Steen Lynge, Demokraatineersup apeqqutaanut akissutit

Pinngortitaleriffik pillugu § 37 naapertorlugu apeqquteqaammut nr. 2019-004-mut akissut

Asasara Steen Lynge

 

4. januar 2019-imi Pinngortitaleriffiup suliai sulianullu attuumassuteqannginnera pillugu Naalakkersuisunut apeqquteqaateqarputit.

Apeqqutit uannut akisassanngorlugit innersuunneqarput.

Aallarniutigalugu erseqqissaatigineqassaaq, Pinngortitaleriffimmit apeqqutit saqqummiussatit ingerlaavartumik isummerfigineqartarmata. Pinngortitaleriffiup naalakkersuinikkut taamatullu aningaasaqarnikkut soqutigisanut isummanulluunniit attuumassuteqannginnerata qularineqannginnissaa suliffeqarfiup tatiginassusianut pingaaruteqarluinnarpoq. Taamatuttaaq misissuinerit inernerisa siunnersuisarnerullu ilisimatusarnikkut tunngavissanik qularnaatsunik tunngaveqarnissaat pingaaruteqarpoq.

Avataaniit aningaasaliisarnernut tunngatillugu aningaasaliissutit Pinngortitaleriffiup nammineerluni qinnuteqaatigisimasaasa pissarsiarineqartarnissaat, tassanilu siunertat suleriaatsillu suliffeqarfimmit namminermit aalajangersarneqartarnissaat aammalu suleriaatsini nunani tamalaani pitsaassutsit malinneqartarnissaat pingaaruteqarpoq, taakkununngalu suleqatinit allanut attuumassuteqanngitsunut ilisimatusarnerit pillugit allagaatit uteqqinneqartarnerat ilaavoq. Kiisalu Pinngortitaleriffiup misissuinerit aningaasanut inatsimmi aningaasaliiffigisat inerneri assigalugit, arlaannaanulluunniit attuumassuteqanngitsumik suliassat avataaniit aningaasalersorneqartut inernerinik tamanut ammasumik saqqummiussisinnaanissaa pingaaruteqarpoq.

Avataaniit aningaasaliissutit Kalaallit Nunaanni ilisimatusarnermut aammalu ilisimasanik piginnaaneqarfinnillu annertusaanermut tunngaviliisuupput. Aningaasanut inatsimmi aningaasaliissutit pingaartumik uumasooqatigiinnik nakkutilliinermut, sulisunut attaveqaatinillu ingerlatsinermut atorneqartarput.

Matuma kinguliani apeqqutitit qulit akineqarput.

 

1. Kikkut suullu kattuffiit Pinngortitaleriffiup suleqatiginikuuai ukiut kingulliit tallimat ingerlanerini? 

 

Pinngortitaleriffiup ilisimatusarfiit pisortanilu sullissiviit arlalissuit, kiisalu aningaasaateqarfiit namminersortut ataasiakkaat suleqatigai. Allattorsimasut amerlasoorsuupput, taamaattumillu suliffeqarfiup 2013-17-imut ukiumoortumik nalunaarusiai innersuussutigineqassapput, taakkulu Pinngortitaleriffiup nittartagaani pissarsiarineqarsinnaapput, uani: www.natur.gl/publikationer-og-formidling/aarsberetninger/.  

 

 

2. Kikkut aamma taakku suleqatit arlaat Pinngortitaleriffimmut aningaasaleeqataanikuuppat?

 

Pinngortitaleriffiup ukiumoortumik kalaallit aningaasanut inatsisaanni aningaasaliissutit 100-t tikillugit amerlassusillit aqutarisarpai, taakkulu 2019-imi 64,3 mio. koruuninik amerlassuseqarput. Aningaasaliissutit aningaasallu atorneqartut Pinngortitaleriffiup ukiumoortumik nalunaarusiaani allassimapput. Taakku amerlanersaat nunatsinni nunanilu allani pisortat sullissiviinit, soorlu ministereqarfinnit, aqutsisoqarfinnit, ilisimatusarnermi siunnersuisooqatigiinnit, Nunani Avannarlerni Ministerit Siunnersuisooqatigiiffiannit, EU-mit il.il. pissarsiarineqartarput. 

 

Tunissutit pisortaneersuunngitsut ukiuni kingullerni marlunni Aage V. Jensenip Aningaasaateqarfiinit, Oak Foundation/Villum-ip Aningaasaateqarfianit, Carlsbergip Aningaasaateqarfianit, Royal Greenlandimit aamma Sustainable Fisheries Greenland-imit pissarsiarineqarsimapput. 

