Silaannaap kissarnerulernera imartatsinni avannarlerni aalisakkat allangornerannik kinguneqarpoq

Ukiuni milliuunilikkaani Issittumi pissutsit imaannaanngitsut uumassusillit Atlantikorsuup avannaaniittut Manerassuup avannaaniittunit avissaartisimavai. Silaannaap allanngoriartornerata nassatarisaanik akimmiffik taanna pinngortitap nammineerluni pilersitaa nungutikkiartorneqartoq misissuinerit nutaat ilaatigut Aarhus Universtetimeersunit peqataaffigineqartut takutippaat. Tamatuma nassataanik aalisakkat imavissuarnit taakkunaninngaanneersut imminnut akulerukkiartulerput - tamannalu avatangiisitigut aningaasarsiornikkullu annertuumik kinguneqarartaannaavoq. Misissuineq Nature Climate Changemi saqqummiunneqaqqammerpoq.

20.02.15

Allattut: Peter Bondo, Anne-Mette Siem aamma Christina Troelsen
Nutserisoq: Sermitsiaq

Ilisimatusartut nunani tamalaaneersut, assigiinngitsunik soorlu fisketaksonomimik, trofisk økologimik, aalisarnermik ilisimatusarnermik, silaannaap pissusaanik ilisimatusarnermik, imavisuarnik ilisimatusarnernik kiisalu økologisk modelleringimik sammisartut ilisimatusarnermik nutaamik paasisaarfiusumik saqummiusseqammerput.

Ilisimatusartut misissuinerisa inernerat økologisk modelleringimik toqqammaveqartup Issittumi silaannaap kissatsikkiartornerata nassatarisaanik, aalisakkat Atlantikorsuup avannaaeersut kiisalu manerassuup avannaaneersut Nordvestpassagia Nordøstpasagialu aaqussaarlugit imminnut akuliutilersimasut takutippaat. Imminut akuliunneq taanna kissatsikkiartornerup nassataanik kiisalu avannaani aalisakkat amerliartulernerisigut pliersoq, aalisakkat manna tikillugu imminnut avissaarsimagaluartut maanna ataatsimuulerlutik amerliartulernerannik kinguenqarpoq.

Ukiut 3 millioningajaat matuma siornatigut kingullermik avatangiisini pissutsit nassatarisaannik aalisakkat imminnut akuliussuupput. Kingullermillu imarmiut manerassuarmeersut Atlantikorsuarmut ikaartut amerlanerupput.

Imminut akuliussuunneq annertoorujussuarnik kinguneqarsinnaasoq

Aalisagaqatigiiaat imminnut akuliutilernerisa nassatarisaannik nunat sineriallit, soorlu Kalaallit Nunaata Svalbardillu aalisagaqassutsikkut annertuumik qaffariarfiunissaat nassatarissavaa, tamatumalu nassataanik aalisagaqatigiiaat imminnut annertoorujussuarmik sunniivigeqatigiissapput.

Aalisakkat aningaasarsiornikkut iluaqutigineqartut ilaat piffinni avannarpasinnerusuni siaruarsimanerulissasut taamaaillutillu aalisarnikkut pissarsissutaanerulissasut, misissuinerit maanna saqqummiunneqartut ersersippaat. Aalisagaqatigiiaallu taakku silaannaap pissusaasa allanngoriartornerisa nassatarsiaannik uumasoqatigiiaanut allanut akuliutissaput. Tamatumalu nassatarisaanik aalisakkat piffimmeereersut, tamaangalu annguttut akornanni unamilleqatigiinneq annertusissaaq. 

Aarhus Universitetimi Lektori Peter Grønkjær misissuinerni suleqataavoq, taasumalu isumaa naapetorlugu imarpissuit taakku akornanni aalisakkat imminut akuliussulernerat aalisarnermi nutaanik periarfissiissaaq, taamaattorli aamma tamaani uumasoqatigiiaanut pitsaanngitsumik sunniissallutik.

