Sigguttooq

Sigguttooq' piaralik Walesimi. Ass.: Fernando Ugarte
Gråsæl med unge i Wales. Læg mærke til den lange snude. Foto: Fernando Ugarte

Halichoerus grypus

Angissusia

Sigguttooq aakajaarsuuvoq. Atlantikup kangisissortaata ilaani sigguttuut angutivissat agguaqatigiissillugu meterit marluk missaanni angissuseqalersarput oqimaannerpaagaangamillu kiilut 300-t sinnilaarlugit oqimaatsigilersarlutik. Arnavissat  agguaqatigiissillugu 1,8 meterinik angissuseqalersarput aammalu 150-200 kiilut akornanni oqimaassuseqalersarlutik. Atlantikup kippasissortaata ilaani angutivissat agguaqatigiissillugu 2,25 meterinik angissuseqalersarput oqimaannerpaagaangamillu 400 kiilut sinnilaarlugit oqimaatsigilersarlutik, arnavissalli agguaqatigiissillugu 2 meterinik angissuseqalersarput 250 kiilunillu oqimaassuseqalersinnaallutik.

Nerisaat

Sigguttuut aalisagartornerusarput. Aalisakkat anginerusut soorlu saarulliit kapisillillu aalisakkalluunniit mikinerusut soorlu ammassat aamma eqalukkat nerisaraat.

Kinguaassiortarnerat

Sigguttuut piaqqiortarnerat septembarip naaneraniit marsip aallartinneranut assigiinngitsorujussuusinnaasarput, apeqqutaalluni sigguttooqatigiit sorliit pineqarnersut. Sigguttuut ernisarfii aamma allanngorarsinnaapput. Sigguttuut qaarusunni (Savalimmiuni, Skotlandimi Walesimilu), qeqertani qaarsuusuni (Islandimi, Norgemi Tuluillu Qeqertaasa ilaanni) aamma sikumi (Østersøenimi Canadallu eqqaani) piaqqiortarput. Taamaattumik sigguttuut ilaat siamasillutik piaqqisarput ilaalli amerlasoorpassuanngorlutik imminnullu qanittuararsuullutik piaqqiortarlutik.

Sigguttuut Kalaallit Nunaanni nassuitsumik siullermik nalunaarsorneqarput 2009-mi. Kalaallit Nunaata eqqaani sigguttuut suminngaanneertarnersut suli naluavut. Aamma Kalaallit Nunaanni piaqqisarnersut nassuitsumik ilisimanngilarput, kisianni 2010-mi septembarimi Pinngortitaleriffimmi aamma Danmarks Miljøundersøgelser-imi ilisimatusartut piaqqamik ataatsimik ukiulimmik 2009-mi sigguttuumik Kalaallit Nunaanni marloriarluni takunneqqaarfimmi uumasumik pisaqarput. Piaraq taanna immaassinnaavoq Kalaallit Nunaanni piaqqiarineqarsimasoq. Kisiannili sigguttuut Kalaallit Nunaanni piaqqisarnerannut tamanna ilimanaataavoq.

Mamaartarnerat 

Sigguttuut piaqqioreernermik kingorna nalinginnaasumik qaammatit pingasut-sisamat missaanni sivisutigisumik mamaartarput. Atlantikup kangisissortaata ilaani aamma Østersøenimi maaji-juunimi mamaartarnerat nalinginnaanerusarpoq.

Siammarsimanerat amerlassusiallu

Sigguttooq immami 2009-mi augusti. Ass: Aqqalu Rosing-Asvid
Sigguttooq immami 2009-mi augusti. Ass: Aqqalu Rosing-Asvid
Una sigguttuup piararigunarpaa (2009-mi augustimi). Qasigiaq sigguttooqatigiit aamma qasiaqatigiit ilaannut assinguvoq, kisianni niaquata ilusaa (qaava qingaalu imminnut ataannartut) sigguttuumut eqqaanarneruvoq. Ass: Aqqalu Rosing-Asvid
Una sigguttuup piararigunarpaa (2009-mi augustimi). Qasigiaq sigguttooqatigiit aamma qasiaqatigiit ilaannut assinguvoq, kisianni niaquata ilusaa (qaava qingaalu imminnut ataannartut) sigguttuumut eqqaanarneruvoq. Ass: Aqqalu Rosing-Asvid

Sigguttuut 2009-mi ukiaq sioqqullugu Kalaallit Nunaanni nassuitsumik takuneqartarsimanersut nalornissutigineqarpoq. Otto Fabricius, ajoqersuiartortitaq uumasorsioorlu, aamma 1768-imiit 1773-ip tungaanut Kalaallit Nunaanniissimasoq kalaallit piniartut puisi sigguttuumik taagugartik eqqartortaraat allappoq, taamatullu taagorneqarnera puisimut tassunga naleqquttorujussuuvoq. Otto Fabriciusip nammineq Kalaallit Nunaanni takusimanngisaannarpaa aamma piniartumik puisit tamakku ilaannik pisaqarsimasumik naapitsisimanngilaq, kisianni arlalinnik sigguttuumik takusimasunik oqaloqateqartarsimavoq, Otto Fabriciusillu qularutiginngilaa Kalaallit Nunaanni sigguttooqartoq, inerniliinerminili sigguttuut qaqutigorsuaannaq takuneqartartut allalluni.

