Sinerissap qanittuani saarullinnut siunnersueriuseq nutaaq eqqornerulersitsivoq

14.06.18

Nunat tamalaat Immat misissorneqartarnerat pillugu Siunnersuisoqatigiivi (ICES) Kalaallit Nunaata imartaani saarulliit pillugit 2019-imoortumik siunnersueqqammerput. Nutaartaavoq Kalaallit Nunaata sineriaata qanittuini saarulleqatigiiaanut tunngatitamik siunnersuisoqarmat. Saarulleqatigiinnit taakkunannga pisassiissutigineqarsinnaasutut innersuussutigineqarput 6.806 tonsit. Tassani pineqarlutik saarulliit sinerissap qanittuini suffiarineqarsimasut allisarsimasullu, saarulleqatigiiaat sinerissap qanittormiui. Saarulliilli sinerissap qanittuiniittartut taakkuinnaanngillat tamaani aalisarneqartartut, tassami saarulleqatigiiat tamaaniikkallartut allaninngaanneersulli ilanngullugit pisarineqartarmata. Taamaattumik sinerissap qanittuini saarullittarineqarsinnaasut katillugit amerlanerusinnaapput. Pinngortitaleriffimmeersut naliliipput innersuussutigineqartut 6.800 tonsit sinerissap qanittuiniittartut saarulliit saarulleqatigiiaanit assigiinngitsuneersuunerat eqqarsaatigalugu 14.500 tonsit pisarineqarsinnaanerattut naleqassasoq.

”Periutsimi nutaami paasissutissat pigisavut assigiingitsut saaruleqassutsimut missiliuussinermut attuumassuteqartut tamaviisa atorsinnaalerpagut: pisaasartut amerlassusiat, ukioqatigiiaakkuutaat amerlassusiat, saarulliit takissusiinik uuttortaasarnerit, qaqugukkut saarulliit suffilersarnerinut tunngasut, ingerlaartaasii allallu. Taamaalilluni siunnersuineq eqqornerulerpoq. Pingaarnerpaatut maannakkut siunnersuisalerpugut saarulleqatigiiaanut aalajagersimalluinnartunut uumanertik naallugu kangerlunniissimasunut, taamaalillutillu sinerissat qanittuinut aalisarnernut malussarittorujussuarnut. Tassa sinerissat qanittuini saarulleqatigiiaanorpiaq tunngatitamik siunnersuivugut, imaanngitsorli siornatigut pisarnertuut sinerissap qanittuani tamarmi”, Pinngortitaleriffiup Aalisakkanut Qalerualinnullu Immikkoortortaani Seniorforsker Rasmus Hedeholm nassuiaavoq.

Siornatigut siunnersuisarnerit Pinngortitaleriffiup ukiumoortumik marloriarluni saarullinnik misissuisarnerinit tunngaveqartarput. ICES-mit siunnersuinermi nutaami aalisarnermit aammalu Pinngortitaleriffiup nammineerluni misissuisarnerinit paasissutissat pissarsiarineqarsimasut tamakkerlugit atorneqarput, taamaammallu siunnersuineq eqqornerulerpoq. Tamanna kinguneqarpoq ICES-ip periusiata iluani immikkoortoq 3-miit (mianersortussaatitaanermik periuseqarnissamiit) immikkoortoq 1-imut (piujuaannartitsiniarnermik tunngaveqarluni tamakkiisumik pissarsissutaasinnaalersumut saarullinnut siunnersuisarnerup nuunneqarnera.

