Arfivik

Tunumi arfivik suli inersimasunngunngitsoq. Ass.: Flemming R Merkel
Tunumi arfivik suli inersimasunngunngitsoq. Ass.: Flemming R Merkel
Kinguit, tamakku arfivinnit nerineqartarput Ass.: Fernando Ugarte
Kinguit, tamakku arfivinnit nerineqartarput Ass.: Fernando Ugarte

Balaena mysticetus

Angissusia isikkualu

Arfivik 50 tonsinik oqimaassuseqarnermigut uumasuni uumasuusimasuni oqimaannerpaat ilagaat. Arfivik 18 meterit tikillugit takissuseqalersinnaavoq aamma arfeqatiminit oqimaaqatiminit naannerulaarpoq silinnerullunili. Arfanniarnerit kingunerisaannik arfiviit ikilisinneqanngikkallarmata arfiviit tamakkerlutik oqimaasusiat 2 mio. tonsit sinneqqavaat. Tassa imaappoq allorniusap sanimukartup avannarpasissutsip 57-ip avannaani uumasut miluumasut tamakkerlutik oqimaassusiannit oqimaannerullutik. Arfiviup timaa tamangajammi qernertuuvoq, alleruata ataa qaqortuusoq eqqaassanngikkaanni. Arfivik ukioqqortusiartortillugu singernera sarpiilu qaqortikkaluttuinnartarput.  

Nerisaat

Arfiviit soqqaliupput taamaattumillu kiguteqaratik. Soqqaat tassaapput nassuit pladet qarngisalu qilaavaniittut. Arfiviit soqqatik kigutinut taarsiullugit taratsup oqummiussamik silammut suppunnerani uumasuqqanik nerisassaminnik uninngatitsissutitut atortarpaat. Arfiviit nerisaat tassaanerupput uumasunit planktonit. Pinngortitaleriffimmi ilisimatusartut 2009-10-mi arfiviit sisamat aqajarormiui misissoramikkit arfiviit nerisaasa 99 %-ii kiguusut paasivaat, ingammik kiguit  Calanus hyberboreus-it nerisarinerusarpaat. Arfivik qilaamini illugiinnik 300-400-inik soqqartamigut meqqoqarnermigut nerisassani uumasunit planktonit issingertarpai. Tarajoq arfiviup silammut suppukkaagangu soqqaasa sinaanni meqqut arfiviup nerisassai uninngatittarpaat. Tamatuma kingorna oqqaminik uumasuaqqat soqqarminit aluttorlugit iisarpai. Arfiviit neriniartillutik arriitsunnguamik ingerlasartut Pinngortitaleriffimmi aamma Århus Universitetimi ilisimatusartut paasisimavaat. Arfiviit nerisassarsiortut arriillisillugit assilisat uani atuakkit.

Arfiviit uumasunit planktoninit piffissap ilaani aalajangersimasumi naammattoortakkaminnik amerlasoorujussuarnillu pinngitsuuisinnaanngillat kisiannili issusoorsuarmik orsoqarnertik pissutigalugu piffissani nerisassaalatsitsiffiusuni sivisuumik uumasinnaagunarput.

Kinguaassiortarnerat

Arfiviit 20-t sinnerlugit ukioqaleraangamik aatsaat piaqqiorsinnaalersarput. Piffissami tamatumani 13 meterit missaanni takissuseqartarput. Arfiviit qaqugukkut nuliartarnersut ilisimaneqanngilaq, kisianni arnavissat upernassakkut immaqa marsi-apriilimi naartulersarput ukiorlu ataaseq sinnilaarlugu naartusarlutik. Tamatuma kingorna uiaat  maaji-juunimi erniusarput, tamakkulu 4 meterit missaanni takissuseqartarput. Arfiviit ukiut pingasut-sisamakkuutaarlugit ataasiinnarmik piaqqisarput. Akerlianik arfiviit 200-t sinnerlugit ukioqalersinnaagunarput.

Siammarsimanerat ingerlaartarnerallu

Nunatta Canadallu akornanni imartami arfiviit ingerlaarfiat. Najoqqutaq: Pinngortitaleriffik. Asseq angisuunngortinniarlugu tooruk.
Nunatta Canadallu akornanni imartami arfiviit ingerlaarfiat. Najoqqutaq: Pinngortitaleriffik. Asseq angisuunngortinniarlugu tooruk.
Immap assinga sumiiffinnik taaguutitalik. Asseq angisuunngortinniarlugu tooruk
Immap assinga sumiiffinnik taaguutitalik. Asseq angisuunngortinniarlugu tooruk

