Immami uumasunik miluumasunik kisitsinerit

Qipoqqaaluit Paamiut avataanni 2005-imi aasakkut timmisartumiit kisitsinermi assilisat Ass: L. Witting
Piniartut Qeqertarsuarmiut arfivimmik nalunaaqqutsiisut, maaji 2009 Ass: K. Laidre
Mads Peter Heide-Jørgensen 2006 Ass: F. Ugarte
Igalaanit ulamertunit sanimut, siumut il.il. tamarmut isikkiveqarluarpoq. Ass: MP Heide-Jørgensen

23.12.10

Arferit aarrillu amerlassusiat

Nunarsuarmi inoqarfiit uumasunik nujuartanik inuuniuteqarfiusut amerlajunnaarput aamma immap uumasuinik miluumasunik angisuunik inuuniuteqarfiusunik soqangilluinnarpoq. Inuiaqatigiinni suliffissuaqarfiusuni amerlasoorpassuarni inuit inuuniuteqariaasiat eqqumiigineqartarpoq, tupigineqartarpoq imaluunniit toqqaannartumik maajugineqartarpoq. Kalaallit Nunaat sumiiffiit ilagaat puisiniarnerup arfanniarnerullu pingaaruteqarfigissaattut ilisimaneqartoq. Kalaallilli piniartarnerat sivisuumik sakkortuumillu isornartorsiorneqartarsimavoq aamma nunani tamalaani kattuffissuaqarpoq amerlasuunik nukittuunillu inooriaatsimik taamaattumik unitsitseqqusisunik. Ilaatigut amerlasoorpassuariarluni saqqummiunneqartarpoq kalaallit piujuartitsillutik piniartarnerat uppernarsineqarsinnaanngitsoq aamma uumasoqatigiikkuutaat amerlassusiat immikkut ujartorneqartarpoq.

Suliassarujussuaq

Taamatut isornartorsiuineq sunniuteqarluartumik unitsinniarlugu Kalaallit Nunaanni 2005-imiilli arfeqatigiinnik aaveqatigiinnillu Tunumi Kitaanilu annertuumik kisitsisoqartalersimavoq. Suliarujussuusimavoq, aamma taamanikkut Namminersornerullutik Oqartussaasunit Danmarkimilu Issittumi Avatangiisinut tapersersuinianit Danceamit immikkut aningaasaliisoqarujussuaqqaartillugu Pinngoritaleriffimmi aatsaat kisitsisoqarsinnaasimavoq.

Piujuartitsilluni piniartarnerit uppernarsarneqartut

2005 sioqqullugu arfeqatigiit ikittuinnaat amerlassusiat nalunngilavut kisitsisillu nalinginnaasumik ukiunik qulinik 15-inilluunniit pisoqaatigisarsimapput maannakkullu piniartarnernut illersuutigissallugit naammanngilluinnartut. Maannakkut arfeqatigiinnut qulingiluanut kisitsisinik uppernarsaatitalinnik peqalerpugut, taakkununnga ilaapput qilalukkat qernertaqatigiit pingasuiit aaveqatigiillu aamma pingasuiit. Timmisartumit kisitsisoqartarpoq tamannalu akisuvoq, periaaserli pitsaanersaavoq, tassami sumiiffiit annertoorujussuit kisitsiffigineqartarmata. 

 

Uumasoqatigiit arlallit amerliartorput

Kisitsinerit takutippaat qipoqqaat, tikaagulliusaat, arfiviit, qilalukkat qaqortat Kitaani qilalukkallu qernertat Qaanaap eqqaani amerliartortut. Tikaagulliit, aalluarsuit, aalluit qilalukkallu qernertat Qimusseriarsuarmi Tunumilu amerlassusiat allanngorsimanersut suli aalajangersinnaanngilarput. Tassa uumasoqatigiit tamakku kisinniarneqartarnerat ajornakusoorami. Tikaagulliit assersuutigalugu timmisartumit kisinneqarsinnaasimanngilluinnarput, immaqa kisimiikkajuttarmata silagilluartillugulu pujortinnagulu aatsaat takuneqarsinnaasarmata, tassa imaappoq qaqutigorsuaannaq takuneqartarmata.

Kalaallit Nunaanni ernumagineqartut

Qilalukkat qernertat qaqortallu aamma arfiviit sivisuumik nunatsinni ernumassutigineqarsimapput, tassami piffissap ilaani qernertanik qaqortanillu amerlasoorujussuarnik qilalugarniartoqartarsimanerata kingunerisaanik arfeqatigiit tamakku nungukkiartulernissaat ernumassutigineqarsimammat aamma arfiviit ukiuni 100-ni piniaqqusaanngikkaluarlutik ukiorpassuarni amerliartornersut takussutissartaqarsimanngimmat. Ukiullu 1999-ip aamma 2000-ip missaani Qeqertarsuup Tunuani tassanngaannaq arfivippassuit naammattoorneqartalerput. 2006-imi sukumiisumik kisitsinerit takutippaat maannakkut upernaakkut Qeqertarsuup Tunuani arfiviit 1200-t missaanniittut. Taamatut kisitsineq immikkut ittuuvoq, tassami arferit aalajangersimasunik amerlassusillit aatsaavissuaq qaammataasakkut sumiissuserneqarsinnaalermata, nassitsissutillu atorlugit nassiussat takutippaat arferit siammarsimaffigisaat timmisartumit kisitsernernut naapertuuttut tamannalu ilutigalugu arferit aqqaamasarnerannit paasissutissat katersorneqarsimasut tassarluinnaapput sumiiffimmi tassanngaanneersuusut piffissamilu tassani pisartut.

