Naasut

Takussutissiaq 1. Kalaallit Nunaata Kujataani naasoqassutsimik misissuiffiusut sumiinnerannik takussutissiaq. Nunap assingani sumiiffiit ilaanneeriaannarluni misissuiffiusimasut aammalu ilaat atorunnaareersut ilaapput.
Takussutissiaq 2. Sammisumi ungalusami 227-mi sunniutaasut (ungalusap saamia-tungaa neriniarfiunngilaq). Misissuiffik taanna 1992-imi ungaluneqarpoq.
Takussutissiaq 3. Qeqertaasami naasoqassutsimik misissuivik Normu 1 Saqqaata Tasiata eqqaaniittoq. Misissuivik 1987-imi pilersinneqarsimavoq.

Kalaallit Nunaata Kujataani naasoqassutsimik misissuineq

Kujataani naasoqassutsimik misissuinerit 1980-ikkut ingerlaneranni arlaleriarluni ingerlanneqartarnikuupput (Takussutissiaq 1). Taamatut misissuisoqarnissaa "Arbejdsgruppen vedrørende miljø og fåreavl i Grønland"-ip (Kalaallit Nunaanni avatangiisit savaateqarnerlu pillugit suleqatigiissitaq) kissaatigisimavaa. Suleqatigiissitap taassumap siunertaasa pingaarnersaraat imminut akilersinnaasumik savaateqarnermik pilersitsisoqarsinnaanerata misissuiffiginissaa taamatullu aamma savaateqarnerup naasoqassutsimut sunniutigisinnaasaasa nalilersornissaat. Tassunga atatillugu 1980-ikkut ingerlaneranni Kujataani ungalulersukkanik arlalinnik pilersitsisoqarpoq, taamaaliornikkut ungalulersukkani ivigartortsitsiviunngitsuni assigisaannilu ivigartortitsiviusuni (Takussutissiaq 2) naasoqassutsit ineriartorneri imminnut sanilliussinnaajumallugit.

Ungalulersukkanik pilersitsinermi sulissutiginnittuullunilu malitsigisaannik naasoqassutsimik misissuisuusimavoq naasorsiooq Jon Feilberg. Taanna 1980-imiilli Kujataani sumiiffippassuarnut tikeraartarsimallunilu misissuisarsimavoq. Suliat tamakku 2009-imiilli ilisimatuutut misisisuisartut Kalaallit Nunaanni Pinngortitaleriffimmeersut aamma DCE (Nationalt Center for Miljø og Energi)-meersut suleqatigalugit ingerlanneqarsimapput. Ukiuni kingullerni misissuisarnerni pingaartumik ivigartortitsinerup naasut assigiinngiiaarnerannut (biodiversitet) sunniutigisartagai, imaappoq avatangiisit (habitat) oqaluttuassartaannut, qallikkut ilorlikkullu pisinnaasaannut aammalu uumassusilinnut, avatangiisini tamakkunaniittunut, sunniutaat sammineqarsimapput. Ungalulersukkat taakku naasorsiornermik misissuinernut arlalinnut atorneqarsimapput.

Ungalulersukkanik pilersitsinermi kingornagullu naasoqassutsimillu misissueqqissaarinerit pingaarnersumik ingerlatsisuusoq tassaavoq naasorsiooq Jon Feilberg. Taassuma Kujataani sumiiffippassuit 1980-ikkut ingerlaneranniit misissuiffigisarsimavai. Suliami matumani pineqartumi ilisimatusartartut Pinngortitaleriffimmeersut aammalu Danmarkimi DCE-meersut (Avatangiisit Nukissiuuteqarnerlu pillugit Danmarkimi Aarhusip Universitetiata ataani Ilisimasaqarfik) 2009-miilli suleqatigineqarput. Uumasut neriniartarnerisa uumassuseqassutsip assigiinngisitaarneranut sunniutai ukiuni kingulliunerusuni annerusumik pingaartinneqarlutik suliniutigineqarsimapput, tassa avatangiisit uumaffiusut oqaluttuassartaat, sananeqaataat aamma sunik sananeqaateqarnerat eqqarsaatigalugu aammalu avatangiisini uumassusillit mikinerpaat ilanngullugit misissuinermi ilanngunneqarlutik.

Annerusutigut isigalugu naasoqassuseq tamakkiisumik isigalugu (naasut sikkersartut, sikkerneq ajortut, orpigaaluit, ivigakkormiullu tamaasa ilanngullugit) issuatsiaanut, orsuaasanut, sullerngit amerlassusiannut nerisareqatigiinnerullu aaqqissuussaaneranut, nunap uumassutissaqarneranut nunallu kissassusianut tunngasunik paasissutissanik katersuisoqarsimavoq. Sumiiffinnili nunap sananeqaatai sumiiffinnilu silap pissusai, sumiiffinni silap qanoq ittarnera, inuit sunniutaat nerisareqatigiinnermilu sunniutit assigiinngitsut (silap qanoq issusia apeqqutaatillugu) tamarmik sumiiffinni uumasoqassutsip qanoq issusianut sunniuteqaqataasarput.

Uumasut naasunik nerisaqartartut sumiiffimmi uumasoqassutsimut uumasullu katitigaanerannut sunniuteqarujussuarsinnaasarput. Kalaallit Nunaanni sunniivigeqatigiittarnermi tassani pingaarnerpaajusartoq tassaapput savat Kujataanilu savaateqarfiit naasoqassusiisa imminnut sunniivigeqatigiittarnerat (Takussutissiaq 3). Taamaattumik misissuinerit uumasut ivigartortartut angisuut Kalaallit Nunaannilu naasoqassutsip imminnut sunniivigeqatigiittarnerannut tunngassuteqartunik pingaarutilimmik paasissutissiipput.

Teknikikkut nalunaarusiaq
2009-miit 2012-imut naasoqassutsimik misissuisarsimanerni paasissutissat nalilersuinerillu ataasiakkaat teknikikkut nalunaarusiami DCE-meersumi qanittukkut saqqummersumi takuneqarsinnaapput. "Effects of large herbivores on biodiversity of vegetation and soil microarthropods in low Arctic Greenland".

Suliniut Miljøstyrelsep aningaasaliissutai Miljøstøtte til Arktis (DANCEA) Danmark aqqutigalugu aningaasaliiffigineqarsimavoq.

Paasissutissat
Paasissutissat katersorneqarsimasut teknikikkut nalunaarusiami tabel 2-miittut suussusii tunngavigalugit immikkoortiterneqarsimapput. Paasissutissat naajorartoqassutsimik tunngassutillit  (pinpoint-analysene) aamma Raunkjær-analysene (naajorartut suunerinik nalilersueqqissaarnerit) ugguuna downloaderneqarsinnaapput.

PinPoint analysedata

Raunkjær analysedata

Atuarneqarsinnaasut allat
"Vegetations-overvågning i Sydgrønlands fåreholderdistrikter 2012"

 

Atassuteqarfigiuk: Katrine Raundrup (kara@natur.gl).

Nutartigaq 05.11.2015