Arfernik takornariartitsineq arfernut akornutaavoq

Arfernik takornariartitsisut Nuup Kangerluani qipoqqaat kaajalukaarpaat 2009 Assiliisoq: Tenna Boye
Arfernik takornariartitsisut Nuup Kangerluani qipoqqaat kaajalukaarpaat 2009 Assiliisoq: Tenna Boye
Ullup qeqqa. Immap qaani qipoqqaq nerisoq, Nuup Kangerlua 2009 Assiliisoq: Tenna Boye
Ullup qeqqa. Immap qaani qipoqqaq nerisoq, Nuup Kangerlua 2009 Assiliisoq: Tenna Boye
Qipoqqaap, itisuumut aqqalerluni, sarpini takutippaa Assiliisoq: Tenna Boye
Qipoqqaap, itisuumut aqqalerluni, sarpini takutippaa Assiliisoq: Tenna Boye

Pinngortitaleriffiup Nuummilu takornariaqarnermik sammisallit arfernik takusassarsiortitsisarnikkut qipoqqaat qanoq sunnerneqartarnermut misissorpaat. Nunarsuarmi sumiiffippassuarnisut Kalaallit Nunaanni takornarianik nunaqavissunillu arfernik takusassarsiortitsisarneq annertusigaluttuinnarpoq. Angallatilli arfernik takusassarsiortitsisut qanittumiikkaangata qipoqqaat akornusersorneqartarput. Tamanna paasineqarpoq Pinngortitaleriffiup aamma Århus Universitetip 2007-imi 2008-milu misissuinerisigut.

"Ilaatigut paasivarput angallatit arfernik takusassarsiortitsisut qanittumiikkaangata qipoqqaat nerisassarsiorlutik sivikinnerusumik aqqarsimasartut. Aamma nalinginnaasumit sukkanerusumik ingerlasarput ikinnerusunillu puisarlutik. Taamaasillutik puaat annikinnerusumik silaannalersortarput, tamannalu aqqarsimaneri nerisassarsiornerilu sivikinnerusarpu, Pinngortitaleriffimmibiologi Tenna Boye paasisani pillugit oqaluttuarpoq.

Najoqqutassat

Pinngortitaleriffiup Miluumasunut Timmissanullu Immikkoortoqarfia angallatinillu takuniaasitsisartut Nuup Kangerluani arfernik takuniaasitsinermi angallatit qanoq ingerlanneqartarnissaannut najoqqutassanik missingersuusiorsimapput. Tamakkua 2010-mi aasaanerani misilinniarpaat. Namminersorlutik Oqartussani ingerlatsinermut oqartussaasut suliniut tamanna malinnaavigalugulu tapersersorpaat.

Nuannaarutigeqaarput arfernik takuniaasitsisartut oqartussaasullu Nuummi arfernik takuniaasitsisarneq akornusersuutaanngitsumik iliuuseqarfiginiarmassuk. Tamanna suleqatigiissutigisimavarput, arfernik ilisimatooq Malene Simon oqarpoq.

– Tamatumuunakkut aasaq mannaannertunerusumik misissuinissatsinnut periarfissinneqarpugut. Maanna misissorsinnaalerparput arferit angallatinik malittarisassanik malinnittunik sunnerneqarlutik pissutsimikkut allanngortarnersut, angallatinit malittarisassanik malinninngitsunik sunnerneqarnerannut sanilliullugu. Soorunami arferit kisimiinnerannut sanilliunneqartassaaq.

Ilaatigut taamaasiorsinnaavugut arferit anersaartorniarlutik qanoq akulikitsigisumik puisarnersut uuttortarlugu. Anguniagaavoq arfernik takuniaasitsinermi arfernik annikinnerpaamik akornusersuilluni nalinginnaasunik malittarisassiornissaq.

Soorliuna arferit puullaaqitinnginnissaat pingaaruteqartoq?

Tamatumunnga tunuliaqut takuneqarsinnaavoq Tenna Boyep specialiani  »Home, sweet, Home«, 2009-meersumi, tassani misissorsimammagu arferit sumiiffimminniiginnartarnersut, tassa aasakkut Nuup Kangerluanut utertarnersut Caribiami piaqqisarfimminni ukeereerlutillu. Specialimini paasivaa arferit amerlasuut Nuup Kangerluani takusartakkavut utertartuusut, tassa Nuup Kangerluanut »nerisassarsiorfittut« aalajaatsuusut.

Tamanna paasivaa qipoqqaat sarpiinik assilisat kinaassusersiutigalugit. 2007-imiilli Pinngortitaleriffiup Nuummi innuttaasut kikkullu tamaasa kajumissaarpai Nuup Kangerluani arfernik takunnittut sarpii assilisaqqullugit qipoqqaallu assingi nassiullugit, sumi qangalu assilineqarnersut nalunaarlugu. Arferit takuneqartut assilineqartullu assingisa sanilliunnerisigut Tenna Boyep Malene Simonillu takusinnavaat arferit sorliit kangerlummi nutaajunersut sorliillu ukiut tamaasa utertarnersut. Assit takutippaat qipoqqaat ikittuinnaat Nuup Kangerlua nerisassarsiorfigisaraat.

