Arfivik arriitsuararsuarmik neriniartarpoq

Arfivik neriniarluni aqqaamarujutaareersimalluni pussinnarluni anersaartortoq. Ungataani piniartoq tamaanimioq Abel Brandt biolog Peter T Madsen aapparalugu umiatsiaaqqamik kulfiberstang 8 m takissusilik atortoralugu qarasaasiamik arfeq ikkussiviginiarlugu pallittuisoq takuneqarsinnaavoq. Ass.: Malene Simon
Arfivik neriniarluni aqqaamarujutaareersimalluni pussinnarluni anersaartortoq. Ungataani piniartoq tamaanimioq Abel Brandt biolog Peter T Madsen aapparalugu umiatsiaaqqamik kulfiberstang 8 m takissusilik atortoralugu qarasaasiamik arfeq ikkussiviginiarlug
Qeqertarsuup kujataani immami inuussutissaqarluartumi arfiviup neriniarluni aqqalersup sarpia 5 meterinik silissusilik. Ass.: Malene Simon
Qeqertarsuup kujataani immami inuussutissaqarluartumi arfiviup neriniarluni aqqalersup sarpia 5 meterinik silissusilik. Ass.: Malene Simon
Arfivik neriniarluni aqqaamasarnermi akornanni arngajuersarluni anersaartorluni puttasoq. Arferup talerpia tungaani ilisimatuut milluguttaatit atorlugit qarasaasiaq 20 cm angissuseqartoq nunarsuarmi qaasuttut annerpaat ilaata qanoq iliorluni uumasuaqqanik tappiorarnartunik milliardilippassuarnik piniartarneranut paasissutissanik pingaartunik nutaajulluinnartunik pissarsisitsisumik ikkussisimapput. Ass.: Malene Simon
Arfivik neriniarluni aqqaamasarnermi akornanni arngajuersarluni anersaartorluni puttasoq. Arferup talerpia tungaani ilisimatuut milluguttaatit atorlugit qarasaasiaq 20 cm angissuseqartoq nunarsuarmi qaasuttut annerpaat ilaata qanoq iliorluni uumasuaqqanik
Arfiviup 17 meterinik takissusillip niaqquni immamit niaqquni anioqillaakkaa biolog Peter T Madsen piniartorlu Abel Brandt kulfiberstandimik 8 meterimik takissusilimmik atortoqarlutik qarasaasiamik uuttortaatitalimmik ikkussiniarlutik arriitsunnguamik palittuisillugit. Ass.: Malene Simon
Arfiviup 17 meterinik takissusillip niaqquni immamit niaqquni anioqillaakkaa biolog Peter T Madsen piniartorlu Abel Brandt kulfiberstandimik 8 meterimik takissusilimmik atortoqarlutik qarasaasiamik uuttortaatitalimmik ikkussiniarlutik arriitsunnguamik pal

Århusip Universitetiani Pinngortitaleriffimmilu ilisimatusarnerup nutaap takutippaa arfivik, uumasut qaasuttut annerpaat ilaat, uumasuaqqanik tappiorarnartunik milliarderpassuarnik arriitsuararsuarmik ingerlarusaarluni neriniartartoq. Naak ingerlanini nalunaaquttap akunneranut 2,5 km sukkassuseqaannaraluartoq taamaattoq arfiviup ullormut imaq 80.000 tons, tassa erngup qallunaat ilaqutariit 2000-it ukiumut atortagaata angeqataa soqqamigoortittarpaa.

Paasisat nutaat taakkua ilisimatusarnermik saqqummiisarfimmi tatigisaasumi The Proceedings of the Royal Society-mi qanittukkut saqqummiunneqarput. ;

Arfiviup biologiia

Arfivik arferni soqqalinni kisiartaalluni issittup avannarliup imartaa uumaffigisani qimanngisaannarpaa. Naak 70 tons angullugu oqimaassuseqarluni taamalu nunarsuarmi uumasut oqimaannerpaat pingasut ilagigaluaraanni uumasuarannguanik 5 mmit minnerusunik annerusumik inuussuteqarpoq. Uumasuarannguit tamakkua pisarisinnaajumallugit arfivik hundretilinnik arlalinnik akulikitsuarannguanik soqqaqarpoq 4 m angullugu takissusilinnik, taakkualu tassaapput nunarsuarmi nakkartitsiviit uumasut annersaat.

