Aataaq

Aataat piaqqiortarfimminni Newfoundlandimi. Saamiatungaani aataavaraq ilimanartumik siullermik piaqqisimasoq amia allanikkiartortoq. Talerpiatungaani aataaq utoqqaq allattooq. Ass.: Aqqalu Rosing-Asvid/Pinnngortitaleriffik.
Aataat piaqqiortarfimminni Newfoundlandimi. Saamiatungaani aataavaraq ilimanartumik siullermik piaqqisimasoq amia allanikkiartortoq. Talerpiatungaani aataaq utoqqaq allattooq.
Allattuup naavani nerisannaava, Ammassak. Ass: Aqqalu Rosing-Asvid.
Ass.: Aqqalu Rosing-Asvid/Pinnngortitaleriffik.
Aataap piaraa (whitecoat). Ass.: Aqqalu Rosing-Asvid/Pinngortitaleriffik.
Aataap piaraa (whitecoat). Ass.: Aqqalu Rosing-Asvid/Pinngortitaleriffik.

Pagophilus groenlandicus

Angissusia

Aataaq puisiuvoq angajaarsuaq. Inuusukaat (allattuut/aataavaqqat) toornertut ittunik milaqarput, inerikkiartornertillu ilutigalugu tunuaanni (saneraannilu) milaat erseqqissiartortarpoq. Angutivissat inersimasut agguaqatigiissillugu 1.70 m angissuseqalersarput, arnavissat 5 cm missiliorlugu naannerusarlutik. Takissusiali allanngorartorujussuuvoq, annginerit ilaanni 2.00 m angitigisinnaasarlutik. Februarimi aallartittumik piaqqingajalivinnerminni angutivissat agguaqatigiissillugu 145 kg missaani, arnavissallu 130 kg missaanni oqimaassuseqartarput. Erniorfimminniit Newfoundlandimiit aataat siulliit Kalaallit Nunaata kitaanut tikittarput maajip qeqqani taamanikkullu inersimasut 80-90 kg missiliorlugu oqimaassuseqartarput.

Nerisaat

Kalaallit Nunaata kitaani Upernavik tikillugu nerisaat tassaanerusarput ammassat, krillinik aalisagaaqqanillu allanik akoortarlugit. Avataani ikkannersuarni aalisarfigineqartartuni aataat katersorneqarsimasut ikittuinnaat aqajaruisa ilimanarsisippaat putooruttut nerisaanni pingaarutilerujussuusut. Upernaviup avannaani aataat nerisaat tassaagajunnerupput eqalugaasaq parathemisto-nik (kinguit ilaat immap qaarpasissuani uumasuusut, asseq Natserup ataaniittoq takuuk) akoorlugit, avataani ikkannersuarni putooruttoq nerisarilluartarpaat. Tunumi sutortarnersut ilisimaneqanngilaq.

Kinguaassiornerat

Ukiuunerani aataat inersimasut aalajangersuni, ernivigisartakkaminni, katersuuttarput tamaanilu piaqqisarlutik (sumiittarnerat amerlassusiallu takuuk). Ataataaq tallimat missaannik ukioqaleraangami kinguaassiorsinnaalersarpoq, kisiannili ukiuni ammassaasaffiusuni Tunumi aataat kangisinnerpaajusartut kingusinnersungaatsiaqisukkut kinguaassiorsinnaalersartut paasineqarpoq. Piaqqat erniarineqartarput Newfoundlandip eqqaani Hvidehavet-milu februarip naaneraniit martsip aallartisimalerneranut, Jan Mayen-illi eqqaani aatsaat martsip affaani kingullermi piaqqat nakkaalersarlutik. Inoorlaat 80 cm missiliorlugu takissuseqartarput 10 kg-lulu missiliorlugu oqimaassuseqartarlutik. Ullut 10-12 missaanni miluttarput, piffissamilu tassani ullormut 2 kg sinnerlugu oqimaalleriartarlutik. Milutitsiunnaarnerisa kinguninnguatigut nuliunerat pisarpoq. Mannik piaranngorsinnaalersoq marlussunnguamik averiarluni unikkallartarpoq toquusartutut oqaatigineqarsinnaalluni. Aatsaat julip naanerani augustusip aallartinnerani mannik illissamut nipittarpoq ilaallu alliartornera aallartittarluni.

Mamaartarnerat (meqqutik katallugit nutaanik meqqunittarnerat)

Nuliuneq naammassigaangat angutivissat inuusukaallu siulliullutik amerlasoorsuullutik katersuuttarput mamaarniarlutik. Arnavissat sapaatip akunneri arlalialuit neriniaqqaarlutik mamaarneq aallartittarpaat.

Siammarsimanerat amerlassusaallu

Siammarsimanerat amerlassusaallu

Allattuut amerlanerpaartaat mamaareeraangamik Newfoundland qimallugu avannamut aallartarput. Asngutivissat siulliullutik mamaarunnaartarput aataavaqqat siornalu piaraanikut (ukiortat) mamaartussaanngitsut, ilagalugit Kalaallit Nunaata kitaanut majip qeqqata eqqaani tikittarlutik. Junip julillu ingerlaneranni arnavissat tikittarput aasallu ingerlanerani aataat inuusuttut inersimasullu siammartarput, sineriak sinerlugu, avataatigullumi Baffin Bugtikkut, avannamut ingerlaartarlutik.
Ilaat aamma Kalaallit Nunaat kujaqqullugu Tunumi sinerissap kujasinnerusuani aataat Jan Mayenimi erniorfeqartartut naapittarpaat. Puisit Jan Mayenimeersut aamma kangimut siammartarput puisinullu Hvide Havet-mi erniornikunut akuliuttarlutik. Aataat erniortarfimminnut uteriaqqilersarput ukiuap ukiullu ingerlaneranni sikup sassariartornera malittaralugu. Ilaalli, pingaartumik inuusukaajunerusartut, Kalaallit Nunaata kujasinnerusuata sineriaani ukiisarput.

