Tuttut

Assiliisoq:Carsten Egevang
Assiliisoq:Carsten Egevang
Figur 1. Kalaallit Nunaata kitaani tuttoqarfiit 12-it sumiiffi taaguutaallu
Figur 1. Kalaallit Nunaata kitaani tuttoqarfiit 12-it sumiiffi taaguutaallu

Rangifer tarandus spp.

Biologi

Tuttu Kalaallit Nunaata kitaata kitaatalu avannaata sineriaani uumasuuvoq. Tuttut immikkoortinneqartarput "tuttunut nujuartanut" aamma "nujuitsuusimasunut nujoqqannikunut". Tuttut nujuitsuusimasut nujoqqannikut, ummimmattulli kitaanut inunnit eqqunneqarnikuupput 1952-imi aamma 1963-65-imi. Ullumikkut Kalaallit Nunaanni tuttut immikkooruteqalaartut marluk naluneqanngillat, Rangifer tarandus, taakkualu assigiingajalluinnartuupput.

Sumut siammarsimanerat

Kalaallit Nunaata kitaata sineriaani tuttoqatigiit aqqaneq marlunngorlugit immikkoortittarpagut (figur 1). Tuttoqatigiit tamakkua killeqarfii piniarfissat sumut inississimanerattut ipput aammalu imminnut akuliussuussinnaanerat nunami pinngortitap ilusaanit pakkersimaarneqarpoq. Ungasinngitsunnguakkut tuttut qeqertaasamut Tuttulissuarmut (Cape Seddon, 75oN miss.) Qimusseriarsuup kujasinnerusuaniittumut takkuteqqissimapput. Tuttu allaanerulaartoq, underarti, R. t. eogroenlandicus, siusinnerusukkut Tunup avannarpasissuata sineriaani uumasuugaluarpoq ukiulli 100 sinnerlugit matuma siornagut nungussimalluni. Tamatumunnga uteqqiattumik silarluttarluni ukiorluusarsimanera pissutaasorineqarpoq. Tuttut nujuitsut siullermi Kalaallit Nunaannut eqqunneqarput 1952-imi. Umiarsuarmik Nogip avannarpasissuani Finmarkimiit tikiunneqarput Nuup kangerluatalu qinnguani Itinneranut, Kapisillit eqqannguanniittumut niuneqarlutik. Nuutsineq iluatsilluinnarpoq tuttullu tusindenik arlalinnik amerlassuseqalerlutik. Isumaqartoqarpoq ullumikkut Amerallup tuttuisa amerlanersaat tuttunit nujuitsuugaluanit nujoqqattunit pisuussasut. Kitaani kingusinnerusukkut assigiinngitsunut arlalinnik nuutsisarnerit tuttunit Kapisilliit eqqaanneersunit pisuupput.

Ullumikkut pissusiat

Misissuinerit arlallit takutippaat Kitaani ukiuni qulikkuutaani kingullerni tuttut amerlasuujusut. Pisanilli nalunaaruteqartarnikkut paasissutissat malillugit maluginiarneqarpoq tuttut 1970-ikkunniilli amerlasuujusimasut. Peqatigitillugulu pisanik paasissutissat takutippaat 1721-miit ulloq manna tikillugu Kitaata tuttui minnerpaamik marloriarlutik "boom & crash" cyklusse-qartarsimasut, imaappoq tuttoqatigiit amerleriarujussuaqqaarlutik ikileriarujussuartarsimasut nerisassakippallaalerneq pissutigalugu. Cyklus taamaattoq takkuteqqissinnaasorinarpoq. Ullumikkut Kangerlussuup-Sisimiut (KS) tuttui ukiuunerani tuttoqarfinni pingaarnerni km2-imi ataatsimi 7 missaanniipput. Eqimassuseq taamaattoq anertuvoq tamatumalu najukkap tamatuma nammassinnaasaa (imaappoq qassit tamaani uumaannarsinnaanerat) ajoqusersinnaavaa. Pingaartumik ukiumi issangeqattaartarlluni issusuumik apisartillugu tuttut nerisassatik inulersinnaavaat. Oqaluttuarisaanermi tuttut ikileriarujussuartarsimapput tamannalu piffissap sivikitsuinnaap ingerlanerani pisarsimalluni, taammalu tuttut "nunguusavittarsimallutik". Tuttoqatigiilli tamatigut makeqqissinnaasarsimapput, kisiannili tamanna ukiut 100-t pallillugit sivisutigisumik angujartuaarneqartarsimalluni. Naak ukiuni kingullerni killilersugaanngitsumik sivisuumillu aavarneqartaraluartoq peqarfiunerpaami (KS) tuttut imatut allannguuteqarsimanngillat. Akia-Maniitsumi (AM) tuttut amerlanerpaat tulleraat tamaanilu tuttut annikitsumik ikiliartortut malunnarpoq. Ameralimmi taamaallaat iluatsittumik tuttui ikilisinneqarsimapput massakkullu km2-imut tuttu ataaseq missiliorlugu amerlassueqalersimallutik. Taamatut iluatitsineqassappat aavarfik qanoq aavarianit tikikkuminartiginersoq apeqqutaagunarpoq. Nunap timaata tuttui KS-imi AM-imilu Ameralimmut naleqqiullugu tikikkuminaatsorujussuupput. Massakkorpiaq taamma tuttoqartiginera qanoq sivisutigiumaarnersoq oqaatigiuminaatsorujussuuvoq.

