”Qilalukkat qernertaativut” suminngaanneerpat?

Takutitassiaq 1: Avanersuarmi Etah qilalukkanik qernertanik Canadami Smith Soundimiit pilersugaavoq. Qilalukkat Qaanaap Kangerluaniittartut kangerluup namminermi qilalugarai. Taamaapput aamma Qimusseriarsuarmiittartut. Qilalukkat qernertat Uummannami pisarineqartartut amerlanerpaartaat Canadami Somerset Islandimeersuupput ilaminiinnanngui Qimusseriarsuarmeersuusarlutik. Qeqertarsuup Tunuaniittartut Canadami Admiralty Inlet-imeersuusarput aamma Eclipse Sound-imeertarlutik, ilaalu Qimusseriarsuarmeersuusarlutik.
1. Kisitsit taamaallaat Kangerlussuarmeersuupput, 2016-imi Kangerlussuup kujataatungaani kisitsisoqarmat qimagutereersimallutik amiakkoriligaat ikippaallaarmata iluatsitsiviunngitsoorpoq.
2. Canadamiut kisitsinerat.

Takutitassiaq 2: Qilalugaqatigiiaat Nunatta Canadallu imartaanniittartut (aasaanerani). Qalipaasersorneqarnerat sumiiffigisartagaannut nalunaarsuinerupput.
Takutitassiaq 3: Qilalukkat qernertat aasaanerani ukiuuneranilu sumiiffigisartagaat.
Nassuiaatit: titarneq tikkuussisoq = ingerlaarfigisartagaat; tungujortoq qaamasoq = sumiiffiit ingerlaarfigisartakkat; qorsuit = uningaarfigisartagaat (ilimagisat); kajortoq putuuluttoq = ukiiffigisartagaat (ilimagisat): kajortoq = ukiiffigisartagaat nalunnginneqartut; kajortoq qaamasoq = aasiffigisartagaat.
Miluumasunut Timmissanullu Immikkoortortaqarfiup Ittua, Fernando Ugarte, qilalukkamik qernertamik uuumasumik qaammataasanut nassitsissutilerneqarlersumik paarsisuunini attortissutigerpasingajappaaluunniit. Asseq: Carsten Egevang
Qilalugakkat qernertat Tunup imartaani 2018 aasaagaa. Asseq: Carsten Egevang

Nunatsinni sumiiffinniit assigiinngitsunit piffissami kingullermi qilalukkanik qernertartassiissutinik qaffaasoqarnissaanik piumasaqaateqarnerit tusagassiuutitigut tusarsaasarput. Piumasaqaateqarnernut peqqutaasutut taaneqartut tassaanerupput biologit siunnersuinermikkut qernertartassiissutigineqarsinnaasutut innersuussutigisimasaat appasippallaamiimmata – qilalugartassiissutigineqarsinnaasut ikippallaaqimmata. Biologit siunnersuineranni pissutsit aallaavigineqartut assigiinngitsorpassuupput, pingaarnerpaanullu ilaavoq qilalukkat qernertat aggerfigisartagaanni pissutsit. Nunatsinni sumiiffiit ikitsuinnaat qilalukkat qernertat ”angerlarsimaffigaat” taakkulu sumiiffigisaminni pisaqarfigineqartarlutik, pisarineqartartummi sinneri Canadameersuusarmata.

Mamarsaqaluta mattattorluartartugut amerlanerpaajusugut tamorrarissaarluarnitsinni eqqarsaatigisanngilarput tamuaatta suminngaanneernera. Kalaallit Nunaata kitaata imartaaniittartut qilalukkanik qernertanik pilersuisuusut qilalugaqatigiiaat immikkoortut arfineq pingasuupput, Tunullu imartaaniittartut qilalugaqatigiiaat ikinnerpaamik marluk piniagarineqartarput.  Tunup imartaanut tunngatillugu taama oqartoqarnerani ikinnerpaamik marluk, tunngaveqarpoq qilalukkat qernertat Tunup imartaaniittartut biologinit aatsaat ukiuni kingulliunerusuni misissuiffigineqartalerlutik ataavartumik malinnaaffigineqalerlutik kisinneqartarlernissaat anguniarlugu. Taamaalillutik immikkut ilisimatuussutsikkut siunnersuiffigineqarsinnaalernissaattaaq anguniarneqarluni.

Nunatsinnilu sumiiffinni qilalugarniarfiusartuni – piniartuunngikkaanni – takkusimaartitsileraangata eqqarsaatigingaarneq ajorunarparput, tamakku arferit sumit takkuttarnerat. Apeqqulli tamanna akiniarlugu Pinngortitaleriffimmi biologit canadameersullu biologit ukiuni kingullerni amerlajaartorsuarni, nunatta kitaata imartaaniittartunut tunngatillugu, ilungersorlutik sulisimapput qilalukkanik qernertanik qaammataasanut nassitsissutilersuisarnermikkut ingerlaartarfiinik paasisaqarnerulerlutik.

