Sananeqaatsinik minnerpaanik aallakaatitsissutit – uumaatsulerinermi kræftimillu katsorsaanerni

Sananeqaatsit minnerpaaffiannik partikilinik aallakaatitsissutinik taaneqarsinnaasut Acceleratorit – uumaatsulerinermi kræftimillu katsorsaanerni. Aarhus Universitetimi Institut for Fysik og Astronomimi aqutsisup Søren Pape Møllerip oqalugiarnera.

Ilisimatusartut acceleratori allisitsiuterujussuartut atorpaat. Acceleratori anginerujartortillugu pigisat milligaluttuinnartut takuneqarsinnaajartortarput. Oqalugiarnermi innaallagissap saviullu kajungerisaata acceleratorimi qanoq atorneqartarnerat takutinniarlugit scenemiit misileraanernik takutitsisoqassaaq. Nammineerlutit takunninnikkut acceleratorit sooq taama angitigisussaanersut paasissavat.

Europami partikilinik ilisimatusarfimmi, CERN-imi, qaqqat Alpit eqqaanniittumi nunarsuarmi acceleratorit anginersaat nunap iluani 100 meterisut ititigisumi 27 kilometerisut takitigisoq sananeqarpoq. Tassani uumaatsulerinermik ilisimatusartut nukik annertoorujussuaq atorlugu protonit imminnut aportippaat taamaalillutillu Higgs-ip partikilianik taaneqartartoq nassaaralugu. Tamanna sukkummita ilinniutigisinnaavarput? Aamma elementpartikilit silarsuaanni arlaannik suli paasisimanngisatsinnik peqarpa?

Uumaatsulerisut acceleratori atorlugu ilisimatusarnerat sulinermi atorneqarsinnaasunik aamma kinguneqarpoq. Assersuutigalugu uagut amerlanerusugut ilaqutaqarpugut napparsimmavissuarmi qinnguartartillutik katsorsarneqarsimasunik. Inuit ikittuinnaat qinngornerit tamakku acceleratorimeersuusut ilisimavaat.
'Qinnguartaassuit tamakku sooq ullumikkut elektroninik aallakaatitsisinneqarnersut aamma qinngornerit atomip sanaqqaataaneersut atorlugit pitsaanerusumik katsorsaalluni seqertitsisarnerit sooq pitsaanerunersut tusarniaariartoruk. Protoninik aallakaatitsissut sakkortoorujussuaq Aarhusip eqqaani Skejbymi sananeqalerpoq taassumalu sunniutai iluaqutissartaalu oqalugiarnermi oqaluttuarineqarumaarput.

Acceleratorimik atuinermi iluaqutissaq alla tassaavoq ilisimatusartartut maannakkut suliarisaat: Aligoqqinnik piiaaffinni qaarsorsuit ilivitsukkuutaat seqummarissunngorlugit aserortinngikkaluarlugit qanoq ililluni aligoqqinnik amerlanerusunik ujaasisinnaaneq.

Oqalugiarneq pissaaq: 

Katuap Inersuaaraani sisamanngorneq 26. oktobari 2017,  nal. 19-21 akornanni

Pinngortitaleriffik aamma Aarhus Universitet pinngortitalerinermi oqalugiaatini tamanut ammasuni oqalugiaammik nutaamik saqqummiussisussapput. Oqalugiarnermik aallarniissaaq Pinngortitaleriffimmeersoq Thomas Juul-Pedersen oqalugiarnerullu qeqqata missaani unillatsiarnermi kaffillertoqassalluni. Oqalugiartoqarnerani video immiussaq takutinneqassaaq. Danskisut oqalugiartoqassaaq. Iserneq akeqanngilaq.

<- Uterit

CERN-imi sullorsuarmi 27 kilometerisut isorartutigisumi LHC-acceleratori sarfamik ingerlatsitseqqinnaassuseqarluartoq. Acceleratorimi saviup kajungerisai”ammarneqarsimapput”, taamaalilluni nillernerpaaffissaq gradinik arlaliannguanik tikingajallugu nillusarneqarsinnaassammat, tassa −273 ⁰C. Protonit qinngornerit imminnut sammisut ilaanneeriarlutik aporsinnaasut takutinneqarput. (Assimik : CERN).