Ukiut 100-it missaat qaangiummata Skotlandimiup ilisimasassarsiorluni angalasartup Robert Brown puisip niaqua Qeqertarsuup Tunuaneersoq sigguttuup niaqorigaa allappoq. Ajoraluartumik niaqoq taanna nannup piaraanit Otto Fabriciusip umiarsuarmiititaanit aserorneqarsimavoq. Ukiualuit qaangiummata (1867-imi) sigguttuup amianik takusimanerarpoq, aamma Qeqertarsuup Tunuani. Taamanikkulli niuertorusiusartut sigguuttuunik eqqartuineq ajorsimapput. 1902-mi Herluf Wingep uumasut miluumasut Kalaallit Nunaanniittut allaaserai Brownilu ilanngullugu, kisianni Brownip sigguttuumik allaaserinninnera ilanngunnagu. Herluf Wingep Kalaallit Nunaanni sigguttooqarsimanissaa uppererpiarsimagunanngilaa.

Sigguttuut ilaanneeriarlutik Kalaallit Nunaaliartarsimagunarput maannakkullu kalaallit piniartut Nunap Isuata eqqaani sigguttuunik takusimanerartalerput. Kisianni sigguttuut amiinik saaniinilluunniit nassaartoqarsimanngilaq, qanganisarsiuut assaaneranni allatulluunniit pinikkut.

2009-mi augustimi sigguttooq qularnaatsumik Nunap Isuata kangimut avannaani takuneqarpoq assilineqarlunilu aamma septembarimi sigguttuup piaraa napittortarineqarpoq qaammataasamullu nassitsissuserneqarluni (ilisimatusarneq pillugu immikkoortoq takuuk).

Attaviit sigguttuumut attuumassuteqartut:

Kalaallit Nunaanni sigguttooqarnera siullerpaamik 2009-mi novembarip ulluisa uppernarsineqarpoq

Amerlassusiat

Manna tikillugu sigguttuut marluk-pingasut nassuitsumik takuneqarsimapput, kisianni amerlanerujussuusinnaapput. Amerlassusiat suli ilisimaneqalinngilaq kisiannili sigguttuut ikittuinnaanissaat ilimanarpoq aamma sigguttuut inersimasut 250-init ikinnerugunarput, taamaattumillu Kalaallit Nunaani uumasut nungutaanissaminnut navianartorsiortut allattorsimaffiani nungutaanissaminnut ernumanartorsiortutut allassimapput.

Aqutsineq

Puisit tamakku Kalaallit Nunaannut ”nunassissanersut” ukiuni ingerlasuni paasineqarumaarpoq. Tamatuma saniatigut sigguttuut avatangiisiminnut naleqqussarsinnaanerat aalajangiisuusorujussuussaaq. Sigguttuut Atlantikup avannarpasissuaniittut piffinni assigiinngitsuni takussusiipput ukiup qanoq ilinerani piaqqisarnerat apeqqutaasoq, ataasiakkaarlutik imaluunniit amerlasoorsuanngorlutik qaarusunni, qaarsumi sikumiluunniit ernisarnersut. Taamaattumik sigguttooqatigiinnit sorlernit kingoqqisuunersut aalajangiisuusinnaavoq.

Nunani tamalaani aqutsisoqatigiinnik sigguttoorniartarnermut aalajangersaasunik peqartoqanngilaq, kisianni suleqatigiissitamik NAMMCO-p ataaniittumik pilersitsisoqarnikuuvoq, sinerissami puisit pillugit siunnersuisoqarsinnaalluni (qasigissat sigguttuullu).

Sigguttuut nunatsinni piniaqqusaanngillat.

Ilisimatusarneq

Sigguttuup piaraa napissimasoq. Ass: Aqqalu Rosing-Asvid
Sigguttuup piaraa napissimasoq. Ass: Aqqalu Rosing-Asvid

2010-mi septembarimi Nunap Isuata eqqaani sigguttuup piaraanik qaammataasanut nassitsissummik ikkussivigineqartumik pisaqartoqarpoq. Nalinginnaasumik nassitsissutit tamakku ukiup ataatsip missaani atasinnaasarput. Pissutsilli ilisimaneqanngitsut pissutigalugit nassitsissut taanna qaammatit marluk qaangiummata nassitsissaarpoq. Piffissami tamatumani sigguttooq Tunup sineriaatigut avannamut kilometerinik untritilinnik marlussunnik avannarpartersimavoq.

Nutartigaq 24.10.2015