Siunnersuisarnissat sinerissap qanittuanut avataasiorfinnullu immikkoortinneqarput

13.06.12

Namminersorlutik Oqartussat kissaateqarnerat malillugu 2013-imiit saarullinnut tunngatillugu siunnersuisarnissat Kitaani sinerissap qanittuanut Tunumilu Kitaanilu avataasiorfimmut immikkoortinneqarput.

Sinerissap qanittuani

Biologit siunnersuutigaat sinerissap qanittuani 2013-imi saarullittat 8.000 tonsinit amerlanerussanngitsut. Inassutigineqarportaaq mianersortumik periaaseqarneq aqutsinermi malinneqassasoq, sulimi qanoq saarulleqartiginera qanorlu annertutigisumik iluaqutigineqarsinnaanerat nalorninartortaqarmat. Pisassat 8.000 tonsiunissaannut siunnersuinermut tunngaviuvoq ukiuni kingullerni saarullittarineqartarsimasut agguaqatigiissinnerat.  2009-mi, 2010-mi 2011-milu pisat tamarmiusut  7.672 tons, 9.270 tons aamma 11.007 tonsiusimapput. Sinerissap qanittuani saarullinniarneq 2009-mi killilersuiffigineqalerpoq, pisallu siornatigut pisassiissutinik killilersorneqarsimanngillat.

Sinerissap qanittuaniittut immikkoortinniarlugit sulineq ukiorpassuarni ingerlanneqarsimavoq. Saarullinnik suffisunik nalunaaqutalinnillu katersuinermi, aalisarnermilu pisanik uuttortaanermi aalisartut suleqatigineqarnerat pingaarutilerujussuuvoq. Logbogeqarnissaq 2008-miit piumasarineqalerpoq, sulili aalisarneq tamakkivillugu atuunnani.  Isumannaannerusumik siunnersuisinnaassagaanni suleqatigiinnerup ingerlaannarnissaa annertusinissaalu pingaaruteqarpoq, naatsorsuutigineqarporlu aalisartut 2012-miit aalisagartanik uuttortagassanik amerlasuunik tunniussuilerumaartut.

Avataasiorfimmi

Saarullinnut avataasiorfimmiittunut tunngatillugu 2013-imut siunnersuuteqarnermi siunnersuut allanngornani toqqaannartumik saarullinniaqqusinngilaq. Paasissutissammi pigineqartut tamarmik takutippaat avataasiorfimmi saarulliit 1990-ikkunnut naleqqiullugu suli ikippallaartut. 2005-ip kingornagut saarulleqatigiit taakkua pitsannguallassimanerannut takussutissaqarpoq, kisiannili Tunumi suffisartut - Kitaani nutaanik saarulleqalernissaanik aalajangiisuusut - illersorniarlugit aalisarneqannginnissaat biologit siunnersuutigaat. 2011-mi biologit misissuinerisa takutippaat 2009-mi tukersimasulerujussuusoq, tamakkualu pingaartumik Kitaani ikkannersuarni avannarpasinnerusuniittut  (ikkannerni 66°N avannaaniittuni). Saarulliit taakkua allanngoriartornerata siunissami malittarineqarnissaat pingaartuuvoq, ilimagineqarpormi tamakkua Kitaani aalisarnermut iluaqutaalersinnaasut. 

2009 – 2011-mut annikitsumik misileraalluni avataasiorluni aalisartoqartarsimavoq pisaasimallutillu 5.006 tons, 2.417 tons aamma 5.129 tonsit. 2011-mi pisaasut 90 %-ii Tunumi pisaapput.  Misileraalluni aalisarnermi  paasissutissattaaq biologiskinut tunngasut katersorneqarput, tamakkualu biologit saarulleqatigiinnut tunngatillugu paasissutissiipput pingaarutilinnik siunnersuinermi kingorna atorneqarsinnaasunik.

Siunnersuineq pillugu annertunerusumik paasisaqarusukkuit naalisagaq uani aaneqarsinnaavoq:

ICES-ip aalisagaqatigiikkuutaanut tunngatillugu 2013-imut biologiskimik siunnersuutaa

 

<- Uterit

Biologit ikiortaat Sofie Ruth Jeremiassen saarullinniutillu Lydiap naalagaa William Jakobsen saarullinnik uuttortaasut. Ass.: Kitte Vinter-Jensen