Arfiviit arferni soqqalinni kisiartaallutik inuunertik tamaat Issittup imartaaniittarput. Nunat tamalaat arfanniarneq pillugu ataatsimiititaliarsuata (IWC) arfiveqatigiit assigiinngitsut tallimat aallaavigisarpaa, tassalu arfiveqatigiikkuutaat imartani ukunaniittut: det Okhotske Hav, Berings-Chuckhi-Beaufort Havet, Foxe Basin-Hudsonip Kangerliumarnga, Baffinip Kangerliumarnga-Davisip Ikerasaa aamma Spitzbergen. Misissuinerillu ilimanarsisippaat arfiveqatigiit Foxe Basin-Hudsonip Kangerliumarnga aamma Baffinip Kangerliumarngani aamma Davisip Ikerasaaniittartut arfiveqatigiiusut ataatsit. Pinngortitaleriffimmi ilisimatusartut Canadap nunattalu imartaanni arfivinnik qaammataasanut nassitsissusilersuinerminni ilaatigut paasisimavaat arfiviit nunatta Kitaata imartaaniittartut arfiveqatigiit amerlanerusut Foxe Basin, Hudsonip Kangerliumarnga, Hudsonip Ikerasaa aamma Qeqertaaluup kangiata sineriaata avataaniittartut ilagigaat (arfiviit ingerlaartarnerannut immap assinga takuuk

Kitaata imartaani arfiviit

Arfiviit ameraasaannik misiligutit takutippaat arfiviit Kitaata imartaaniittartut ingammillu Qeqertarsuup Tunuaniittartut tassaasut arnavissat utoqqaat (arnavissat nunatta Kitaata imartaaniikkumanerusartut atuakkit). Upernaap ingerlanerani arfiviit Kitaata imartaa qimattarpaat taavalu Baffinip Kangerliumarnga ikaarlugu Lancaster Sundip kangiata tungaanut ingerlaartarlutik (najukkani sumiiffiit taaguutaat immap assingani takukkit). Arfiviit ilaasa Qeqertaaluupp kangiata sineriaata imartaa aasakkut najortarpat allallu Lancaster Sundimut ingerlaartartput tamaanilu kangerluit  Eclipse Sound aamma Admiralty Inlet tikittarlugit. Kippasinnerusumi arfiviit Prince Regent Inlet tikillugu kujammukaarsinnaasarput tamaanilu arfiviit Foxe Basinimeersut naapissinnaasarlugit, tamakku aasakkut Fury and Hecla Strædet ikerasaqquttarpaat Prince Regent Inletimullu ingerlaartarlutik. Aasakkut arfiviit Prince Regent Inletip kujasinnerusortaaniittartut amerlanersaasarput.

Foxe Basin sumiiffiuvoq arnavissanik piaqqisartunik takussaasoqarnerpaaq, tamaaniussagunartorlu arfiviit piaqqisarput alliartortarlutillu.

Arfiviit sumiiffinnit tamaneersut ukiukkut Hudsonip Ikerasaanukaasarput apriilillu qaammataa tikillugu tamaani sikut satsersut najortarlugit.

Tunumi arfiviit tamakkulu amerlassusiat

Kalaallit Nunaata kangiani aamma Svalbardip eqqaani Grønlandshavetimi Europamiut 1600-kkunni arfanniartalerput. Aallaqqaammut nunani baskiskiusuni arfanniat Biscayenimi arfanniartarnerminnik misilittagartuut arfivinnik minngaatsunik arfanniartinneqartalersimapput. Kingusinnerusukkut ingammik Hollandimiut Tuluillu umiarsuaataat arfanniarnerusalerput. Piffissami 1675-imiit 1719-ip tungaanut Grønlandshavetimi aamma Svalbardip eqqaani arfiviit 25.000-t missaanniittut pisarineqarsimapput. Taama siusitsigisukkut arfivinniartarnerup kingunerisaanik 1800-kkut aallartiinnartut arfiviit ima ikitsigilersimapput aallaat arfanniat sumiiffimmut ungasinnerusumut tassa Davisip Ikerasaanut arfanniariartortalersimallutik.

Arfiviilli Tunup aamma Franz Josef Landip akornanni sumiiffinniittut nunguvissorneqanngillat. Sumiiffimmi suli ataatsimoortukkuutaanik ikittunik arfiveqartiterpoq ilaatigullu Illoqqortoormiut eqqaani akuttunngitsumik arfivinnik takusoqartarpoq. Naak arfiviit ukiut 100-t sinnerlugit piniaqqusaasimanngikkaluartut arfiviit amerliartornerat malunnaateqarpianngilaq. Immaqa immami annertuallaami ikittuinnaanertik taamaalillutillu nuliarnissaminnut qaqutiguinnaq periarfissaqartarnertik pissutigalugu.

Killiffik

Arfiviup sarpii. Ass.: Fernando Ugarte
Arfiviup sarpii. Ass.: Fernando Ugarte
Arfivik miternit qulaanneqartoq. Ass.: Fernando Ugarte
Arfivik miternit qulaanneqartoq. Ass.: Fernando Ugarte

2006-imi marsimi apriilimilu Kitaata imartaani arfiviit kisinneqaramik 1.229-it missaanniipput (490 - 2.940-t akoranni). Arfiviit marsimi apriilimilu Qeqertarsuup kujataa´tungaaniittartut amerlanersaasarput. Tamakkuli arfiviit nunatta Canadallu imartaanniittartut ilaminiinnannguaraat. 2001-02-mi aasakkut kisitsinerni arfiviit tamarmiusut 6.344-it missaanniissagatinneqarput (3.119-12.906).