Qilalukkat qaqortat

Qilalukkat qaqortat Kitaani ukiukkut Umimmaat Nunaata Avanersuullu akornanni imartap sikuata quppaani upernaakkut najortagaanni kisinneqarput. Qilalukkanik qaqortanik kisitsinerpassuit 1981-imiilli allartipput kisitsinerillu takutippaat, qilalukkat qaqortat 80-kkut naalerneranni 90-kkullu aallartinneranni piniapilunneqarnermik kingorna amerliartoqqilersimasut. Kisitsinerit aamma takutippaat qilalukkat qaqortat sikut ukiuni kingullerni kipparaluttuinnartut ingiaqatigalugit ingerlaartartut, taamaalillutik piniartut qaqortanik qilalugarniartarnerat ajornarnerulerluni. 

Qilalukkat qernertat

Qilalukkat qernertat sumiiffinni tamani aalajangersimasumik qernertaqarfiusuni akuttunngitsumillu piniarfigineqartartuni timmisartumit kisinneqarput. Uummannalli Kangerluaniunngitsoq, tassanimi qilalukkat qernertat novembarimi tamaaniittarmata. Taamaalinerani kisitsinissamut taarpallaartarpoq. Qilalukkat qernertat alutornartumik sammineqarsimapput, tassami kalaallit Canadamiullu immikkut ittumik qilalukkanik qernertaqatigiinnik aqutsisuummata, tassami nunat taakku kisiartaallutik qilalukkanik qernertanik taama amerlatigisunik peqarmata.

Ilisimatuussutsikkut kisitsisinik misissuinerit

Qilalukkat qaqortat qernertallu, arfiviit aarrillu Kalaallit Nunaata eqqaani qanoq amerlatiginerisa oqaatigineqarsinnaannginnerannut assersuutissapput pitsaasut. Uumasoqatigiit amerlanerit nunatta imartaanni uumanerminni piffissat ilaannaanni najuuttarput tamaaniinngikkaangamillu nunat allat imartaanniittarlutik. Taamaattumik kisitsinerit pitsaassusiat kisitsisit pisassiissutigineqartussanut atorneqannginneranni nunani tamalaani ilisimatuussutsikkut suliniaqatigiiffinnit tamatigut akuerineqartartussaapput. Arfernut angisuunut tunngatillugu tamanna arfanniartarneq pillugu ataatsimiititaliarsuarmi pisarpoq (IWC), tassanilu ilisimatuussutsikkut ataatsimiititat isorinnittorujussuullutik kisitsisit eqqortunik tunngaveqarnersut naatsorsuinerillu eqqortuunersut misissortarpaat. Kisitsisit amerlanaagaannginnersut ikinaagaannginnersulluunniit ataatsimiititaliarsuarmit qulakkeerneqartarput. Aarrinut arfernullu mikinernut tunngatillugu taamatut misissuinerit aamma Immami Uumasut Miluumasut pillugit Atlantikup Avannaani ataatsimiititaliarsuarmi (NAMMCO) pisarput. Ukiut arlallit kisitsisit akueriniarneqartarput pisunilu ataasiakkaani isornartorsiuinerit ilanginnaannarneqarsinnaaneq ajorput.

 Kalaallit Nunaannut aningaasatigut …..

Nunatsinni piujuartitsilluni piniarnernut uppernarsaatissatut kisitsit tamakku nunatsinni atorfissaqartinneqarput, ilaatigut atortussiassanik tamakkunanngaanneersunit eqqumiitsuliat kattuffimmit, CITES, aalajangersarneqartarmata, taamaalillunilu uumasut piujuartitsilluni piniarneqartarnerat uppernarsarneqarsinnaasariaqartarluni. Assersuutigalugu takornariaq CITES-imit akuersissutaateqanngikkuni aarrip tuugaavanit pinnersaasianik nunaminut eqqussisinnaanngilaq. Qilalukkanik qaqortanik qernertanillu kisitsinerit CITES-imit pitsaasumik naliliiffigineqarnermik kinguneqarput, taamaalilluni assersuutigalugu qilalukkap qernertap tuugaavanit eqqumiitsulianik ungasinngitsukkut tuniniaasoqarsinnaasalissaaq.

… ilisimatuussutsikkullu pingaarutaat

Tamanna ilutigalugu arfeqatiigiikkuutaat pillugit kisitsisit piffissallu uppernarsaasersorluakkat siunissamut ungasissorujussuarmut iluaqutaasinnaapput, tassami kisitsinernit angusat uumasut attuumassuteqaqatigiinneranni siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu allannguutinik paasissutissiinissamut atorneqarsinnaammata. Arferit aarrillu nerisaqaqatigiinni kingullersaapput taamaattumillu nerisaqaqatigiinni avatangiisinilu tigussaasuni (assersuutigalugit siku kissassutsillu) allanngornernik takussutissaasinnaallutik.

Tabel 1. Kalaallit Nunaanni 2005-2015-mi arfernik, puisinik, aavernillu kisitsinermut takussutissaq

 

Ilisimatusartumit angajullermit Mads Peter Heide-Jørgensenimit aamma paasissutissiisartumit Kitte Vinter-Jensenimit ilanngutassiaq, Pinngortitaleriffik

Sermitsiaq d. 22/12-2010

Nutartigaq 10.11.2015