Qipoqqaq

Megaptera novaeangliae

Qipoqqaq arferit soqqallit ilagaat. 12-15 meterinik takissuseqalersinnaavoq 25-30 tonsinik oqimaassuseqarluni. Nerisai tassaapput aalisagaaqqat ataatsimoorlutik ingerlaartartut isituuaqqallu, qanini imermik ulikkaarlugu tamusseriarluni aniatillugu soqqarminut uniorartittakkani. Ullormut 1 ton angullugu nerisinnaaasarpai. Isituuaqqanik aalisagaaqqanillu tamussernerit tamaasa qanermi ilua imermik nammineq oqimaassutsimi affaa angullugu oqimaassusilimmik tamussertarpoq, tassa imeq 15 tonsit sinnerlugit. Taamaaliorsinnaavoq oqqani qanermilu naqqa qalatsini tikivillugu tasittaramagit poorujussuartut ilisillugit. Arferit sullulillit (tikaagulliusaat, tikaagulliusaarnat, tunnullit qipoqqaallu) tamarmik taamak sullulilittut taaneqartarput qiporaasa maligaasaat manuaniittut sullulittut takisuutut isikkoqarmata.

Siammarsimassusiat

Qipoqqaat uumasut angallartunerpaartaasa ilagaat ukiup qanoq ilinera apeqqutaalluni Issittumi Avannarlermi Issittumilu Kujallermi imarpinni tamani siumugassaasartut. Qipoqqaat ukiukkut/upernalaannguakkut avannarpasissumi kujasilluartumiluunniit angalaartarput, tamaani nuliusarlutik piaqqisarlutillu. Upernaap ingerlanerani nunarsuup qeqqata tungaanut nikittarput, tamaani aasaanerani neriniarlutik puallarsertarlutik. Atlantikup avannaani qipoqqaat Haitip Puerto Rico’llu avataanniittarput Silverbank’imiittarllutillu, kiisalu Kap Verde’p eqqaaniittarlutik, taavalu nerisassarsiorlutik Gulf of Maine’imut, Canadap kangianut, Kalaallit Nunaata kitaanut Atlantikulluunniit kangisissuanut (Tunumut, Norgemut islandimullu) ingerlaartarlutik.

Arfanniarneq

Arferit siornagut piniagaanermit ikilisorujussuugaluarput, qipoqqaallu 1986-imiilli eqqissisitaalluinnarput, taamaallaat Caribiami qeqertat St. Vincent & The Grenadines pisaqarfiusinnaallutik, qipoqqarnik ukiumut sisamanik pisassinneqartaramik. Qipoqqaqatigiiaat amerlanersaat taamak piniaqqusiunnaarnerup kingorna amerliartorsimapput, qipoqqaallu IUCN’ip nalunaarsuiffiani aappalaartumi ”qajassuutassatut” isigineqaraluartut 2008-mi ”navianartorsiortitaanngitsutut” isigineqalerput.

Kalaallit Nunaanni piujuaannartitsilluni piniarneq

Pinngortitaleriffiup 2007-imiilli uppernarsarsinnaasimavaa arferit killilimmik piniagaappata  nungukkiartuutaassanngitsoq. Nunat tamalaat arfanniarnermut Ataatsimiititaliarsuata Kalaallit Nunaat 2010-mi ukiumut katillugit qulingiluanik qipoqqartassippaa.

Qipoqqaat Pinngortitaleriffimmi ilisimatuunit misissugarineqarnerat

Kisitsisarnerit qaammataasamullu nassitsissutit

Pinngortitaleriffiup qipoqqaat pissusilersortarnerat amerlassusiilu ingerlaavartumik misissugarai. 2005-imi 2007-milu Kitaani qipoqqarnik timmisartumiit kisitsisoqartarpoq. Kisitsinertigut paasineqarpoq qipoqqaat tamaani amerliartortut ukiumut 9 %-inik amerleriartarlutik. Arfernik kisitsinerit pillugit maani allanik atuagassaqarpoq.

Arfernik ukioq 2000-imiilli arlaleriarluni nalunaqqutsersuisoqartarpoq, qipoqqaallu arlalissuit qaammataasnut nassitsissutinik atortunillu allanik ivertitsivigineqartarput aqqaamasarnerat, ingerlaartarnerat nerisassarsiortarnerallu nalunaarsorniarlugit. Aamma arferit nipaat immiullugit/nipinik misissuinikkut qipoqqaat pissusilersortarneri misissugarineqartarput.

Kitaani qipoqqarnik qaammataasatigoortumik ujaasisarneq pillugu allanik atuagassaqarpoq

Arfernik ukioq 2000-imiilli arlaleriarluni nalunaqqutsersuisoqartarpoq, qipoqqaallu arlalissuit qaammataasnut nassitsissutinik atortunillu allanik ivertitsivigineqartarput aqqaamasarnerat, ingerlaartarnerat nerisassarsiortarnerallu nalunaarsorniarlugit. Aamma arferit nipaat immiullugit/nipinik misissuinikkut qipoqqaat pissusilersortarneri misissugarineqartarput.

”Arfernik ilisarsiniaqataarusuppit”?

Nuup Kangerluani arferit sarpiisa allaannik assilisanik katalogiliaq nutaaq maani aasinnaavat. Taanna anillatseriarlugu angallatinni nassartarsinnaavat. Nassaarniarluarina! Arferit sarpii assilisatit paasissutissanik ilallugit nassiussinnaavatit.