Ilisimatusarneq sullillugu

Tarfi-p (Lars-Erik Mølgård) polinassitsissutitalik piareerpaa. Malugiuk napasuliaasaq umiatsiamut ivertitaq
Sikusiorluni ingerlarataaginnarfiunngilaq
Johannes Mølgård arfivimmik ujarlersoq
Arfeq sapissorujussuarpoq. Aqauttup sianigisariaqarpaa umiatsiaq arferup sarpiinik qalliisuunnginnissaa.
Arfiviup sapii 6 meter angullugu silitsigilersinnaapput. Assiliisoq: Malene Simon
Poliliiniarnerit siullit marlussuit iluatsinngitsoorput.
Tamatumuuna iluatsippoq. Tarfip nassitsissut torrallavillugu arferup qatigaata qaarpiaanut ivertippaa.
Nassitsissut appasipajaarunaraluarpoq, kisiannili immamit anioqilaattarami qaammataasamut atassuteqarsinnaavoq. Assiliaq annerulersikkusukkukku klikkeruk – nigallip qaqortup nassitsissutip sumiinnera nalunaarpaa.
Johannes Mølgård-ip aalaaseraq mattaminermik misissugassamik tigusissutissartalimmik qarsulik piareersimavaa nassitsissut arfermut ikkullluariarpat piseriutissamaarlugu.
Qarsoq misissugassamik tigusissutissartaalik arferup qaavani erseqqivippoq. Klikkerlugu allisissinnaavat
Tarfip (Lars-Erik Mølgård) Ado Isaksenillu sumiisuseq normulu nalunaarsoraat. Mattamernit qarsumit peerneqartarput Oslomilu universitetimi misissorneqarnissaminnut toqqorneqartarlutik.
Abel Brandtip umiatsiaq aallartippaa Mads Peter Heide Jørgensen iluarusulluni kaasarfini kaallugit issiasoq. Mads Peter taamatut suliamut ilaasanngikkaluarpoq Qeqertarsuarmiipporli nassitsissut nutaaq takutikkiartorlugu taamalu piniarfimmiinnini aliannaarutigalugu.

10.06.11

Ukioq manna maji aallartilaartoq Qeqertarsuarmi piniartut arfiviit qulit qaammataasakkoortumik aallakaatitsissutitalerpaat. Suliaq taanna Pinngortitaleriffimmiit 1999-imiilli pikkorissumik ingerlanneqarpoq. Qeqertarsuup Tunuani arfernik nalunaaqutsersuinermik aammalu piniartut ilisimatuullu suleqatigiinnerannik oqaluttuarinninneq Sermitsiami 10. juni 2011 saqqummiunneqarpoq. 

Arfivik takoqaat

Tassanngaannaq Juaannsip aquuteralak tamakkersortilerpaa. Oqanngikkaluarpoq sooq, kisiannili nalunanngivippoq Arfivimmik takusoq. Umiatsiaaqqat allat marluk maleruupput. Umiatsiat pingasut tamannguat arferup tungaanut ingerlarsulerput. Tarfi umiatsip ”aquttarfiani” atortoq takisooq nassitsissutitalik tigummillugu piareersimalluinnarpoq.  Adup umiatsiaq arferup saninnguaniitippaa arferup sarpii qallernaveersaaginnarlugit.  Umiatsiat marluk ilagisaasa arfeq siorneriartorpaat aallaaseqqatik piareersimalluinnarlugit. Arfeq sarpissorujussuarpoq. Tamannalu uloriarnartorsiortitsisinnaavoq. Arfiviup sarpia 5-6 m silissuseqarpoq umiatsiarlu attupillakkuniuk sunnguatut erfagiullugu kinngutissinnaallugu.  Adup umiatsiaq illuartippaa siunertarpullu unitsiinnarallarparput. Arfermi aqqarmat . 

Sikualuit akornanni ukamarusaarluta uninngavugut arferup pueqqinnissaa utaqqillugu. Arfivik aqqaamagajuppoq minutini 20-ni 200 m ititigisumut aqqartarluni, taamaattumik utaqqilluni sivisunaarnartarluni.   Minutialunnguilli qaangiutiinnartut qangali anersaaqqereerpoq, qasulersimagunarami. Juaansi arferup tungaanut tamannguat aallarsarpoq. Nalunanngilluinnarpoq sungiussisimasorujussuup umiatsiaanut ilaasunga, angallannimi motoriatalu qanoq iliallanninngui sungiusimalluinnarpai. Ado erniinnaq arferup sanianut pisoq Tarfip nukini tamaasa qaammataasamut aallakaatitsissut arferup mattaanut 1 meter missiliorlugu orsortaqartumut  kappuppaa. Tarfip iluatitsigami nuannaarluni talini napparaalu umiatsianit allaniit aallaaseqqat qarsui aappaluttut sungaartullu arferup mattamernanik tigusissutaasussat piseriunneqarput. Mads Piitap misissugassat tiguai uagullu arfeq qimagukkiartortoq isigaarput. Suliassatuarilerparpullu Qeqertarsuup kujataani kitaani nassitsissut nummer 7927 arfivimmut  ikkunneqarlunilu arfeq taanna misissugassamik tigusiffigineqartoq nalunaarsussallugu misissugassallu Oslomi Universitetimut misissorneqarfissaanut nassiunnissaata isumaginissaa. 

