Uumassusilerinermik ilinniagartuunngorniat naammassisaqartut

Suluppaakkat pillugit bachelorinngorniut soqutiginartoq

Kalaallip uumassusilerisunngorniap (biolog) suluppaakkat Nuup Kangerluisa ilaanneersut qanoq sumiiffigisaminnik qimatsaaliusartiginerat takussutissiorpaa – suluppaakkanit kangerlummi nalunaaqutserneqarsimasunit ataasiakkaannguit taamaallaat avataani pisareqqinneqartarsimapput.

Tamanna Inuk Petersenip Københavnip Universitetiani uumassusilerinermik ilinniagartuunngorniartup (biolog) bachelorinngorniummini 25. juni 2019 illersukkamini uppernarsivaa. Inuk Nuummeersuuvoq, ilinniarnerminullu atatillugu Pinngortitaleriffimmi qaammatini marlunni bachelorinngorniarluni suliani ingerlappaa. Tassani ilaatigut ukiorpaalussuarnut kingumut qiviarluni suluppaakkanik nalunaaaqutsersuisarnernit paasissutissat toqqortaatigineqartut misissorsimallugit. Inuup suliamigut paasiniarsimavaa suluppaakkat Nuup kangerluineersut nikerartaasiat, tamatumani 1950-ikkunni 60-ikkunnilu suluppaakkanik nalunaaqutsersuisarnerit aallaavigalugit suluppaakkat kangerlummiiginnartarnersut imaluunniit piffissap ilaani allamut nikittarsimasinnaanerat paasiniarsimallugit.

Suluppaakkat itisoormiuupput qaqutiguinnarlu immap qaatungaani ikkatuni naammattuugassaasarlutik. Taamalisarnerallu Qooqqut eqqaanni ilaanni pisarsivoq bundgarninillu saarullinniarnerni ilaatigut uumatillugit qaqinneqartarsinnaasimammata nalunaaqutserneqarsinnaasarsimapput.

Inuk angusilluarluni, karakter 7 pissarsiaralugu aasarsiorsinnaalerpoq.

Saarulleqassutsip naliliiffiginiarneqarnerani saarulliit eqqortumik utoqqaassuserneqarsimanissaat pingaaruteqarpoq 

Saarulliimuna eqqortumik utoqqaassuserniarnissaa imaannaanngilaartukasiusoq, tamanna uumassusilerisunngorlaap Mette Svantemann Lyngbyp nangaassuteqanngivilluni uppernarsaasersorpaa. Mettep aamma takutippaa eqqortumik utoqqaassusiliisarnerit saarulleqassutsimik qarasaasiaq atorlugu pisariusorsuarnik naatsorsuusiortitsarnernut qanoq pingaaruteqartiginerat. Taama ittut, qarasaasiaq matemakkilu atorlugit naatsorsuusiornerit, nunanit tamalaaneersut ilisimatuussutsikkut peqassutsinik nalilersuileraangata kingornagullu siunnersuinernik suliaqartarnerinut pingaaruteqarluinnartuupput.

Mette Svantemann Lyngbyp uumassusilerinermik ilinniagartuunngorniarluni inaarummik allaaserisani Aarhusip Universitetiani 24. juni 2019 illersorpaa. Allaaserisamini sammivaa saarulliit eqqortumik utoqqaassusilerneqartarnerisa Tunup imartaani saarulleqassutsimik naliliiniarnermi qanoq pingaaruteqartiginerat. Ilinniagartuunngorniarnerminut atatillugu piffissap ilangaatsiarsua Pinngortitaleriffimmiittarsimavoq, piffissap ilaa Issittumi uumasut amerleriarsinnaassusiannut aammalu peqassutsimik nalilersuisarnerni iliuuserineqartartut pillugit pikkorissartitsinernut ilaasimalluni. Taamaalioreeriarami ilinniagartuunngorniarnerminut atatillugu inaarutaasumik aallaaserisaqarnissamini Pinngortitaleriffimmi ilisiamatusartartumik siunnersorteqarnissani merseriunnaarlugu suliaqarpoq.

Mettep inaarutaasumik allaaserisani illersoramiuk iluatsilluavippaa, tassami angusassaq qaffasinnerpaaq 12 angugamiuk aasarsiorluarsinnaalerpq.

Putooruttut Kalaallit Nunaata imartaaniittartut malussarniutitut atorluarsinnaapput

Uumassusilerinermik ilinniagartuunngorlaap inaarutaasumik allaaserisaani qulequtaqartumi ”Spatial and temporal variation in lipid accumulation of the Northern Sand Lance (Ammodytes dubius) along West Greenland” ”, (”Putooruttut Kalaallit Nunaata imartaaniittartut sumiiffigisaminni ukiullu qanoq ilinerani puallariartortarnerat aammalu puallariartortaasiisa nikerartarnerat”-nni putooruttut (Ammodytes dubius) Issittumi silap pissusiata allanngoriartornera kingunerinik malinnaaffiginninninerni uumasunik aaliangersimasunik malussarniutitut atorneqartartunut ilanngunneqarsinnaanerat siunnersuutigineqarpoq.

”Putooruttut amerlasoorpapilussuullutik Kalaallit Nunaata kitaata imartaaniittarput, imaanilu uumassuseqassutsit ataqatigiiffisa paasiniarneranni aammalu imarsuit qanoq issusiannut uuttortaatitut/malussarniutitut malinnaaffigineqarluarsinnaapput. Taamatut atorneqarsinnaanerat soqutiginaateqartupilussuuvoq silaannaap immallu kissatsikkiartuinnarnissaat naatsorsuutigineqarmat, aammalumi putooruttut imaani kiisortunit nerisarilluarneqartarnerat eqqarsaatigalugu”, uumassusilerinermik ilinniagartuunngorlaaq Marie Hartlev Frausingi inaarutaasumik allaaserisaminik illersuinerminut atatillugu oqarpoq.

Marie Hartlev Frausingip inaarummik allaaserisani Aarhusip Universitetiani illersoqqammerpaa, tassani ilaatigut uppernarsarneqarluni putooruttut Kalaallit Nunaata kitaata imartaani uumasoqatinit allanit nerisarineqarluartarnerat peqqutaalluni pingaarutaat. Putooruttuaqqat nerisassatsialassuupput aalisakkat orsuinik, lipidinik, akoqarluartuunertik peqqutigalugu.

Marie Hartlev Frausingi ilinniarnerminut atatillugu Pinngortitaleriffimmut attuumassuteqartuarsimavoq, tassami bachelorinngorniutini inaarutitullu allaaserisani Pinngortitaleriffikkoortillugillusooq suliarisarmagit. Pinngortitalerfimmeersut ukiumoortumik misissuisarneri iluatsillugit Marie paasissutissanik katersuunneqartarsimavoq, taamaaliorsinnaasimapput Pinngortitaleriffiup putooruttunut tunngatillugu suliniuteqarneranut atatillugu.

Marie soraarummeerluavissimavoq, illersuinermini karakteeri annerpaaq 12 pissarsiarigamiuk.

Marie Hartlev Frausingip allaaserisaa uani atuaruk: Link.

 

Itinerusumik paasisaqarusunnermi attavigisassaq:

Ilisimatusartoq Helle Torp Christensen oqarasuaat 361200 imal. mail: htch@natur.

<- Uterit

Inuk Petersen

Mette Svantemann Lyngby