Natsersuaq

Natsersuit ilaqutariit. Talerpilleq angutiviaq. Saamerleq arnaviaq. Ass: Aqqalu Rosing-Asvid
Natsersuit ilaqutariit. Talerpilleq angutiviaq. Saamerleq arnaviaq Ass: Aqqalu Rosing-Asvid

Cystophora cristata

Angissusia

Natsersuaq puiserujussuuvoq. Arnavissat inerluarsimasut 2 meterit missiliorlugit angissuseqalersarput angutivissalli agguaqatigiissillugu 2,60 meterit missiliorlugit angitigilersarlutik. Angutivissat arnavissanit nerinnarnerulluarlutillu oqimaannerusarput. Natsersuit juulip qaammataani mamaareernermik kingornagut salunnerpaasarput, taamaalineranilu arnavissat inerluarsimasut 150-200 kg missiliorlugit oqimaassuseqartarput, angutivissalli inerluarsimasut 250-300 kg oqimaassuseqartarlutik. Ukiuunerani aasaanerani oqimaassutsimik 50 %-ianik oqimaannerulersarput (arnavissat 300 kg angutivissallu 450 kg pallillugit oqimaassuseqalersinnaasarlutik).

Nerisaat

Sinerissap qanittuani aalisakkat angisuut, soorlu qalerallit, suluppaakkat saarulliillu aammalu amikut nerisarinerusarpaat. Natsersuit nerisamik amerlanersaat avataani nerisarpaat kisiannili avasissumiitillutik sutortarnersut ilisimaneqanngilaq. Natsersuit orsutaata seernartortaannik misissuinerit takutippaat natsersuaqarfiusut amerlanersaanni siammarsimasunik suluppaagaasanik (Argentina silus) natsersuit aamma nerisaqarluartartut.

Kinguaassiortarnerat

Kalaallit puisaat allat assigalugit natsersuaq tallimat eqqaanni ukioqaleraangami kinguaassiorsinnaanngorajuttarpoq (ilaat ukioq ataaseq marlulluunniit siusinnerusukkut kingusinnerusukkulluunniit). Ukiuunerani natsersuit inersimasut aalajangersimasumik piaqqivigisartakkaminnut katersuuttarput piaqqillutillu (siammartarfiat amerlassusiallu matuma ataani takuuk). Marsip aallartilaarneraniit apriilip ingerlalaalerneranut piaqqiorsinnaalersarput, amerlanerpaalli marsip affaa kingulleq piaqqiffigisarpaat. Natsersuaqqat inooqqaaraangamik 1 meter missiliorlugu takissuseqartarput 23-30 kg-nillu oqimaassuseqartarlutik. Ullut sisamaannaat miluttarput, natsersuaqqalli ulluni taakkunani ullormut 7 kg inornagit oqimaallisarput. Piaraq milukkunnaaraangat natsersuit nuliusarput taavalu piaqqatik imminnut isumagisassanngorlugfit qimattarpaat. Mannissaq immutserneqarsimasoq marlussunnik avittariarluni toquusarallartarpoq. Aatsaat juulip naalernerani augustusilluunniit aallartinnerani mannik illissamut pisarpoq tassanilu nipilluni taavalu illaanngortussap alliartornini aallartittarpaa.
Sapaatit akunnerini siullerni natsersuaraq sikup inunngorfimmi sinaaniittarpoq. Tassani sukkasuumik nallorissisarpoq aqqallaqqissisarlunilu, taava isorartoorsuakkut siumuinnaq titarlugu Tunumi sikorsuarnut alliartorfissaminukarluni aallartarpoq. Natsersuaqqalli ilaat Kitaata sineriaani, Upernaviup nalaaniit kujammut, pisarineqartarput. Natsersuaqqat Paggivittap avataaneersut tammartajaartuunersut imaluunniit Davis Strædemi piaqqiorfimmeersuunersut suli ilisimalinngilarput. 

Mamaartarnerat

Natsersuit juuni-juulimi mamaarniarlutik katersuuteqqittarput. Natsersuit Tunup avannaata kangiani piaqqisartut tappavani mamaartarput, natsersuilli Atlantikup kippasissuaniittartut Ammassallup eqqaani sikorsuarni katersuullutik mamaartarput.

Siammarsimanerat amerlassusiallu

Natersuit siammarsimanerat amerlassusiallu
Natersuit siammarsimanerat amerlassusiallu

Titartakkami siammarterfiginerusartagaat aamma 2008-mi natsersuit piaqqiorfianni puisit agguataarlugit amerlassusiisa missingerneqarnerat takutinneqarput. Atlantikup kitaani puisinut kisitsisit 2005-mimeersuupput, Kalaallit Nunaata imartaaniittunullu 2013-imoortuullutik. Kalaallit Nunaata kitaani puiseqarfiit pingasuiusut puisaat paarlakaattarput taamaattumillu sumiiffinni pingasuusuni taakkunani puisit amerlassusiat nikerarsinnaasarpoq. Ingammik puisit Nuup avataani Davis Strædemi piaqqisartut amerlassusiat ukiumiit ukiumut allanngorartarput. 1984-imi sumiiffimmi tassani natsersuit piaqqiaat ilisimatusartut 18.600-juunerarpaat 2005-imili piaqqat amerlassusiat missingerlugit 3.350-it missaannaanniipput. Piaqqat ataatsimik ukiullit natsersuit nalinginnaasumik amerlassusiisa tallimararterutigisarpaat.