 

 

3. Pinngortitaleriffik ukiut kingulliit tallimat ingerlanerini nuna allanit aningaasanik qassinik pissarsinikuua?

 

 

2013-imiit 2017-imut Pinngortitaleriffiup aningaasaliissutit avataaneersut katillugit imatut amerlassusillit atorpai:  

2013: 35,0 mio. koruunit

 

2014: 39,2 mio. koruunit

 

2015: 46,9 mio. koruunit

 

2016: 63,4 mio. koruunit

 

2017: 72,4 mio. koruunit

 

Taakku amerlanersaat Danmarkimeersuupput nunanilluunniit allaneersuullutik. 

 

 

4. Aningaasaliissutinik tigusaqartoqarsimappat, taava aningaasaliissutit siunertanut sunut tuttussaanikuuppat?

  

Avataaniit aningaasaliissutini siunertaasut immikkoortunut sisamanut agguarneqarsinnaapput:  

1. Ilisimatusarnissamut aningaasaliissutit, immikkut ittumik ilisimatusarfissanut apeqqutinik paasiniaanissamut siunertaqarfiusut.  

 

2. Alapernaarsuinissamut aningaasaliissutit, aningaasanut inatsimmi aningaasaliissutit naammatsinnagit Kalaallit Nunaanni uumasooqatigiinnik, silap pissusianik pinngortitallu ataqatigiinnerinik alapernaarsuinermik siunertaqarfiusut. 

 

3. Akissarsiassanut aningaasaliissutit, Kalaallit Nunaanni ilisimatusarnermi piginnaaneqarfinnik annertusaanissamik siunertaqarfiusut. 

4. Attaveqaatinut aningaasaliissutit, ilisimatusarnermi attaveqaatinik, soorlu illunik, ornigulluni misissuisarfinnik, angallatinik ilisimatusarnermilu atortunik annertusaanissamik siunertaqarfiusut.  

 

Tamatumunnga atatillugu namminersortut uku tunissuteqartuupput:

Aage V. Jensenip Aningaasaateqarfii: Illut, ornigullu misissuisarfiit atortullu.

Oak Foundation/Villum-ip Aningaasaateqarfia: Avatangiisinut aatsitassanullu immikkoortortaqarfimmi nutaamik pilersinneqartumi piginnaaneqarfinnik annertusaaneq.

Carlsbergip Aningaasaateqarfia: Imaani uumasut miluumasut nerisaqarnerat.

Royal Greenland: Nipisaat amerlassutsimikkut katitigaanerinik misissuineq.

Sustainable Fisheries Greenland: Aalisarfinni uumasut natermiut misissuiffigineqarnerinut tapiissutit. 

 

5. Soqutigisaqaqatigiinnit Pinngortitaleriffik aningaasaliiffigineqarnikuua, nunani allani pisassiissutinut Kalaallit Nunaanni aamma atuuttussanut aalajangeeqataasartunit?

Naagga.

Pinngortitaleriffik soqutigisaqaqatigiiffinnit, isummanik allanngortitsiniarnermik ingerlatsisuusunit (WWF, Greenpeace il.il.) tapiissutinik tigusineq ajorpoq, taamatullu tamatumunnga kajumissaarinertaqanngitsumik neqeroorutit itigartinneqartarput. 

 

6. Misissuinerit tamaasa eqqarsaatigalugit Pinngortitaleriffik arlaannaannulluunniit attuumassuteqarani suliaminik ingerlatsisinnaava, pisassiissutinut tunngaviusussat pillugit, aamma nunami maani atuuttussanik, Pinngortitaleriffik aningaasanut inatsisip saniatigut tamakkiisumik ilaannakoortumilluunniit allanit aningaasaliiffigineqartarsimappat?

Aap.

Pinngortitaleriffiup arlannaanulluunniit attuumassuteqannginnera Pinngortitaleriffik pillugu Inatsisartut inatsisaat nr. 6, 8. Juni 1994-imeersoq aqqutigalugu inatsisitigut qulakkiigaavoq.

Aningaasatigut, naalakkersuinikkut soqutugisaqaqatigiiffinnillu soqutigisat tatisimaneqarnerluunniiit apeqqutaatinnagu, Pinngortitaleriffiup ilisimatusarnikkut misissuinerit inernerinik tamanut ammasumik saqqummiussinissamut inatsisitigut pisussaaffigisaanik malinninnissaa Pinngortitaleriffimmi siulersuisut eqqumaffigisorujussuuaat. 

7. Kalaallit Nunaanni pisassiissutissat pillugit innersuussinermut atatillugu Pinngortitaleriffiup arlaannaannulluunniit attuumassuteqannginnissaa qanoq qularnaarneqarsinnaava, Pinngortitaleriffik nunami maani misissuinissanut allaninngaanniit aningaasaliissutinik pisarsinnaappat?