Qanoq Issusaat

Allattuunik iluanaarniutigalugu piniarneq 1720-ikkunnili Tunup avannaata kangiani Grønlandshavet-mi erniorfinni, aammalu Newfoundlandimi 1760-ikkunni aallartippoq. Taakunani piniarfinni pisaasartut amerlanerpaapput 1800-ikkut qiteqqunneranni, kingornali arriitsumik ikilartorlutik puisinik taakkuninnga atuivallaarnerup ikiliartortitsinerata kinguneranik. 1970-ikkut aallartinneranni aataat Tunup kangiani avannaaniittut 300.000 missiliorpaat, Newfoundlandillu eqqaaniittut 2 millioniullutik. Tamatuma kingornagut killilersuinerit aammalu puisit amii pillugit 1980-ikkunni iliuuseqarnerup pisaasartut ikilisippaai taamaattumillu aataat qukiuni qulikkuutaani kingullerni annikigisassaanngitsumik amerleriarsimapput. Misissuinerit kingulliit takutippaat amerleriarnerujussuaq unissimasoq, taamaasilluni puiseqatigiiaat pingasut aalaakkaaneruleriartorlutik (takussutissiaq takuuk).

Ingerlatsineq

Ass: Aqqalu Rosing-Asvid
Allattuuaraq. Ass: Peter Hegelund

Aataat suleqatigiissitanit ICES/NAFO-p ataaniittunit ICES/NAFO aqunneqarput. Ilisimatusartunik Norgemeersunik, Canadameersunik, Kalaallit Nunaanneersunik Ruslandimeersunillu taanna inuttaqarpoq. Piaqqiaasut missingerneqartarnerisigut puiseqatigiit nakkutigineqarput. Puisit tamakkerlutik amerlassusiat piaqqat inuusut amerlasusiata missingerneqartarnerat aamma puisit utoqqaassutsimikkut katitigaaneratigut naatsorsorneqartarput, qanoq utoqqaatigilerlutik piaqqisinnaanngortarnerat aammalu arnaviartaasa piaqqisut amerlassusiat tunngavigalugu. Suleqatigiissitat aallartinnerat peqatigalugu pisassanik amerlassusiliisarnikkut, puiseqatigiinnit pisarineqartartut inersimasut amerlassusiannit amerlanerutinnagu imaluunniit amerleriaateqartillugit, piniarneqarnerat aqunneqalerpoq. Massakkorpiaq aqutsinermi periaatsit nutaat eqqunneqarnissaat sulissutigineqarpoq, tassuuna pinngortitami pissuseqatigiinneq inuiaqatigiilluunniit aningaasaqarnerat tunngavigalugit puisit aqunneqalernissaat akuerineqarluni. Assersuutiglugu puiseqatigiit amerlanerpaagamik amerlassuserisimasaasa 70 %-iat ataannagu amerlassuseqassappata puisit amiisa akii apeqqutaatillugit pisassiissutit amerlineqarsinnaapput ikilisinneqarsinnaallutilluunniit.

Puiseqatigiit amerlanerpaaffimmik 70 %-ii inulerpatigit aqutsinissamik pilersaarut 70 %-it sinneqqinnissaannik siunertaqarfiusoq aallartinneqartariaqarpoq. Puiseqatigiit amerlanerpaaffissamik affaat ataappatigit illersuinissamik suliniutit sakkortuut atorneqalertariaqarput, 30 %-illu inulerpatigit aataat piniaqqusaajunnaarsinneqassapput. Taamatut aqutseriaaseq puiseqatigiinnut paasissutissarpassuarnik uppernartunillu peqarfigineqartunut taamaallaat atuutissaaq. Puiseqatigiinnut tunngaviusumik paasissutissaatikiffiusunut tunngatillugu killiliisoqartariaqarpoq, taamaalilluni piniarneqarneranni killiliinissaq siusissukkut aallartinneqarniassammat. Atlantikup kitaani puiseqatigiit maannakkut 8-9 millionit missaanniipput, isumaqartoqarporlu aataat amerlanerpaaffissartik tikileraat.

Ilisimatusarneq

Piaqqiviusartuni pingasuusuni aataavaqqat inuusartut amerlassusiat akuttunngitsumik canadamiut, norskit russillu ilisimatuuinit nakkutigineqartarpoq. Kalaallit Nunaanni ilisimatuutut misissuineq pingaartumik kalaallit imartaanni puisit sutortarnerannik paasiniaaneruvoq. Kalaallit Nunaata kitaaniit Upernavik tikillugu puisit naaviniittut katersukkat takutippaat ammassaat neriumanerpaasaraat. Upernaviup avannaaniit eqalugaq inuussutissatut pingaarnerpaajuvoq. Atlantikup saarullii qaqutigoortumik naavini nassaassaasarput.

Ass: Aqqalu Rosing-Asvid
Allattuup naavani nerisannaava, Ammassak. Ass: Aqqalu Rosing-Asvid.
Nutartigaq 16.01.2017