Killiffik

Natsersuaaraq (aamma ateqartoq blueback) Ass: Aqqalu Rosing-Asvid
Natsersuaaraq (aamma ateqartoq blueback) Ass: Aqqalu Rosing-Asvid

Paggivittap avataani iluanaarniutigalugu piniarnerit natsersuit siusissukkut ikilinerannut pissutaasorineqarpoq. 1918-imi natsersuit pisat 20.000-it sinnerlugit kingullermik tulaanneqarmatali pisarineqartartut taamanikkumiilli amerlavallaarneq ajorput, tassami natsersuit amerlerpiarneq ajormata. 1980-kkut aallartinneranni aqutsinerit assigiinngitsut aallartinneqarput taamaalillutillu iluanaarniutigalugu natsersuartarineqartartut ikilipput. 1993-imiit Canadami natsersuaqqat amiinik iluanaarniutigalugu iluaquteqarneq inerteqqutaalerpoq ukiunilu qulikkuutaani kingullerni natsersuartarineqartartut untritillit arlalialuinnanngorput. Ukiuni marlussunni kingullerni kalaallit natsersuartarisartagaat 4-6.000-it akornaniipput. Taamaalillutik natsersuartarineqartut tamarmik natsersuaqassutsip 1 %-raat, taamalu ikitsigisunik pisaqartoqartarmat natsersuit amerliumaartut naatsorsuutigineqarpoq.

Tunup avannaani natsersuit ukiuni Sorsunnersuup kingulerisaani iluanaarniutigalugu pisarineqartartut ikileriarujussuarput. Ilisimatusartut naatsorsuinerisa ilimanarsisippaat maannakkut natsersuit amerlassusiat iluanaarniutigalugu natsersuarniarneq sioqqullugu amerlassusiisa 10 %-igaat. Maannakkut iluanaarniutigalugu natsersuarniartarneq 2007-mi unitsinneqarpoq, ilisimatuussutsikkullu misissugassanik untritilinnik arlalialunnguanik pisaqartarnernik taarserneqarluni. Tamatuma saniatigut piniartut Ittoqqortoormiormiut ukiumut 20-t missaannaannik natsersuarnik pisaqartarput. Taama ikitsigisunik pisaqartoqartartillugu natsersuaqatigiit taakku amerlinissaat ilimagineqartariaqarpoq, kisiannili amerliartorneranik suli takussutissaqanngilaq. Kalaallit Nunaata eqqaani uumasut nungutaanissaminnut navianartorsiortut allattorsimaffianni natsersuit ernumanartorsiortinneqanngitsutut immikkoortinneqarsimapput.

Aqutsineq

Natsersuit suleqatigiissitamit ICES-imit aqunneqarput. Ilisimatusartunik Norgemeersunik, Canadameersunik, Kalaallit Nunaanneersunik Ruslandimeersunillu taanna inuttaqarpoq. Puiseqatigiit nakkutigineqarput piaqqiaasut missingerneqartarnerisigut. Puisit tamakkerlutik amerlassusiat naatsorsorneqartarpoq piaqqat inuusut amerlasusiata missingerneqartarnerat aamma puisit utoqqaassutsimikkut katitigaaneratigut, qanoq utoqqaatigilerlutik piaqqisinnaanngortarnerat aammalu arnaviartaasa piaqqisut amerlassusiat tunngavigalugu.

Ilisimatusarneq

Atlantikup kitaani natsersuarnik malinnaaffiginnittarnerit. Takussutissiami takutinneqarpoq natsersuit inersimasut 29-t Canadami Paggivittap eqqaani piaqqisarfimminniit Tunumi Tasiilap avataani mamaartarfimminnut ingerlaartarfii (April-juni, titarnerit qorsuit). Natsersuit inersimasut 21-t maamartarfimminniit piaqqisarfimminnut ukiup kaajallakkiartornerani utertarput (juuli-juuni, titarnerit aappalaartut). (Najoqqutarisat: DFO, Canada aamma Kalaallit Nunaanni Pinngortitaleriffik/ Nunap assinganik suliaqartuuvoq Julie Andersen).

2004-7-mi Pinngortitaleriffimmiut Canadami ilisimatusartut aamma Ammassalimmi piniartut suleqatigalugit natsersuit paasissutissanik nassitsivilerpaat. Ammassallup eqqaani natsersuit mamaartarfimminni mamaaqqammerput. Paasissutissanik nassitsissutit natsersuit meqquinut nutaanut nipitinneqartarput qaammataasallu aqqutigalugit natsersuit aqqartarnerat sumiiffiallu pillugit paasissutissat nassiussuunneqartarput. Misissuinerit takutippaat natsersuit inersimasut Atlantikup Kitaaniittut ukioq naallugu ingerlaartarfitik assigiittorujussuit aqqutigisaraat (natsersuit ingerlaartarnerat pillugu titartagaq takuuk). Natsersuit avataani ikkannersuarni nerisassarsiorlutillu nerisarput. Natsersuit itinerpaamut aqqartarnerannik nalunaarsukkani itinerpaavoq 1652 meterimut aqqartoqarsimanera natsersuarlu taama ititigisumut aqqarsimasoq akunnermi ataatsimi ilivitsimi itinersuarmiissimavoq. Nassitsissutit ingerlaartarnernik paasissutissanik nassitsiortuinermik saniatigut nassitsissutit immap kiassusaa pillugu paasissutissanik nassitsisarput.  

Nutartigaq 16.01.2017