Saarulliit Islandimeersut imartaminni kialaartumiiginnartarput

Nunatta Kangiani Islandimilu saarullittassat pillugit ICES’ip siunnersuinini ungasinngitsukkut saqqummiuppai. Saarullittassatut siunnersuutigineqartut assigiinngissutaat faktorinngorlugu 80-eriaammik nikingassuseqarput. Imarpimmi ataatsimi nunat imminnut taamak qanitsigisut akornganni taamak assigiinngitsigisoqarnera paasiuminaassinnaasarpoq.

Nunatta Kangiani saarulliit saarulleqarfiusinnaasup killeqarfianiittuupput. Matumanilu im-map assigiinngissutai annikikkaluartulluunniit saarullliup siaruaannissaanut kinguaassiorsin-naaneranullu sunniuteqartaqaat – saarullittassallu assigiinnginnerannut Nunatta Kangiani Islandimilu avatangiisitigut atukkat assigiinngissusaat matumani patsisaapput.

 

af Helle Torp Christensen og Henrik Lund

Saarulliit islandimeersut amerlanersaasa Island qimanneq ajorpaat

Ullumikkut atortorissaarutit atorlugit Kalaallit Nunaata Kangiani Islandimilu saarulliit assigiinngissutaat immikkoortikkuminaapput, assigiinngilluinnartumilli pissusilersortarput uumaniarnerminnilu atugarisaat assigiinngitsorujussuupput. Saarulliit 20.000-it Islandimi nalunaaqutserneqarnerisa paasinarsisippaat, saarulliit Islandimeersut ikittuaraarannguit Islandip imartaanik qimatsisartut (Takussutissiaq 1). Saarulliit Islandimeersut Islandip nunataata toqqaviata killeqarfianiiginnartarput, taamaallaallu kalaallit saarulliutaannut sunniuteqartarput suai saarulleeqqallu tukeqqaat Islandimiit Kalaallit Nunaannut sarfamik siaruaanneqaraangata.  Saarulliit Islandimiit nunatsinnut sarfagussaasut amerlassusaat ukiumiit ukiumut nikerartarput, immap sarfaata ingerlaarnera apeqqutaalluinnartarami amerlassusai sukumiisumik oqaatigiuminaattarput.  

Saarulliit Islandimeersut Kalaallit Nunaanni takornariaapput

Kalaallit Nunaata Kangiani saarulliit imatut agguarneqarsinnaapput:

  • Saarulliit Kalaallit Nunaata Kangiani suffiarineqarsimasut, alliartortut Kalaallillu Nunaata Kangiani suffisartut
  • Saarulliit Islandimi suffisimasut, Kalaallit Nunaanni alliartortut, suffisinnaanngoraangamillu Islandimut uterlutik suffisartut.

Saarulliit Kalaallit Nunaata imartaaniittut takornariatut Kalaallit Nunaanniikkallartutut taaneqarsinnaapput. Pisassanut sunniuteqarsinnaasarput, Kalaalllit Nunaata imartaaniinnerminni pisarineqarsinnaasaramik – soorlu takornariat takornariartaassuarnut ilaallutik tikittartut akitsuummik akiliisinneqartarnerattulli saarulliit Islandimeersut nunatsinni iluaqutaasinnaasarput nunatsinniinnerminni. Saarulliilli Islandimeersut Nunatta Kangianiinnerminni saarulliit tamaaniittut Islandimut ilaalersinneq ajorpaat – soorlu takornariat amerikamiut nunatta imartaaniinnerminni kalaallit amerikamiunngortinneq aamma ajoraat.

Saarulliit Islandimi atugarissaarsinnaasaqaat 

Saarulliit Kalaallit Nunaata kangianiittut Islandimut attuumassuteqanngillat, aamma takussutissaqanngilaq Islandip saarulleqarneranut amerlisaaqataasarnersut. Saarulliit Islandip nunataata toqqammaviata killeqarfiata iluaniittut Kalaallit Nunaata nunataata toqqammaviata eqqaaniittuninngarnit amerlaneroqaat, Kalaallillu Nunaata Kangianut sanilliullugu saarulliit Islandimip eqqaanniittut sivisuumik amerlasuunillu pisaqarfigineqartarnertik ikileriaatiginagu nammassinnaasarpaat. Tassa saarulliit Islandip nunataata toqqammaviata killeqarfiata iluaniittut Kalaallit Nunaata Kangiata nunataata toqqammaviata killeqarfianiittunut sanilliutissagaanni Islandimiittut pitsaanerusumik atugassaqartitaasarput uku patsigalugit:

  • Immap naqqani Islandip nunataata toqqammaviata killeqarfia sermeqanngilluinnangajappoq – taamaattumillu piffissami sivisunerusumi immap naasui uumasuaqqallu tappiorarnartut pinngorarnerulersinnaasarput, assigiinngitsunillu aalisagaqarsinnaaneranut tamakkua toqqammaviulluartuupput.
  • Islandimi immap naqqani nunap toqqammaviata killeqarfiani imaq kissarnerusarpoq, Kalaallit Nunaata Kangiani nunap toqqammaviata killeqarfiani imaq avannaarsuanit imarmik sarfaatsitittumik sunnerneqartarami (Qalasersuup imartaanit) illuatungaani Islandimi immap naqqani nunap toqqammaviata killeqarfia kissartup kujataaneersup sarfaatitinneranik (Golfstrømimik: Takutitassiaq 2) sunnerneqartarluni.