Kisiannili sinerissap qanittuini saarullinniarnermi aqutsineq ima iliallaannaq ajornakusuulersinnaavoq, saarulliit sinerissap qanittuaniittartut saarulleqatigiiaat ataasiinnaanatik arlaliunerat eqqarsaatigalugu. Tassami sinerissap qanittuininngaanneersunik saarulleqatigiiaaginnarnit pisaqarnissaq ajornaluinnarpoq, saarulleqatigiiaammi assigiinngitsut aalisarneqartut arlaliummata. Saarulliit pisarineqartartut ilaannai sinerissap qanittuineersuupput allalli allaneersuullutik (takuuk takussutissiaq 1). Saarulleqatigiiaat assigiinngitsut tamarmik sinerissap qanittuini imartat allisarfigalugillu neriniarfigisarpaat. Tassa allatut oqaatigalugu ICES-mit siunnersuineq sinerissap qanittuini saarulleqatigiianuinnaq tunngasuuvoq, imaanngitsorli sinerissap qanittuini imartaniittartunut saarulleqatigiianut tamanut tunngasuusoq. Taamaammat Pinngortitaleriffik paasissutissaatit pigineqartut aallaavigalugit naliliivoq sinerissap qanittuiniittartinit saarullittarineqarsinnaasut tamakkiisumik 14.500 tonsiusinnaasut, sinerissap qanittuini saarulleqatigiiaanut siunnersuineq uniortinngikkaluarlugu. 2018-imut saarullittassiissutigineqarsimasut – pisassiissutit - katillutik 36.500 tonsiusimapput, taamaalillunilu siunnersuineq una saarullinniarnerup appariarterujussuarnissaanik innersuussineruvoq.

”Sinerissap qanittuini saarullittarineqartartut amerlavallaarujussuarnerat naatsorsueriaatsip nutaap takutippaa. Tamaani saarulleqatigiiaanik peqqissunik peqarnissaanik periarfissaq annertusarniaraanni taamalu piujuartitsiniarnermik tunngaveqartumik saarullinniarniaraanni, taava pisaasartut ikilisinneqartariaqarput”, Rasmus Hedeholm naggasiivoq.

PAASISAT

Saarulleqatigiiaat assigiinngitsut

Saarulleqatigiiaat aalisagaqatigiiupput assigiissut, uumaniarnerminni assigiissunik atugallit. Tassa imaappoq suffiarineqarsinasuupput imartami ataatsimi, atugassarititaani assigiissuni aammalu namminneq assinganik taamaaliortussaapput. Kalaallit Nunaata imartaaniittartut saarulleqatigiiaat assigiinngitsut ikinnerpaamik sisamaapput. Tamarmik immikkut sumiifimminninngaanneersut. Kalaallit Nunaata kitaata sineriaata qanittuiniittut kangerlummiut tamaani suffiaapput uumasuullutillu, kitaata avataani ikkannersuarni suffiaasimasut, Tunup imartaani avataani ikkannersuarni Islandillu imartaani suffiaasimasut. Tunup Islandillu imartaaneersut ilarpassui suaallutik aalisagaarassaallutillu kitaata imartaanut sarfagussaasaarput (Takutitas. 2). Tamaani allisartarput suffisinnaannguleraangamillu ukiunik 5-6 utoqqaassuseqarlutik aggerfimminnut utikaalersarput. Sinerissap qanittua saarulleqatigiiaanit sisamaneersut tamarmik allisarfigisarpaat neriniarfigisarlugulu.  

 

Itinerusumik paasisaqarusunnermi saaffigisassaq:

Pinngortitaleriffiup Aalisakkanut Qalerualinnullu Immikkoortortaani Seniorforsker Rasmus Hedeholm, oqara-suaat 361200 imal. email: rahe@natur.gl

<- Uterit

Takussutissiaq 1. Uani takuneqarsinnaapput saarulleqatigiiaanut assigiinngitsunut tunngatillugu siunnersuineq, pisassiissutit pisaasartullu. Sungaartortai tassaapput saarulliit saarulleqatigiiaanit allaneersut, uumanermik ilaani kangerlunniittartut kisiannili suffinialeraangamik imartanut allanukartartut. Tassa saarulliit taakku assigiinngitsut sinerissap qanittuiniittartuupput.

Takussutissiaq 2. Tunup, Islandip Nunattalu kitaani ikkannersuarni saarulliit ingerlaartarfii takuneqarsinnaapput. Tunup Islandillu imartaaneertartut suaallutik aalisagassaaraallutilluunniit Nunatta kitaata imartaanut sarfaassaasarput. Tassa allisartarput suffisinnaannguleraangamillu aggerfimminnut utikaalersarput. Kitaata avataaneersortaat sinerissap qanittuiniikkallartarput, suffinialeraangamillu avataani ikkannersuarnut uteqqittarlutik.

Biologit aalisakkanut assigiinngitsunut 2019-imut siunnersuinerannit assit.

Rasmus Hedeholm