Pinngortitaleriffik pisassiissutissat annertussusissaannut inassuteqarneq ajorpoq, taamaallaalli biologitut siunnersuuteqartarluni.

 

Uumasut pillugit siunnersuisarnerit nunani tamalaani ilisimatusarnermi ataatsimiititalianit, Affanniarnermut Ataastsimiititaliarsuup (IWC), Imarpiup Avannaani Immami Uumasunut Miluumasunut Ataatsimiititaliarsuup (NAMMCO), Qilalukkat qaqortat qernertallu pillugit ataatsimoorussamik ataatsimiititaliarsuup (JCNB), Nannut pillugit ataatsimoorussamik ataatsimiititaliarsuup (JCPB), Nunani Tamalaani Immami Misissuisarnermut Siunnersuisooqatigiinni (ICES), Imarpiup Avannaata Kitaani Aalisarnermut Suleqatigiiffik (NAFO), Imarpiup Avannaata Kangiani Aalisarnermut Ataatsimiititaliarsuup (NEAFC) il.il. ataaniittunit saqqummiunneqartarput. Pinngortitaleriffimmi ilisimatusartut ilisimatusarnermi ataatsimiititaliat suleqatigiissitaanni ilisimatusartut, nunanit tamalaaneersut peqatigalugit ilisimatusarnermik inerneri saqqummiuttarpaat, taakkulu pitsaassusaat nalileqqissaarneqartarput nunanilu tamalaani misissoqqinneqartarlutik. Ilisimatusarnermi ataatsimiititaliani nunani tamalaani pitsaassutsit suleriaatsillu malinneqartarput, tamatumalu kingorna suliat inerneri nunani tamalaani suleqatigiissitap ataani ataatsimiititaliamut tunniunneqartarput, taannalu kingusinnerusukkut siunnersuuteqartarpoq.

 

Pisassat ilaatigut biologit siunnersuutaat, ingrlatsivinnit assigiinngitsunit tiguneqartut tunngavigalugit Naalakkersuisunit aalajangersarneqartarput. 

 

 

8. Pinngortitaleriffiup arlaannaannulluunniit attuumassuteqannginnera kikkut nalilertarpaat? 

Pinngortitaleriffiup suliatigut arlaannaannulluunniit attuumassuteqannginnera nunani tamalaani ilisimatusartunit tamatumalu saniatigut inuiaqatigiinnit naliliiffigineqartarpoq. Pinngortitaleriffimmi ilisimatusartut ilisimatusarnikkut perulluliorsimannginnerannut ilisimatusarnikkut tunngavissaq uppernarsarneqarsimasoq sullivimmit pigineqarpoq. Aamma sulliffiup sulinerani isummersuuteqartoqartarneranut takussutissanik peqanngilaq.

 

 

9. Arlaannaannulluunniit attuumassuteqannginnissaq qanoq sutigut tamatigut qularnaarneqarsinnaava? 

Pinngortitaleriffiup inatsisitigut pisussaaffimminik naammassinninnissaa Pinngortitaleriffiup Siulersuisuisa qulakkeertarpaat. Siulersuisut imatut katitigaapput: Siulittaasoq arlaannaanulluunniit attuumassuteqanngitsoq, Namminersorlutik Oqartussanit toqqarneqartoq, Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoqarfimmi pisortaq, Pinngortitamut, Avatangiisinut Ilisimatusarnermullu Naalakkersuisoqarfimmi pisortaq aamma Ilinniartitaanermut, Kultureqarnermut Ilageeqarnermullu Pisortaq, Namminersorlutik Oqartussanit toqqarneqartut. Taakku saniatigut soqutigisaqaqatigiit KNAPK, Savaatillit peqatigiiffiat SPS aamma Sulisitsisut, kiisalu Pinngortitaleriffimmi sulisut sinnissaat marluk ilaasortaatitaqarput. 

 

10. Pinngortitaleriffiup arlaannaannulluunniit attuumassuteqannginnissaa qanoq iliorluni pitsaanerpaamik qularnaarneqarsinnaava?

Apeqqut 6-imut akissut takuuk.

Inussiarnersumik inuulluaqqusillunga

Erik Jensen.

Pinngortitaleriffiup Pisortaa Klaus Nygaard akissutinut ilanngusseqataavoq.

Apeqqutit akissutaallu pillugit annerusumik paasisaqarusukkaanni Pisortaq Klaus Nygaard attavigineqarsinnaavoq.

 

 

 

 

 

 

<- Uterit