Kitaani tuttoqarfiit aqqaneq marluk

Nalunaarsornerat avannaaniit kujammut ingerlasuuvoq. Qullit aqqanillit tassaapput "nunap nammineq" tuttui imaluunniit tassaallutik nujuitsuusimasut nujoqqannerit (immaqaluunniit taakkua marluk akuleriit) aqqaneq aappaallut tassaapput tuttut nujuitsut (Isortumi).

(1) Inglefield/Pruhoe Land - 1999-mi ammerlassusiat missingerneqarpoq: 2300 missaannut, ullumikkut amerlassusiat ilisimaneqanngilaq
(2) Olrik Fjord - ullumikkut amerlassusiat ilisimaneqanngilaq
(3) Nuussuaq Halvø - 2002 kisitsinikkut ikinnerpaatinneqarnerat: tuttut 1164, nutaamik kisitsinissaq 2012-imi ingerlanneqartussatut ilimagineqarpoq
(4) Naternaq - ullumikkut amerlassusiat ilisimaneqanngilaq
(5) Kangerlussuaq-Sisimiut (KS) - Tuttut taakkua aalaakkaasutut isigineqarput, eqimaqalutik, amerlassusilerneqarnerat 2010-mi: tuttut 98300 missingi
(6) Akia-Maniitsoq (AM) - ikilialaarsimasorinarput, eqimaqaat, 2010-mi: amerlassusilerneqarput tuttut 31200 missaannut
(7) Ameralik - 2006-imiit aalaakkaasorineqarput: amerlassusilerneqarnerat tuttut 9700 missingi, 2012-imi amerlassusilerneqaqqissapput
(8) Qeqertarsuatsiaat (QEQ) - amerleriarsimasorinarput, 2006-imi amerlassusilerneqarnerat: tuttut 5200 missingi, 2012-imi amerlassusilerneqaqqissapput
(9) Qassit - 2000-imi ikinnerpaatinneqarnerat: 196, ullumikkut amerlassusiat ilisimaneqanngilaq
(10) Neria - 2000-imi ikinnerpaatinneqarnerat: 332, ullumikkut amerlassusiat ilisimaneqanngilaq
(11) Ivittuut - Isoortumiit nujuitsut nujoqqannikut nutaat isaapput, ullumikkut amerlassusiat ilisimaneqanngilaq
(12) Isortoq - Tuttunik nujuitsuuteqarfik, ullumikkut amerlassusiat ilisimaneqanngilaq. Tuttoqatigiit amerlanerpaat Kalaallit Nunaata kujataata kitaaniipput. Amerlanersaraat KS tulleralugu AM, Ameralik aamma QEQ.