Arfiviup ajornartorsiutaa

Arfiviit akimmisaarfeqanngitsorsuarmik iluseqaraluarlutik imaq nakkartillugu qanertik ammatillugu neriniartillutik kinersartorujussuusarput. Assugaq taama annertutigisoq nukerujussuarmik atuisitsisarpoq, taamaattumillu arfiviup ilti sillimmataa sukkasuumik atorneqartarpoq. Ilti nungukkaangat arferit anersaariartorlutik pikiarsaartariaqartarmata arferit soqqallit neriniartillutik akulikitsunnguamik pikiarsaartariaqartarput.

Arfiviit, niaqui nakkartitsivittallit timaasa takissusiata pingajorarterutaanik angissusillit, arfernit soqqalinnit allanit sivisoorujussuarmik aqqaamasarnertik allassutigaat. Manna tikillugu tamakkua uumasorujussuit, qularnanngitsumik qanertik ammatillugu majorassimagaluaqalutik sukkasuumik ingerlasarsimassagunarlutik sooq taama sivisutigisumik aqqaamasinnaasarnersut paasineqarsinnaasimanngilaq.

Nunarsuarmik uumasut annerpaat ilaata tassuma qanoq nerisarnera paasiumallugu ph.d.-studerende Malene Simon siunnersortaalu lektor Peter T. Madsen qarasaasiaaqqanik uuttuutilalinnik arfivinnut Kitaani Diskobugten-imi neriniartunut ikkussisimapput, ilisimatuut nunanit assigiinngitsuneersut Woods Hole Oceanographic Institution USA-meersut suleqatigalugit. ;

Arritsuarannguamik ingerlalluni neriniartarneq

Uuttortaatit assattut angitigigisut milluguttaatillit arferup qatigaanut nipitinneqarput (asseq 3 takuuk). ; Arlalinnik misikkarissunik uutortaanermut atortoqarput arferup ingerlaneranik qanorlu ititigisumiinneranut misissuutaasunik.

 ”Uumasut imarmiut anersaariartortariaqartartut ilti sillimmatertik samungarsuaq aqqarlutik aqqaamallutik neriniartillutik sipaartariaqartarpaat. Nalinginnaasunik ingerlallutik sarpissornertik uninngatittarlugu nukissaq sipaartarpaat”, Århusip Universitetimi Pinngortitaleriffimmilu ph.d.-studerende Malene Simon oqarpoq.

Miluumasunit imarmiunit allanit allaasumik arfiviit aatsangallutik ingerlaatigalutik neriniartillutik majorakkaluaqalutik sapissortuartarput. ;Nalinginnaasumik sukkassuseqarluni taamaaliorneq arfernut allanut annertoorujussuarmik ilitimik atuinermik kinguneqassagaluarpoq, ilisimatuulli massakkut uppernarsarpaat arfiviit arriitsorsuarmik ilti sipaarniarlugu sarfissorusaartuartartut nal.ak. 2,5 km missaanik sukkassuseqartarlutik. ; Imaappoq arfivik arferit allat sukkassusiata pingajorarterutaa missaanik sukkassuseqarluni neriniartarpoq taamaaliornermigut nakkartitsiverujussuani sapinngisamik nukiminik sipaarnarnerpaamik ingerlattarlugu.

”Nunarsuarmi qaasuttut annerpaat ilaat arriituararsuarmik ingerlarusaarluni neriniartartoq paasinarsivoq. Arfiviit taama eqqumiitsorujussuarmik naloriaaseq sungiussimavaat issittumiittut uumasuaqqat amerlaqisut uumasumit taama angitigisumiit aarriitsunnguamik ingerlarusaartumit qimaariarnissamut periarfissaqanngitsut iluaqutigilluarsinnaajumallugit”, Malene Simon nangippoq.

”Uumasoq taama angitigisoq uumasuaqqanik ikerinnarmiittunik inuussuteqassaguni sooqunami imarujussuaq ullormut nakkartitsivikkoortittariaqartassavaa paasisallumi aamma takutippaat arfivik arriitsunnguamik ingerlagaluarluni imaq ullormut 80.000 tons sinnerlugu annertussuseqartoq qanermigoortittaraa. Ulluinnarni nalunngisanut sanilliukkaanni imaq taama annertutigisoq imertut qallunaat angerlarsimaffinni 2000-ini ukiumut imermik atortagaattut annertutigaaq!”.

Ilisimatusarnikkut paasisat, Malene Simon-ip ph.d.-mini sammisaata ilagisaa, arferit soqqallit Kitaani nipimik atuinerannik nerisassarsiortarnerannillu paasiniaanermik siunertaqartoq Oticon Fonden-imit aningaasaliiffigineqarput.

Nutartigaq 10.05.2011