Suleqatigiinneq ingerlalluartoq

Nalunaaqutsiineq taanna ingerlalluarpoq oqaatsimik ataatsimilluunniit oqaasertalerneqanngikkaluarluni. Qeqertarsuarmi umiarsualivimmiit aallarnitsinniit akunnerit marluk qaangiutiinnartut iluatitsilluarnerput nuannaarutigalugu angallammi issiaarpugut kissartumik suppatorusaarluta. Arfermik nalunaaqutsiiniarneq aporfissarpassuaqarsinnaasarpoq. Tamatigut sila apeqqutaalluinnartarpoq, arferli imartarujussuarmi naammattoorniarneqartariaqarpoq nassitsissullu qaammataasamut atassuteqarsinnaassaguni eqqorluinnartumik arferup timaanut immamit anillakaattarttumut ikkunneqartariaqarluni. Qaammataasamut aallakaatitsissutit arferit Issittumi sikorpassuit akornanni ungasissorsuarmiikkaluartut malittarinissaannut nutaarluinnarmik periarfissiipput. Aallakaatitsissut ukioq sinnilaarlugu ullut tallimanngorneri tamaasa nassitsisarpoq taannalu aqqutigalugu ilisimatuut piniartullu arfeq internet atorlugu malittarisinnaavaat. Arfeq nalunaaqutsigaq taanna junip ingerlanerani Canadap kangiata tungaanut ingerlaassaaq, ukiulli sinnerani qanoq ingerlaarnissaa soqutigalugu malittareqqissaarneqarumaarpoq. Assersuutigalugu oqaatigineqarsinnaavoq arfeq Uummannami nalunaaqutsigaq 6.000 km Canadap kippasinnerusortaanut ingerlaarnikuummat.

Suliaq soqutiginartoq

Abel Brandt aammalumi Ado Isaksen, Johannes Mølgård aamma Tarfi/Lars Erik Mølgårdip 1999-imiilli aprilimiit oktoberimi ukiut tamaasa Pinngortitaneriffik arfattaniit misissugassanik, qilalukkat qernertat aqajaruinik, pisat kinguaassiuutaannik  katersissuttarsimavaat, solarimik atortussanillu misissuinermi atugassanik assartuillutik, misissugassanik tigooraallutik tikaagullunnik, qipoqqarnik arfivinnillu qaammataasakkoortunik aallakaatitsissusersuillutik.  Siorna Tunumi Ittoqqortoormiini qilalukkanik qernertanik qaqortanillu nalunaaqutsersuipput Pinngortitaleriffimmi seniorforsker Mads Peter Heide Jørgensen suleqatigalugu, ukioq mannalu augustusimi tappavunnaqqittussaapput. Ilisimatuuttaaq allat Qeqertarsuarmi sulisut sullittarpaat aprilimilu filmiliortut, arfivinnik immap iluaniit assiliisut peqataaffigalugit.”Suliaavoq qorutiginartoq uatsinnut tulluartoq. Uumasunut tunngatillugu nutaarpassuarnik ilisimasaqalerpugut, soorlu qassiunersut sumukartarnersullu.  Arfeq nassitsissummik qaammaasakkoortumik ikkussivigigaangatsigu angerlarluta internetikkut nassitsissut iluamik ikkussimanersoq paasiniartarparput takusinnaasarlugulu arferit nalunaaqutsersimasagut sumiinnersut.” Abel Brandt qungujulaarluni oqarpoq.  ”Aammalumi pinairtutut allagartaqarnerput annaanagu akissarsiornissamut periarfissittarpaatigut, annaassagutsigumi ajussagaluaqimmat.”