Tuttoqatigiinni taakkunani sisamani timmisartumik kisitsinikkut eqimassusiat nalilersorneqarlunilu eqimattat suuneri akuttunngitsumik misissorneqartarpoq. Paasissutissat annertunerusut pineqarsinnaapput Pinngortitaleriffimmi Tekniske Rapportini (nr. 42, 46, 48, 61, 67 aamma 78)

Figur 2. Misissuinermi alaatsinaattut, Hans Mølgaard, Sisimiunik piniarnermik nakkutilliisoq. Assiliisoq: C. Cuyler
Figur 2. Misissuinermi alaatsinaattut, Hans Mølgaard, Sisimiunik piniarnermik nakkutilliisoq. Assiliisoq: C. Cuyler

Nalunaarsuineq

Eqimassutsinik misissuinerit

Pinngortitaleriffiup ukiut tallimat missiliorlugit qaangiukkaangata tuttoqarfiit anginerit sisamat tuttuisa eqimassusiat misissortarpaa. Misissuinerit ataasiakkaat ilisimatuunit Pinngortitaleriffimmeersunit aallaaniarnermik nakkutilliisut piniartullu tamaanimiut suleqatigalugit helkopteri atorlugu ingerlanneqartarput (figur 2). Misissuinerit tanmakkua tuttoqatigiit eqimassusiannik tuttullu nunami qanoq agguataarsimanerannik paasissutissiisarput.

Aavarnermut atatillugu misissuinerit

Aavarnermut atatillugu Kalaallit Nunaanni aavartoq pisanik nalunaaruteqarfissamik immersuisussaasarpoq. Immersukkat tamakkua sumiissutsimik, suiaanermik, utoqqaassutsimik (suiaassuseq, inersimasuunngitsoq inersimasorluunniit) aamma pisat tamarmik nuloqutaanni tunnup issussusia. Pisaq kulavaasimappat nalunaarneqartarpoq kulavak norraqarnersoq. 1995-imi aavarnermi pisat tamarmik allerui katersorneqarput suiaanerannik, utoqqaassusiannik angissusiannillu misissuinermi atugassatut. Tuttut utoqqaaqatigiit alleruisa takissusiat assigiinngippat tamanna tuttup taakkua nerisaasa pissarsiarisinnaasaasa pitsaassusiannut annertussusiannullu takussutissaavoq, immaqa nukanganerugallarnerminni. Kalaallit Nunaanni tuttut ukiumut pisaasartut tamarmiusut Piniarnikkut, tassa piniarneq pisanillu nalunaarsuineq pillugu Namminersorluik Oqartussat mappersagaatigut sqqummiunneqartarput.

Ilisimatusarneq

Peqqissuseq

Tuttoqatigiit amerlanersaanni marlunni (KS aamma AM) tuttut peqqissusiat ukiut qulit missiliorlugit qaangiunnerisigut peqqissaartumik misissorneqartarpoq. Tamatumani periaaseq CARMA-p, nunat assigiinngitsut tuttuqatigiinnut tunngatillugu ilisimatusarnikkut nakkutilliinikkullu suleqatigiinnikkut ineriartortissimasaa malittarineqartarpoq. Misissuinerit kulavannuinnaq tunngatillugit ingerlanneqartarsimapput 1996-imi, 1997-imi, 2008-mi 2009-milu. Kulavaat peqqissusiat tuttoqatigiinni norrinissamut pingaarutilerujussuusarpoq. Kulavaattaaq peqqissusiat tuttut siunissami qanoq amerlatiginissaannut takussutissaasarmat tamanna Kalaallit Nunaanni tuttut pisortatigut aqutsivigineqarnerannut pingaaruteqarluinnartuuvoq.

Tuttut Akia-Maniitsumiittut (AM) Kangerlussuaq-Sisimiuniittullu (KS)

Pinngortitaleriffiup kulavannik 41-nik norrarnillu 6-inik AM-imi 2008-mi aammalu KS-imi 2009-mi kulavaat 40-t norraallu 10 katersorsimavai. Paasissutissanut katersorneqartunut ilaapput ulloq, sumiiffik, immap qaavaniit qutsissuseq (tuttup pisarineqarfia), suiaanera, utoqqaassusia (norraq, inuusuttoq (ukiut < 3) imaluunniit inersimasoq), nassoqarnerat nassuisalu ilusaat, norraq (+/-), immoqarnerat timaanilu angissutsit assigiinngitsut. Tuttut taakkua tamarmaik assilineqarput. Makkua aamma ilaatigut uuttortarneqarput: Oqimaassusia, saarngi, tunnua iloqutaalu assigiinngitsut. Tuttut tamarmik kigutaasa nungullarsimaneri nalilersorneqarput tamarmillu immikkut peqqissutsimikkut nalilersuiffigineqarlutik. Aavanik, nukiinik, tinguanik, tartuinik, quuannik, aqajarormiuannik, patiannik, saarninik (allerui isigaannilu saaneq), erluata imai, immuat meqquilu misissugassanik tigutsivigineqarput. Tuttut kumannik assigisaannillu assigiinngitsunik misissuiffigineqarput, soorlu protozoa, rundorminik, qumaarsussuarnik, iktinik sullinernillu. Paasissutissat suliarinerat suli ingerlapparput misissuinerillu tamakkua saqqummiunneqarumaarput misissuineq naammasseriarpat.

