Siornatulli raajat amerlassusillit 2019-imi pisarineqarsinnaasussaapput.

2019-imi Kalaallit Nunaata kitaani raajat 105.000 tonsit pisarineqarsinnaassapput. Taamaalilluni raajartassanut biologit siunnersuinerat 2018-misulli iinnassaaq. Nunatta Kangiani (Tunumi) raajartassat siunnersuutigineqartut 2.000 tonsiussapput. Siunnersuutit Naalakkersuisunut tunniunneqareerput, taakkualu Kalaallit Nunaanni raajartassat amerlassusissaat inaarutaasumik aalajangiiffigisussaavaat.

Ilisimatusartut naatsorsuutaasa takutippaat, Kalaallit Nunaata Kitaani raajat piujuartinneqarnissaat ulorianartorsiortinneqanngitsoq. Kalaallit Nunaata Kitaani pisassat amerlassusilerneqarnerat allanngujaatsumik inissisimavoq, tamannalu takuneqarsinnaavoq biologit misissuineranni, pisarineqarsimasut allattorsimaffiatigut aammalu naatsorsuinertigut.

Peqassutsip amerlassusaat raajartarineqarsimasunit, raajarniarnermi kilisannermi ataatsimi pisarineqarsimasunit, biologillu misissuineranni peqassutsinit aammalu saarulliit qanoq amerlatigisut qanoq raajartortiginissaannik missingersuusiornikkut amerlassusilerneqartarput. Nunani avannarlerni aalisarnermut kattuffissuup (NAFO) innersuussutigaa Kalaallit Nunaata Kitaani raajartassat 105.000 tonsiussasut.

Nunatta Kangiani (Tunumi) raajaqassuseq appasippoq taamaattumik raajarniarneq sumiiffimmi annertunngitsumiinnissaa ukiunilu makkunani pisassat ikittuunissaat innersuussutigineqartarpoq. Umiarsuassaaleqineq pissutaalluni Tunumi ukiuni kingullerni marlunni annerusumik misissuinissamut Pinngortitaleriffik periarfissaqarsimanngilaq. Taamaattumillu siunnersuineq allanngortinneqarnani.

Annerusumik paasisaqarniaraanni attavigineqarsinnaavoq:

Aalisakkanut qalerualinnullu immikkoortortami ilisimatooq, AnnDorte Burmeister, oqarasuaat. +299 361200 imaluunniit mail: anbu@natur.gl

<- Uterit

Asseq: Carsten Egevang