"Aalisagaqatigiiaani amerlassutsit allanngoraangata, aalisagaqatigiit ataasiakkaat atugaat allanngortinneqartarput. Aalisakkat maaneereersut ilaat maanngarlaanit illikartinneqassapput, tamannalu uumasoqatigiiaat allat atugaasa allanngornerannik aamma nasataqasalluni; taamaaliornikkullu sunneeqatigiinneq natermiunut, timmissanut imaanilu uumasunut miluumasunut sunniuteqassaaq. Taamaammallu issittumi uumasoqatigiiaat malussajasut akornanni pissutsit ineriartornissaasa malinnaaffiginissaat patsisissaqarluarpoq” Peter Grønkjær oqarpoq.

Taamatut uumasoqatigiiaat akuliussuutilernerat uumasoqatigiiaanut annertoorujussuarmik kinguneqartartoq oqalutuarisaanerup takutippaa. Assersuutigalugulu 1869-imi Suezip ikerasaasarsuanik ammaanerup immap naasui Immamit Appalaartumeersut Immamut Akullersuarmut siaruaapput. Taamaammallu immami akullersuarmi aalisakkat ullumikkut aalisakkanit Immami Aappalaartumeersunit aalisaartaqarnerupput, tamannalu Immami Akullersuarmi uumasoqatigiinnut aalisarnikkullu inuussutissarsiortunut peqassutsikkut aningaasaqarnikkullu pitsaanngitsumik sunniuteqarpoq.

Ukiuni qulikkaani aggersuni nutaanik unammilligassaqalerlunilu, Atlantikorsuup avannaani kiisalu Manerassuup avannarpasissuani aalisarnikkut nutaanik periarfissaqalissaaq, tamaanilu ullumikkut nunarsuarmi tamarmi aalisarneqartartut 40 procentingajaqqinnaat pisarineqartarput.

Nature Climate Changemi allaaserisaq una tamaat atuaruk

Arctic warming will promote Atlantic–Pacific fish interchange

Allaaserinnittut M.S.Wisz, O. Broennimann, P. Grønkjær, P. D. R. Møller, S. M. Olsen, D. Swingedouw, R. B. Hedeholm, E. E. Nielsen, A. Guisan and L. Pellissier. NATURE CLIMATE CHANGE | VOL 5 | FEBRUARY 2015 |

Paasissutissat allat:

Paasissutisat ersarinnerusut misissuinerni ilisimatusartut aqutsiut marluk attaveqarfiginerisigut pisinnaavoq: lektor Peter Grønkjær, Arctic Research Centre, Institut for Bioscience, Aarhus Universitet kiisalu Seniorforsker Mary S. Wisz, DHI, (siusinnerusukkut Arctic Research Centre, Institut for Bioscience, Aarhus Universitetimi atorfilik).

Lektor Peter Grønkjær, Arctic Research Centre, Department of Bioscience, Aarhus University, Aarhus, Denmark, phone: +45 2338 2177, mail: peter.groenkjaer@remove-this.bios.au.dk.

Seniorforsker Mary S. Wisz, DHI-Department of Ecology and Environment, DHI, Agern Allé 5, Hørsholm, Denmark, phone: +45 3018 3157, mail: msw@remove-this.dhigroup.com.

<- Uterit

Aalisariut Kalaallit Nunaata Kitaani Uummannamit avalattoq. Aalisagaqatigiiaat imminnut akuliussulernerisa nassatarisaanik Atlantikorsuup avannaani, Manerassullu avannaanni nutaanik unammilligassaqarlunilu periarfissaqalernissaa nassatarissavaa. Assiliisoq: Julius Nielsen, Københavns Universitet.

Aalisagaqassutsimik misissuut RV Sanna, Pinngortitaleriffimmit pigineqartoq, Kalaalit Nunaata kitaata avannaani Ikermi aalisakkanik misissuisoq. Assiliisoq: Julius Nielsen, Københavns Universitet.

Nataarnaq siunissami nordøst- kiisalu nordvestpassagiakkoorluni nuussinnaasunut ilaavoq. Assiliisoq: Peter Rask Møller, Københavns Universitet.

Ammassassuaq siunissami nordøst- kiisalu nordvestpassagiakkoorluni nuussinnaasunut ilaavoq. Assiliisoq: Peter Rask Møller, Københavns Universitet.

Taamattaarlu skærising siunissami nordøst- kiisalu nordvestpassagiakkoorluni nuussinnaasunut ilaavoq. Assiliisoq: Peter Rask Møller, Københavns Universitet.