Natseq

Qeqertarsuup sulluani natseq. Ass: Carsten Egevang
Qeqertarsuup sulluani natseq. Ass: Carsten Egevang
Natsermik piaralimmik sikumi qarajaliaasami takussutissiaq. Ass.: Aqqalu Rosing-Asvid
Natsermik piaralimmik sikumi qarajaliaasami takussutissiaq. Ass.: Aqqalu Rosing-Asvid
Natserup aqajarua themistonik imalik
Themisto

Pusa hispida

Natseq kalaallit puisaasa minnersaraat. Inersimasut kinguaassiorsinnaalersimasut angissusiat sigguiniit pamialluata nuuanut 1.10 m-imiit 1.60 m-erimut nikerarpoq, ukiuuneranilu pualanerpaagaangamik 50 kg-miit 110 kg-mut oqimaassuseqartarluni. Natsiit amerlanerpaat aasami salunnerpaasarput tassalu ukiuunerani oqimaassutsimik pingajorarterutaata missaanik oqilisimasarlutik.

Ilaatigulli pisaqartoqartarpoq natsernik anginernik 1.70 m-erit tungaanut angitigisunik 150 kg-nillu tungaanut oqimaatsigisunik. Natserillu anngajaat taakkua (Ilulissat Kangerlua) Kangia-ni amerlalluarput. Qeqertarsuup tunuani taamammat kitaajaqqanik taaneqartarput, natsiit mikinerusut sinerissap sinnerani pisarineqartartut pillugit taavalu Kangiata natsiit tassaasut anginerusut kangerlunneersut. Tamakkualu anginerit ilaat Ilulissat avannaa-tungaani kangerlunni pisarineqartarput, kisiannilu avannaaniittut sukkasuumik ikiliartorput. Qanoq sananeqaatimikkut morfologiskitigut assigiinngitsiginerannik kiisalu pissutsimikkullu nassuiaasersorneqanngillat, taamaammat nassuitsumik oqaatigiuminaappoq puisit pissuseqatigiit allat immikkut aqunneqassanersut.

Nerisaat

Kalaallit Nunaanni natsiit amerlanersaat Avannaani Tunumilu, sikorpassualimmi uumasuusut eqalugaasanik parathemisto-nillu (kinguit ilaat) nerisaqarnerupput. Sikuneq ajortumili nerisaat assigiinngisitaarnerullutik, assersuutigalugu ammassanik, uukkanik krillinillu nerisaqarsinnaasarlutik.

Kinguaassiornerat

Piaqqisarput martsimi aprilimiluunniit apusernup ataani qangattaliaminni. Natsiat inooqqaaraangamik 60 cm missiliorlugu angissuseqartarput 4,5 kg missiliorlugu oqimaassuseqartarlutik. Paasissutissat Canadami sikuusartumeersut takutippaat natsiat sapaatip akunneri 6-7 miluttartut, agguaqatigiissillugulu arnamik qimakkaangatik 88 cm angissuseqalerlutillu 22 kg missaanik oqimaassuseqalersimassallutik. Sikuunerali milunnerata sivisussusianut apeqqutaasorujussuusinnaasarpoq, Okhotske Hav-imiimmi paasissutissat takutippaat sikuni saatsersuni sapaatip akunneri pingasut missiliuinnarlugit miluttartut.
Ilimagineqarpoq milutitsinerup naalernerani kinguninnguatigulluunniit nuliunerat pisartoq. Angutivissat aqqartarnerat (amerlasuunik itinngitsumut aqqartarneq) aammalu timaanni kiggit sikup ataani najortakkaminnik illersuisarsimagunartut ilimagineqalersippaa. Aamma akuttunngitsumik kiinaaminni qinersiniit tipittumik aniatitaqartarput.
Taanna atortarpaat alluaminnut qangattaliaminnullu nalunaaqutsersuutigalugu, aamma neqaat allatut mamaqalerlunilu tipeqalersarpoq, taamaakkaangatalu”tigganninnerarneqartarput” . Angutivissat tigganitsut sumi tamaani ukiuunera tamaat sikoqqaarneraniit naapinneqarsinnaasarput, tiggannittarnerallu piaqqinerata nalaannaani pineq ajorpoq.

Mamaartarnerat

Natsiit ataasiakkaat aprilip naalernerani mamaalereersarput, angutivissallu tigganniutigalutik mamaarsinnaasarput. Mamaartut majip ingerlanerani amerliartuinmnartarput junimilu amerlanerpaajusarlutik.

Qanoq issusiannut takussutissaq

Natsiit assigiikannersumik Issittumut tamarmut siammarsimanerat puisinut allanut amerlasoorsuanngorlutik aalajangerluinnartumi piaqqisartunut naleqqiullugu ingasattumik iluaqutigineqarsinnaanerannut illersuutaalluinnarpoq. Kalaallit uumasunut navianartorsiortinneqartunut nalunaarsuiffianni natseq navianartorsiortinneqartutut nalunaarsorsimanngilaq.