Qilalukkat qernertat pisarineqartartut ilarpassui Canadameersuusarput
Qilalugaq qernertaq aasisarfimminut aalajaalluinnarluni aasalernerit tamaasa takkuttarpoq. Tamaaniittarpoq ukiorluni sikunialernerata tungaanut, taamaalinerani imaannarsuarmut avalattarpoq peqanngittarlunilu sikuerluni aasaqqinnissaata tungaanut, pingaartumik sermersuup nakkaaffii najorniarnerusarlugit.

Qilalukkat qernertat pisarineqartartut aasisarfiinik ilisimasaqarnissaq pingaaruteqartuuvoq, taamaaliornikkummi aatsaat piujuartitsiniarnermik tunngaveqartumik piniarneqarsinnaanerinik innersuussutigineqarsinnaasunik naatsorsuusiortoqarsinnaasarmat. Piniartut Qaanaameersut, Tasiilameersut Ittoqqortoormeermiullu nalinginnaasumik imartaminni eqqaminniittunit – immikkut qilalukkat qernertaqatigiiaajusunik - aasaanerani ukialerneranilluunniit pisaqartarput. Qilalukkat qernertat Qimusseriarsuarmiittartut, aamma immikkoorlutik qernertaqatigiiaajusut, Upernaviup pigisaaneersunit piniartunit qilalukkerfigineqakkajunnerusarput. Qilalukkat qernertat Qimusseriarsuarmeersut ukiiffissaminnut ingerlaarnerminni qilalugarniarfiusartunit allaniit aamma pisaqarfigineqartarput. Soorlu Uummannap eqqaani ukiarnerani pisarineqartartut ilamininngui Qimusseriarsuarmeersuusinnaasarput.

Qilalukkat qernertat Qimusseriarsuarmiit kujammukaartartut ilamininngui Uummannap saavatigoorsinnaasarput, taamaalilluni Uummannap eqqaani pisarinerqartartut ilai Qimusseriarsuarmeersuusarput, amerlanerpaartaalli Canadameersuusarlutik. Nunatta Canadallu imartaanni qilalukkanik qernertanik qaammataasanut nassitsissutilersuisarnertigut ilimagineqarpoq Uummannami qilalukkat qernertartarineqartartut amerlanerpaartaat Canadami Somerset Islandimeersuusarunavissut.Taakkulu ukiarluarnerani Canadap avannaarsua qimakkaangamikku ilaasa Baffinip ikersua ikaartarunnarsivaat Nunatsinnilu ”apugassaat” tassaavoq Uummannaq.

Qeqertarsuup Tunua qilalukkanik qernertaqarfeqatigiiaaqarfinnit ikinnerpaamik pingasunit assigiinngitsunit pilersugaavoq, ukunanngaanneersunit: qernertaqatigiiaanit Kalaallit Nunaanni Qimusseriarsuarmeersunit, kiisalu Canadami Eclipse Soundimeersunit aammalu Admiralty Inletimeersunit. Qimusseriarsuarmiittartut ikiliartortutut oqaatigineqarput, canadameersulli aalaakkaasumik amerlassuseqarneragaallutik. Qilalukkat qernertat Qimusseriarsuarmiittut ikiliartornerat peqqutaalluni Uummannamut Qeqertarsuullu Tunuanut pisassiissutigineqarsinnaasutut innersuussutigineqartut appaavigineqarput.

Kalaallit Nunaata kitaani Baffin Bugt-imut Canadamilu Nunavummut siunnersuinerit Nunatta Canadallu akornanni Ataatsimiititaliarsuarmit Ataatsimoorussamit (JCNB) suliarineqartarput. Nunatsinni Tunup imartaani sumiiffinnut qilalukkat qernertat pillugit siunnersuisarnerit Atlantikup Avannaani imaani miluumasut pillugit ataatsimiititaliarsuarmit (NAMMCO-p) suliarineqartarput. Pinngortitaleriffimmi ilisimatusartartut taakkua taaneqartut marluk ataanni ilisimatuussutsikkut ataatsimiititaliani suleqataasarput. 

Taamaattumik pingaartuuvoq iluamik paasisimassallugit ilumut qernertaqatigiiaat peqqillutik amerliartornersut imaluunniit ikiliartulersimanersut. Maannaagallartoq pissutsit takutippaat qernertaqatigiiaat Tasiilap Ittoqqortoormiullu imartaanniittartut aamma Qimusseriarsuarmiittartut ikiliartorunavissut, taamaattumillu biologit qilalukkanut qernertanut tunngatillugu siunnersuinerat taama ilusiligaavoq.

Kisitsisarnerit inernerilu

Qilalukkanik qernertanik kisitsisarnerit 2004-miillu ingerlanneqarsimasut 20-upput. Pinngortitaleriffiup misissuisarnissanik kisitsisarnissanillu pilersaarutai naapertorlugit qilalugaqatigiiaat immikkoortut ukiut 10-12 ingerlanerini ikinnerpaamik ukiumut ataasiarlutik kisinneqartartussaapput. Qilalukkat qernertaqatigiiaat 2019-imi kisinneqartussatut pilersaaruteqarfigineqartut tassaapput: Qimusseriarsuarmiittartut aammalu Qaanaap kangerluaniittartut.

 

Qilalukkat qernertut pillugit paasissutissat sukumiinerusut ataaniittut toorlugit atuarsinnaavatit:

 

Nutartigaq 20.02.2019