilalukkanit qernertanit allaassutigalugu kiguserfimmigut qullikkut alleqqumigullu kiguteqarpoq. Kigutaali tamarmik assigiinngitsuupput, aamma arlaannaalluunniit arferit kigutaannut siornagut takuneqartartunut assingussuteqarani. Kigutaasa ilaat amitsuararsuupput qajannarpasillutik, allallu silittuupput qilalukkallu qernertap tuugaavatut qipisuullutik, kigutaasalu arlaannaataluunniit qilalukkat qaqortat kigutaat assiginngilai.”

Arferillu issittormiut imminnut qaniginerpaasariittut piaqqioqatigiissinnaanerat piviusuusinnaasoq ilisimatusartut eqqarsaatersuutigisarsimavaat. Maannakkulli uppernarsineqareeraluartoq arferup niaquata saarnganik nassaarsimasup suli tupisusuutigaa

- Tamanna immikkorluinnaq ittuuvoq, tupinnarporlu art-it taakkua marluk piaqqioqatigiissinnaammata, professori Mads Peter Heide-Jørgensen ukiut 30-it sinnerlugit Pinngortitaleriffimmi arfernik mikinernik ilisimatusartuusoq oqarpoq.

Ilisimatusartartut ilisimatuussutsikkut saqqummersitaat uani atuarneqarsinnaavoq: www.nature.com/articles/s41598-019-44038-0

 

 

 

 

 

 

<- Uterit

Arferup akusap kigutai ilisimatusartunit uissuummissutigineqarnerpaapput.

Arferup akusap niaquata saarnga.

Arferup akusap kigutai siutaatalu iluani saarngi.

A. Qilalugaq qernertaq. B. Arfeq akusaq. C. Qilalugaq qaqortaq.

Qilalukkat qernertat

Qilalukkat qaqortat