Tamakkua peqqutaallutik Islandimi imaq nerisassaqarnerullunilu kissarnerusarpoq taamaattumillu saarulliit tamaaniikkumanerusarput Kalaallit Nunaata Kangianiinnissamininngarnit. Islandip imartaata atugarissaartitsinerunerata kingunerisaanik saarulleqartorujussuusarpoq, assigiinngiiaartumillu ukiulinnik peqarfiunerusarluni, tassami saarulliit inerissimasut Islandimiiginnartaramik ukiullu tamaasa kinguneqarluartumik suffilluartarlutik. Kalaallit Nunaata Kangiani saarulleqassuseq qiviassagaanni saarulleqannginneruvoq, suffisarnerallu assigiinngiiaarnerulluni; tamaattumillu assigiinngitsunik ukiullit ikinnerusarlutik (taakkualu ilaat Islandimeersuusarput). 

Kalaallit Nunaata Kangiani saarullikinnerulerpoq

Kalaallit Nunaata Kangiani suffisarfik ataaseq pingaaruteqarpoq. Taannalu sumiiffimmi annikitsunnguamiippoq Kleine Banke missaaniilluni, tamaanilu ukiuni kingullerni pingasuni assorsuaq saarullinniartoqartarsimavoq. Nunatta nammineq misissugai aammalu tysket ilisimatusarlutik angallataat Walter Herwig-ip 2012-imiilli misissugai malillugit saarulleeqqat pisarineqarsinnaalertussat ikittunnguupput, tassalu taakkua Kalaallit Nunaata Kangiani saarullinniartoqarsinnaanissaanut toqqammaviliisussaallutik. Aamma saarullinniat pisarisaasa akorngani saarulleeqqat takussaannginnerulersimapput. Tassa Kalaallit Nunaata Kangiani saarulliit amerlanerit angisuujullutillu utoqqaapput. Taakkualu pisarineqaraluttuinnartillugit saarulliit suffisinnaasut ikiligaluttuinnartussaapput – soorlu 2014-imili maluginiarneqalersimanerattulli – saarulliit amerlisarsinnaannginnamik ikiliartuaarput.

Siunnersuineq pitsaassusilik assigiiaartumik periusilik

Kalaallit Nunaata Kangiani Islandimilu ICES-ip 2020-imut pisassiissutissatut siunnersuutai assigiinngitsorujussuupput, Nunatta Kangiani 3.409 aammalu Islandimi 272.411 tassa saarulliit suffisinnaasut sumiiffimmi tamakkiisumik misingersuusiorneqarnerisa 19%-iisa missaat aammalu 43%-iisa missaat pisassiissutissatut siunnersuutigineqarput. Assigiinngissusaannut patsisaavoq peqassutsimut ilisarnaatit, angissutsit, siammarsimaneri peqassusaalu aallaavigalugit ICES naliliimmat saarulleqassuseq assigiinngitsumik isiginiarneqartariaqartoq, immikkullu aalisarneqarsinnaassusaat assigiinngeqimmata: Islandimi saarulliit aalisarneqarujussuarsinnaapput tamaani saarulleqaqimmat, pisarineqarsinnaanngortussat amerlaqimmata saarulliillu assigiinngitsunik ukiullit amerlammata. Kalaallit Nunaata Kangiani saarulleqarnera aalisartoqarneranut malussajasorujussuuvoq, amerlasoorsuunnginnamik, peqassuserlu allanngorartorujussuugami saarulliillu pisarineqarsinnaalertussat peqassutsimut malunnaataarpiarnavianngimmata, ukiuni kingullerni saarulleeqqat pisassiissutigineqarsinnaalertussat ikittunnguummata.

Kalaallit Nunaata Kangiani Islandimilu saarullittassanik siunnersuineq ICES-imi biologinik misilittagaqarluartunit suliarineqartarpoq, paasissutissanik tigooraaneq paasissutissanillu nalilersuineq aallaavigalugu siunnersuisoqartarpoq. Peqassuserlu aallaavigalugu ukiuni arlalinni annertunerpaamik pissarsissuteqarnissaat siunnersuinerni anguniarneqartarpoq.

Siunnersuinerup pitsaassusaa Nunani tamalaani aalajangersakkat malillugit naliliiffigineqartarpoq, sumulluunniit attuumassuteqanngitsumik qaffasissumillu pitsaassusilimmik siunnersuineq ingerlanneqartarpoq. Taamaattumik siunnersuineq ilisimatusarnermi nalinginnaasumik periuseqarluni suliaavoq, biologillu nunarsuatsinni suminngaaneeraluarunilluunniit Kalaallit Nunaata Kangiani Islandimilu siunnersuinerit inernerisa assingannik angusaqarlutik ICES-imi siunnersuinerup asseqqinnaanik siunnersuillutillu innersuissagaluarput.

ICES’ip siunnersuineranut tunngasumik annerusumik paasisaqartoqarusukkuni uani paasiniaasoqarsinnaavoq www.ICES.dk.

<- Uterit

Takusassiaq 1. Islandimi saarulliit ukiuni 1948-2016 nalunaaqutsikkat pisarineqaqqittartut takussutissartaat (aap-paluttumi nalunaaqutsiisoqartarsimavoq tungujortumilu pisarineqaqqiffii erserput. Takusassiaq Marine and Freshwater Research Institute, MFRI 2019-imit pissarsiaavoq.)

Takusassiaq 2. Atlantikup avannamut kitaatungaani immap naqqata aggu-aqatigiisillugu kissassusaa piffissami 1900-2008 – qali-paataa kissarnerugaangami imaq kiannerusarpoq (aap-paluttoq) uannga pis-sarsiaavoq: ”Bottom tempe-rature and salinity distributi-on and its variability around Iceland”, Jochumsen et al. i ”Deep Sea Research Part I: Oceanographic Research Papers”, Volume 111, maaji 2016.)