Ukiut tamaasa amerlanerpaamik qipoqqaat assigiinngitsut 20-t assilineqartarput, amerlasuullu ukiut tamaasa uteqattaartarput. Arferit 2008-mi assilineqarsimasut 40 procentii 2007- imi aamma Nuup Kangerluaniissimapput.

– Ersissutigineqarsinnaavoq arferit ersiortillugit takkuttarunnaarsinnaasut puullaaqitippallaaraanni, imaluunniit akornusersorneqarnerat kinguaassiorsinnaanerannut kinguneqarsinnaasoq eqqissillutik nerisinneqanngikkunik caribiamullu piaqqiartorlutik ingerlaarnissaminnut nukissarsiorlutik, Tenna nassuiaavoq.

– Tamannalu takornariaqarnermut ajorluinnassaaq, Mads-Daniel Skifte oqarpoq, taannalu Kalaallit Nunaanni Takornariaqarnermut Inuussutissarsiornermullu Siunnersuisoqatigiinni ineriartornermut pisortaavoq suliniummik aallartitseqataasimasoq pinngortitami takornariaqarneq pillugu savalimmiormiut islandimiullu takornariaqarnermik ingerlatsivii suleqatigalugit.

– Malittarisassiorusuppugut takornariaqarnermik ingerlatsisut takornariallu qanoq pissusilersortassanersut, pinngortitarput aserornagu atuillutik misigisaqarlutillu. Suliniutip tamassua Pinngortitaleriffiup ulluinnarni sulineranut naapertuunnera nuannaarutigeqaarput, kissaatiginartipparpullu biologinik allanillu suli qaninnerusumik

suleqateqarnissarput. Nuannissaqaarmi suliniut tamanna naammassereerpat suleqatigisatsinnut oqarsinnaalissagatta arfernik takuniaasitsinermut malittarisassaqartugut misilinneqarluarsimasunik ajunngitsumillu sunniutilinnik.

Tassami takornariaqarnermik ingerlatsisunut killilersuinianngilagut tamanna tunngavissaqarluartinnagu,

Mads Daniel Skifte oqarpoq nangillunilu:

– Piffissaq ungasinnerusoq isigalugu suliniutikkut taamaattukkut periarfissaqalissaagut »nujuartanut« tunisassianik tuniniaasalernissatsinnut, tamannalutakornarianut europamiunut amerikarmiunullu aningaasaatilissuarnut pingaaruteqartorujussuuvoq. Taamaattumik siunissami Pinngortitaleriffimmik suli qaninnerusumik suleqateqalernissarput qilanaaraarput neriuutigalugulu. Aasaq manna misissunerit ingerlanneqassapput Pinngortitaleriffimmi biologinit Kalaallit Nunaanni Takornariaqarnermut Inuussutissarsiornermullu Siunnersuisoqatigiit aammalu Nuummi arfernik takuniaasitsisartut, Tupilak Travel aamma Nuuk Tourism suleqatigalugit. Tamakkua aamma Destination Avannaa the Wild North Project-imi  (www.thewildnorth.org) peqataapput, taannalu tassaavoq nunat avannarliit attaveqaqatigiiffiat, pinngortitami akornusersuutaanngitsumik takornariaqarnermik ineriartortitsinerup siuarsarnissaanik suliniuteqartoq.

Misissuinerit manna tikillugu aningaasalerneqartarsimapput Kalaallit Nunaanni Takornariaqarnermut Inuussutissarsiornermullu Siunnersuisoqatigiinnit, Kulturimut, Ilinniartitaanermut, Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoqarfimmit, Oticon Fondenimit kiisalu Pinngortitaleriffimmit.

– Kalaallit Nunaata sineriaani qipoqqarnik assiliilluni kinaassusersiorneq Pinngortitaleriffiup nangissavaa, arfernik ilisimatooq Malene Simon oqarpoq.

– Taamaattumik sinerissamit tamarmit qipoqqaat sarpiisa assinginik, kiisalu qanga sumillu assilineqarsimanerinik suli perusuttorujussuuvugut. Assinik pigaangatta katalogitsinnullu sanilliuteriarlugit arferit assilineqarsimasut pillugit paasissutissanik nassiussisassaagut, taamaasilluni takuneqarsinnaassalluni arfeq Nuummut uteqattaartartuunersoq imaluunniit katalogitsinni nutaarluinnaanersoq, Malene oqarpoq.

Assit paasissutissallu uunga nassiunneqarsinnaapput qipoqqaq@natur.gl

All. Kitte Vinter-Jensen, Pinngortitaleriffimmi Attaveqarnermut Immikkoortoqarfik

Nutartigaq 26.10.2015