Soqutigisanut assigiinngitsunut aporaaffiunngilaq

Ilisimatuut piniartullu suleqatigiinnerat soqutigisanut aporaaffiunnginnerpoq? Naamerluinnaq, akunnattuunngivissumik apeqqut akineqarpoq. Kutterimmi angisuut akuerisanik tuukkartalinnik qamutilillit kisimik arfernik angisuunik piniarsinnaatitaapput. Ado, Joaansi, Tarfi Abelilu nalunaaqutsersuinermit misissugassanillu katersuinermikkut akissarsiamik saniatigut puisinniarneq, aalisarneq qilalukkat qaqortat qernertallu mataannik tuniniaaneq akissarsiutigaat.  Taamaalilluni qilalukkanik qaqortanik qernertanillu kisitsineq kisimi soqutigisanut aporaaffiusinnaavoq. ”Uagut qilalukkat qernertat qaqortallu pisassiissuteqartariaqarnerat isumaqatiginngilarput. Qilalugarpassuaqarpormi tamakkualu pinngortitap sikullu illersoreerpaat.  Siorna qilaluganngingajalluinnarpugut silarluttuarnera pissutigalugu. Uagutsinnulli soqutigisanik aporaaffiunngilaq arferit qanoq amerlatiginerannik sumukartarnerannillu paasiniaaneq.  Nuannaraarput arfeqatigiit meeqqatsinnut ernutatsinnullu naammattuarnissaannik qularnaariniarnermi  peqataasinnaagatta.” Abili aamma taama akisuuvoq ilaali isumaqatigalugu sikisaannarput. Nalunanngilluinnarpoq tamanna arlaleriaqalutik oqallisigisareersimagaat.

Ilisimatuut – piniartut suleqatigiinnerat nutaajunngilaq

”ilisimatuut piniartullu suleqatigiinnerat nutaajunngilaq. Miluumasunik imarmiunik sammisaqaraangatta, soorunami aamma uumasunik inuussuteqartut aamma sullittarpagut” pinngortitaleriffimmi seniorforsker Mads Peter Heide Jørgensen oqarpoq. ”Uanga aallartippunga appaliarsunnik, puisinik assigiinngitsunik, qilalukkanik qaqortanik, qernertanik, ilami piniagassanik tamanik 1982-imilu Thulip eqqaani piniarneqartunik misissugassanik pisiortorlunga. Piniartut sukumiisumik nassuiaappagut uumasut sumut atugassaanersut qanorlu suliarineqartussaanersut, kingornagullu misissugassanik aalajangersunik qinnugiinnarsinnaalerpagut. Tamannami uagut nammineerluta tappavunnarnitsinniit akikinneruvoq pitsaanerullunilu.”

Suleqatigiinneq pitsaanerpaaq

”Taamatut nalunaaqutsersuinermi suleqatigiinneq pitsaanerpaaq tassaavoq uumasut tikivillugit tikittaratsigit”, Mads Peter, oqalullualeriarami kaamuumisitsiinnarluni nangippoq.  ”Piniartut uumasut qanoq periaasaannik misilittagalerujussuupput. Nammineq periaasertik sungiusimalluagartik atortarpaat. Ilaatigullumi qipoqqarnik nalunaaqutsersueriaaseq pitsaanerusoq pisariinnerusorlu ineriartortissimavaat. Uanga oqarneq ajorpunga, ima imalu iliussaasi, namminermi nalunngilaat”, Mads Peter qungujulluni oqarpoq.

Faktabox:

Nalunaaqutsersuineq ilaatigut atorneqartarpoq aqqaamasarnerisa paasiniarnerannut, tamannalu atorneqartarpoq arfeqatigiit qanoq amerlatiginerisa aammalu ikiliartuutaanngitsumik pisarianeqartartut qanoq amerlatiginissaasa naatsorsorneqarneranni. Pinngortitaleriffiup qipoqqarnik nalunaaqutsersuineri kisitsinerilu Arfanniarnermut Ataatsimiititaliarsuup ukiumut qipoqqarnik 9-nik pisaqartalernissap ikiliartuutaasussaannginneranik upperinnilersinniarneranut pisooqataalluinnarsimapput. Massakkut tikaagullinnut paasissutissat amigaatigineqarput. Misissugassat peersat arferup suiaaneranik paasiniaanermut, arferit ataasiakkaat kingornuttagaasalu paasiniarnerannutassigiinngitsunut atorneqartarput. Ukiut qaangiuttut suleqatigiiffiginerisa kinguneranik ilisimaneqalerpoq Kalaallit Nunaata Kitaaniittut arfiviit inersimasut 80 %-ii arnaviaasut, arfiviit 1000-it 2500-illu akornanni amerlassuseqartut aammalu immikkut kalaallit namminerisaminnik arfiveqanngitsut.

Allattoq Kitte Vinter-Jensen, Pinngortitaleriffik

Nutartigaq 24.10.2015