Qilalukkat qernertat

Qilalukkat qernertat eqimattat. Asseq: Flemming Ravn Merkel
Qilalukkat qernertat eqimattat. Asseq: Flemming Ravn Merkel

Monodon monoceros

Isikkuat nerisaallu

Qilalukkat qernertat qilalukkanut qaqortanut ilaqutaapput, akunnattumit anginerulaartumik angissuseqarlutik meterit sisamat-tallimat angullugit takissuseqalersinnaallutik. Angutivissat ilisariuminarluartumik kiguserfimmik qulliup saamia´tungaatigut talliartortumik tuugaaqartarput. Qilalukkap qanoq utoqqaatiginera apeqqutaalluni tuugaaq takissuseqartarpoq, meterit pingasut tikillugit takissuseqalersinnaasarpoq. Ilaanneeriarluni qilalukkat marlunnik akileriinnik naasimasunik tuugaaqarsinnaasarput, amerlanerpaatigulli ataasiinnarmik saamerlermik tuugaaqartarput. Qilalukkat qernertat inuusunnerusut kajorujuttoq/qasiartuusarput, ukioqqortusiartorneralli ilutigalugu qalipaataat qasertoq taarsiartortarpoq taamaalillutillu taarnersaat qaqornerinut akerleriikkiartuinnartarluni. Qilalukkat qernertat inerisimasut tunui qernertumik taamaallaat titarnersaqalersarput. Qilalukkat qernertat qaleralinnik amikunillu nerisaqarnerusarput aammali saarulliit/eqalukkat raajallu nerisaasa ilagaat.

Qilalukkat qernertat siammarsimaffiat
Qilalukkat qernertat siammarsimaffiat

Siammarsimanerat

Qilalukkat qernertat Atlantikup Issittortaani taamaallaat siammarsimapput, Kalaallit Nunaannilu Kitaata Tunullu imartaanni naammattoorneqarsinnaallutik. Aasap qaammataani qilalukkat qernertat kangerlunni ikkattuniittarput sinerissallu qanittuaniittarlutik. Ukiakkut sikugaangat qilalukkat qernertat imaq sikusoq qimattariaqartarpaat nerisassarsiorlutillu imaq ammasumut katinngasunik sikulimmut pisarlutik. Taamatut ukiakkut ukiukkullu neriniartarfiit qilalukkanut qernertanut pingaaruteqartorujussuusut Pinngortitaleriffimmi ilisimatusartunit uppernarsineqarsimavoq, tassami piffissani taakkunani ukioq naallugu nerisarisartakkamik amerlanersaat nerisarmatigik. Qilalukkat qernertat Atlantikup avannaata kitaani ingerlaartarnerat Tunup imartaani ingerlaartarnerannit maannakkut ilisimasaqarfigineqarnerupput. Aasakkut maajimiit oktobarip tungaanut qilalukkat qernertat Qimusseriarsuup Kangerlussuullu (Qaanaap eqqaani) aamma Canadap Isittortaata qeqertaasa eqqaanni imartaaniittarput. Qilalugaqatigiikkuutaat tamakku akuleruttarnerat immannguaannaq pisarpoq. Qilalukkat qernertat aasakkut ukiukkullu najortakkatik ukiumiit ukiumut uteqqiaffigiuartarpaat qilalukkallu taakkorpiaat sumiiffinnut tamakkununnga uteqqittuartarlutik. Canadap Issittortaata qeqertartaasa imartaanni qilalukkanik qernertanik qaammataasanut nassitsissusersuinerit takutippaat qilalukkat qernertat ingerlaarfigisartakkatik ingerlaarfigeqqittuartaraat. Ukiut tamaasa ingerlaarfik ataaseq ingerlaffigisarpaat ukiakkullu Baffin Bugtenimi aamma Davis Strædemi piffissaq aalajangersimasoq eqqorlugu ukiuunerani najortakkaminnukarlutik. Novembarip naalerneraniit apriilip tungaanut imartani taakkunaniittarput, aasakkut najorneqartartuni qilalukkat qernertaqatigiikkuutaat assigiinngitsut imartani ukiiffinni taakkunani naapittarsimassapput. Upernaap ingerlanerani sikup sinaa atuarlugu Canadap Issittortaata qeqertartaasa, Qimusseriarsuup Avanersuarmilu Nordvandet-ip imartaanni aasaanerani aalajangersimasumik najortakkaminnukaasarput.

Qilalugaq qernertaq pilanneqartoq. Asseq: Mads Peter Heide-Jørgensen
Qilalugaq qernertaq pilanneqartoq. Asseq: Mads Peter Heide-Jørgensen

Pisat

Qilalukkanik qaqortanik qernertanillu qilalugarniartarnerit Avannaani Tunumilu piniartunut pingaarnerpaat ilagaat, qilalugaqatigiillu taakku arferit kigutillit ukiumut pisassiissuteqarfigineqartartutuaapput. Qilalukkat qernertat 1800-kkut naalerneranniit assorujussuaq piniarneqartarsimapput taamalu 1993-imiit 2003-p tungaanut qilalukkat qernertat agguaqatigiissillugu ukiumut 519-it pisarineqartarlutik. Qilalukkanik qernertanik killeqanngitsumik piniarnerit kingunerisaanik qilalukkat qernertat ikileriarujussuarput 2004-imilu qilalukkat qernertat ukiumoortumik pisassiissutigineqartalerput.