Siammarsimanerat amerlassusaallu

Takussutisiap takutippaa natsiit assigiinngitsut siammersimanerat aammalu tajarnimikkut nalunaaqutsikkat pisarineqarsimanerat. Natseq satellitsikkut Qaanaamiit Baffinip qeqertaata kujataanut angalasimanera aamma takuneqarsinnaavoq. Nunap assinga Pinngortitaleriffimmit suliaavoq. Asseq tooruk angineq takujumallugu.
Takussutisiap takutippaa natsiit assigiinngitsut siammersimanerat aammalu  tajarnimikkut nalunaaqutsikkat pisarineqarsimanerat. Natseq satellitsikkut Qaanaamiit Baffinip qeqertaata kujataanut angalasimanera aamma takuneqarsinnaavoq. Nunap assinga Pinngort

Natsiit Qalasersuaq kaajallallugu uumasuupput, aammalu sumiluunniit ukiumi nalinginnaasumik sikuusarfiusumi naapitassaasarluni. Natsiit (Pusa hispida hispida) assigiinngilaartunut taliimanut agguataarneqarsimapput issittullu natsii (Pusa hispida hispida), taakkunannga amerlanerpaajupput. Natsiit tamakivillutik qasserpiaanersut iluamik ilisimaneqanngilaq, kisiannili kuukuallaarunanngitsumik eqqoriaanerit 6-7 millioninik amerlassuseqassangatinnikuuvaat.
Taakkunannga 1 millionit missaat tassaallutik immikkuulaartoq Pusa hispida ochotensis, immikkoortulli kujasinnerusumiittuut katillutik taamaallaat 10.000 missaanniillutik. Issittup natsiisa siammarfigalugu najortakkaminni tamani qanoq amerlatiginerat missingerneqarnikuunngilaq.
Taamaattumik 5 millionit missaannik missingiineq ilaatigut aalajangersumi misissuiffiusimasami paasisanik allamut nuussinikkut pissarsianik tunngaveqarpoq. Issittumi natsiit nalunanngitsumik ikinnerusukkuutaarlutik immikkuutartunut aalajanersumi najugaqarnerusunut imminnullu imatut kattuttanngitsunut immikkoortiterneqarsinnaapput. Ilaatigut isumaqartoqarpoq natsiit ikittuinnaat ikersuaq Baffin Bugten/Davis

Titartakkap takutippaa natsiit assigiinngilaartut sumiiffii, aammalu natsiit taleqqumikkut nalunaaqutsikkat pisareqqqitat aammalu natsernik qaammatasakkoortumik aallakaatitsissutillip Qaanaamiit Baffin Islandip kujasinnerusuanut ingerlanerata malittarineqarnera takutippaa.

Strædet aammalu Tunumi Kujataanilu sikorsuaqartafik ikaartaraat. Natsiit taleruisigut nalunaaqutsikkat pisareqqitat qaammataasakkullu natsernik malittarinninnerit takutippaat natsiit Baffinip Kangerliumarnga ikaarlugu Kitaata Canadap kangiatalu akornanni ikaaqattaartuusut. 

Naatsorsuutit inernerat

Natsit avanersuarmi siaruarsimanerat, naleqqutumillu amerlanerat, qajannaannerallu pinialunneqarnissaminniit akiuulluarnerusinnaapput, puisinit allanit piaqqiortartunit  naleqqiullugu.

Taamaattumik Natsit Kalaaliit Nunaanni, ulorianartutut  aappaluttuni allattuiffinni takussaanngilaq.

Ingerlatsineq

Nunat assigiinngitsut akornanni natseq peqqussutitigut ingerlatsivigineqanngilaq. Piniarneqarnera peqqussutitigullu ingerlatsivigineqarneranut tunngatillugu siunnersuineq NAMMCO-p ataaniippoq, taannalu 1995-imi qinnutigineqarpoq siunnersuusioqqullugu ilaatigut paasiniarlugu natsiit pisarineqangaatsiartaqisut pisaasarnerat imminut nammassinnaasuunersoq.

Siunnersuutip suliarineqarnerani erserpoq natsernut tunngatillugu ilisimasagut suli naammanngeqisut. Pingaartumik natsernut ukiuunerani avataani sikuni saatsersuniittartunut tunngatillugu ilisimasat annertunngeqaat. Taamaakkaluartoq qulaani taaneqareersutut inerniliinermi tunngavigineqarpoq natsiit siammarsimasorujussuunerat. Peqatigitillugulu pisanik misissueqqissaarnerit takutippaat pisat amerlanersaat tassaasut inuusukaajusut suli kinguaassiorsinnaalersimanngitsut, taamaattumillu pisaasartut natsiit amerliartornerannut sunniuteqarsinnaanerat pisat taamaannerisa aarlerinannginnerulersikkaa.

Ilisimatusarneq

Natseq angisooq Kangia-ni, immap tarajoqassusaanik kissassusaanillu uuttortaasartumik dataloggerilik, (satellitsikkut) nassitsisartoq.

Natsiit siammarsimaffigisaanni tamani tamakku angalanerisa qulaajarneqartarnerat akisoorujussuusarpoq. Ilisimatusarnermulli tamatumunnga qujanartumik immanik ilisimatusartut paasilersimavaat puisit qaammataasanut nassitsissutitallit aqqaraangamik immap kiassusia tarajoqassusialu pillugit paasissutissanik ilaatigut katersuinermut atorneqarsinnaasut. Tamatumani natsiit immikkut iluaqutaasinnaapput, tassami natserpassuit immani sikulerujussuarni tikinneqarsinnaanngitsunilu imaluunniit angallammik angalaffigissallugit akisoorujussuarni ajornakusoortorujussuarmillu taamaallaat angallaviusinnaasuniittarput. Taamaattumik ukiuni aggersuni Kalaallit Nunaanni immani assigiinngitsuni tikikkuminaattuni tikinniaraannilu akisoorujussuarni immamik ilisimatusarnermut atorneqartussanik paasissutissanik katersuinerni natsiit arlaleriarluni misileraanerni atorneqartussaapput. Pilersaarusiaq ilutigalugu natsiit sumiiffinni tamakkunani nikerartarnerat aqqaamasarnerallu pillugit paasissutissanik pissarsiffiussapput.

Nutartigaq 11.02.2014