Naak Davisip Ikerasaani Baffinnillu Kangerliumarngani arfiviit ukiuni kingullerni amerliartorsimagaluartut aallaqqaammulli arfiviit amerlassuserisimasartik, arfanniartartoqanngikkallarmat 12.000-t tikillugit, suli nallinngilaat. Taamaakkaluartoq arfiviit IUCN-ip nunarsuaq tamakkerlugu uumasut nungutaanissaminnut navianartorsiortut allattorsimaffiutaani navianartorsiunngitsutut aamma Kalaallit Nunaanni uumasut nungutaanissaminnut navianartorsiortut allattorsimaffianni navianartorsiunngajattutut oqaatigineqarput. Okhotske Havimi aamma Spitzbergenimi arfiviit suli navianartorsiortorujussuartut aamma IUCN-ip nunarsuaq tamakkerlugu uumasut nungutaanissaminnut navianartorsiortut allattorsimaffianni navianartorsiortutut isigineqarput.

Arfiviit nutaamik ”navianartorsiutaat” ingammik tassaanerupput uuliamik ujaasinerpassuit. Qillerinerit, umiarsuit angallannerat, qulimiguullit timmisartullu nipiliornerat, immamut kuutsitsinerit, immap naqqani assaanerit aamma immap qaani sanaartornerit il.il. arfiviit amerlassusiannut ajortup tungaanut sunniuteqarsinnaapput. Uuliamik ujaasinermi qillerivissuit nipiliornerat tamatumalu kingunerisaanik immakkut angallannerit arferit qimaatissinnaavaat sumiiffinnullu sikukinnerusunut immaqa tatisinnaallugit. Uuliamik aniasoortoqassagaluarpat tamanna arfivinnut annertuumik navianaataasinnaavoq.

 

 

 

Aqutsineq

Arfiviit 1932-miilli piniaqqusaajunnaarput. Taamaakkaluartoq Ruslandimi, Alaskami Canadamilu Inuit namminneq atugassaminnik ikittuinnarnik arfivittassinneqartarput. Nunatsinni arfiviit 2008 tikillugu piniaqqusaanngilllat. Tamatuma kingorna nunat tamalaat arfanniarneq pillugu ataatsimiititaliarsuata (IWC) piffissami 2008-2012-mi ukiuni tallimani atuuttussamik Kitaata imartaani ukiumut marlunnik arfivinnik pisassiissutinik tunniussivoq, arfiviillu siulliit 2009-mi pisarineqarput. Arfivinnik pisassiissutit arfiviit 6.344-inik amerlassuseqarnerannik missingiinermik tunngaveqarput taamaattumillu arfiviit ikiliartornissaannut sunniuteqassagatinneqaratik.

 

 

Ilisimatusarneq

Qeqertarsuup Tunuani arfiviit Pinngortitaleriffimmit annertuumik ilisimatusarfigineqarsimapput sulilu ilisimatusarfigineqarlutik. Qaammataasanut radiokkullu nassitsissutit iluaqutigalugit arfiviit oqaluttuassartaannik iluaqutaasumik ilisimasanik pissarsiffiulluarsimapput. Ukiuni kingullerni piniartut Qeqertarsuarmeersut arlallit Pinngortitaleriffimmi ilisimatusartut ikiorlugit arfivinnik nalunaaqutsersuisarsimapput (2011-mi piniartut arfivinnik nalunaaqutsersuinerat atuaruk). Tamanna ilutigalugu arfivinnit misiligutissanik tigooqqaasoqartarpoq aammalu arfiviit piniartunit ukiumut pisarineqartartut annertuumik misissorneqartarput. Arfanniartarneq pillugu nunani tamalaani ataatsimiititaliarsuarmut, IWC, arfanniarneq pillugu malittarisassiortartartumut ilisimatuussutsikkut siunnersuinerup ilaatut Pinngortitaleriffimmi ilisimatusartut nunatta imartaani arfernik angisuunik timmisartumit kisitsisimapput.

Arfiviup saarngi Københavnimi Zoologisk Museumimiittut, tassani soqqarsui takuneqarsinnaapput. Ass.: Lars Maltha Rasmussen
Arfiviup saarngi Københavnimi Zoologisk Museumimiittut, tassani soqqarsui takuneqarsinnaapput. Ass.: Lars Maltha Rasmussen
Arfivik Qeqertarsuup Tunuani radiokkut aallakaatitsissumik pilerneqartoq. Ass: Fernando Ugarte
Arfivik Qeqertarsuup Tunuani radiokkut aallakaatitsissumik pilerneqartoq. Ass: Fernando Ugarte
Nutartigaq 09.02.2016