Killiffik aqutsinerlu

Qilalukkat qaqortaqatigiikkuutaat qernertaqatigiikkuutaallu Canadamik avitseqatigiffigisavut tasamanilu piniarneqartartut qanoq amerlatiginerat pillugu aalajangiiniarnermi Pinngortitaleriffimmi ilisimatusartut NAMMCO-mik aamma JCNB-mik (Joint Commission on Conservation and Management of Narwhal and Beluga) suleqateqarput. Qilalugaqatigiikkuutaat amerlassusiannik naatsorsuinerit tunngavigalugit JCNB, Pinngortitaleriffimmi ilisimatusartut, piujuaannartitsinissaq aallaavigalugu pisassiissuteqartarnissaq pillugu Namminersorlutik Oqartussanut siunnersuisarput. Siunnersuinerinuku tamakku tunngavigalugit qilalukkanik qernertanik pisassiissutit Namminersorlutik Oqartussanit aalajangersarneqartartut aamma pisassiissutit Kalaallit Nunaata imartaani aalajangersimasuni qilalukkat qernertaqatigiit pisarineqarnissaannut pisassiissutit agguaanneqartarput. Qilalukkanit qernertanit tunisassiat CITES-imit aalajangersarneqartarput. Qilalukkanit qernertanit tunisassiat tamarmik Namminersorlutik Oqartussanit avammut tuniniaqqusaajunnaarallartinneqarput. CITES-imi malittarisassat EU-mit sukaterneqarputtaaq, sukaterinermi qilalukkanit qernertanit tunisassiat tamarmik EU-mut eqquteqqusaajunnaarlutik, taamaallaat inuk Kalaallit Nunaanni aalajangersimasumik najugalittut nalunaarsorneqarsimasoq EU-mi nunat ilaannut nuuttumut akuerineqarluni. Siusinnerusukkut qilalukkanik qernertarniartarnerpassuit kingunerisaannik qilalukkat qernertat ikilisimapput, taamaattumillu Kalaallit Nunaanni uumasut mianerisariallit pillugit allattorsimaffimmi allaqqalersimallutik. Kalaallit Nunaata aamma Canadap imartaanni qilalukkanik qernertarniartarnerit ernumatitsinersaapput, nunarsuarlu tamakkerlugu isiginnittaatsikkut qilalukkat qernertat navianartorsiungajattutut (IUCN-ip Aappaluttumi allattorsimaffiutaani) isigineqarput, tassami qilalukkat qernertat nunami nunanilu tamalaani nakkutigineqarnissaat aqunneqarnissaallu naatsorsuutigineqarmat.

Piniartut qilalukkamik qernertamik satellitikkut nassitsissummik nalunaaqutserinermi ikiuuttut. Asseq: Kristin Laidre
Piniartut qilalukkamik qernertamik satellitikkut nassitsissummik nalunaaqutserinermi ikiuuttut. Asseq: Kristin Laidre

Ilisimatusarneq

Kalaallit Nunaannit, Danmarkimit aamma nunanit tamalaanit aningaasaliisoqarneratigut ukiuni kingullerni Pinngortitaleriffimmi qilalukkanik qaqortanik ilisimatusarneq kisitsinerlu annertusineqarsimavoq. Misissuinerit, amerlanertigut najukkani piniartut suleqatigalugit pisartoq, qilalukkat qaqortat ingerlaarfii, kinguaassiortarnerat, ukioqqortussusiat aamma timmisartunit kisinneqartarnerat qitiutillugit pisarput. Ukiuni kingullerni Tunup Kitaatalu imartaanni qilalukkanik qernertanik qaammataasanut nassitsissusersuilluni nalunaaqutsersuinerit ilisimatusarnerni sammineqarnerupput. Qaammataasanut nassitsissusersuinikkut qilalukkat qernertat ataasiakkaat sumiiffikkut isorartoorujussuakkut malittarineqarsinnaasarput. Tamassuma qilalukkat qernertat ingerlaartarfii, aasakkut ukiukkullu sumiittarnerat aamma qilalugaqatigiikkuutaat assigiinngitsut imminnut qanoq attuumassuteqarnerat pillugit paasissutissat pissarsiarineqarsinnaatilerpai. Assersuutigalugu qilalukkat qernertaqatigiit ataasiinnartut angisuutut eqimattanngortarnersut imaluunniit qilalukkat qernertaqatigiit arlallit immikkoortuunersut. Qilalukkat qernertat ingerlaartarfiisa nalunaarsorneqarnerisa saniatigut qaammataasanut nassitsissutit qilalukkat qernertat immap iluanut aqqartariaasii pillugit paasissutissanik tunniussuisarputtaaq. Tassani ilaatigut qilalukkat qernertat agguaqatigiissillugu qanoq sivisutigisumik immap qaaniittarnersut. Ilisimasaq tamanna Pinngortitaleriffimmit ingerlanneqartumik timmisartunit kisitsisarnernut pingaaruteqartorujussuuvoq, taamaalillutik ilisimatusartut qilalukkat qernertat immap iluani aqqaamasarnerat kisitsinerni naatsorsuutigisarniassammassuk.

Qilalukkt qernertat pillugit ilisimatusarnerit uani atuakkit

Nutartigaq 26.10.2015