Figur 3. Kulavak qaammataasakkoortumik nalunaaqutsigaq, Akia-Maniitsup tuttuiniit, maj 2008. Assiliisoq: C. Cuyler.
Figur 3. Kulavak qaammataasakkoortumik nalunaaqutsigaq, Akia-Maniitsup tuttuiniit, maj 2008. Assiliisoq: C. Cuyler.

Qaammataasatigoortunik nalunaaqutsersuineq

Akia-ni Akia-Maniitsumilu 1997-imi kulavaat arfineq pingasut qaammataasatigoortumik aallakaatitsissutitalimmik qungasequtserneqarput. Qungasequtit taakkua uliut marluk paasissutissanik aallakaatitsinerisigut paasinarsivoq kulavaat ilaat ukiup ingerlanrani nuttanngilluinnangajattusut, qutsissutsimi aalajangersumi 10 km missiliuinnarlugu ingerlaartarlutik, allalli ukiumut 170 km angullugu ukiisarfimmik norrisarfimmillu akornanni ingerlaartarlutik. Ingerlaarnerit pisarput ukiisarfiup norrisaarfiullu akornanni. Ingerlaarnerit tamarmik tuttumut ataatimut tunngatillugu pisarput, tassa ataatsimoortorsuullutik ataatsikkut ingerlaartarnerup akerlianik. Kulavaalli aallakaatitsissutillit tamarmik norrinissaminnut atatillugu sermip qanitaanut imaluunniit qutsinnerusumut ingerlaarput. 2008-mi maji qaammataagaa kulavaat 40-t AM-ip tuttuinit qaammataasakkoortumik aallakaatitsissutilimmik qungaserutsernerqarput (figurt 3). Paasissutissat taakkua misissorneqarnerat suli ingerlavoq.

Figur 4. Toqqusaat kumaat tuttup toqqusaaviniittut. Assiliisoq: B. White
Figur 4. Toqqusaat kumaat tuttup toqqusaaviniittut. Assiliisoq: B. White
Figur 5. Ammip kumai. Assiliisoq: B. White
Figur 5. Ammip kumai. Assiliisoq: B. White

Kumaat - Amermiittut toqqusaaniittullu

Ammip toqqusaallu kumaat ukiumik ataatsimik sivisussusilimmik kaajalukaartuupput. Ukiuunerani qullugiaallutik tuttumiittarput pulaqqallutik (najukkaminni). Majimi junimilu najuartik qimattarpaat puulinngorlutillu ulluni 41-47-ni puulinngoqqasarlutik. Julimi - augustusimi kumaat niviugaasat nuliunissaminnut piareertarput aallaqqaataaniillu aallarteqqittarlutuik. Kumaat niviugaasat inersimasut nerineq ajorput, nuliuinnartarlutik tuttulu najugassartik quperlussivigisinnaasartik nassaarisarlugu. Ammip toqqusaallu kumaat inersimasut tuttunik eqqumiitsorujussuusinnaasartunik uloriatitsisarput. Assersuutigalugu takuneqarsinnaavoq tuttu kumaat takullugit / tusarlugit tatamittorujussuanngortoq. Toqqusaat kumaata inersimasup quperlussani tuttup sorluinut inissittarpai. Quperlut sorlutsigut ilorpartertarput qungasianullu apissittarlutik, tassani tamanna kiillugu pulajartortarlutik (figur 4). Quperlut tuttup qungasiani ukiisarput, majip - junip ingerlaneranni sorluisigoorlutik anisarlutik imaluunniit tuttup quersorneratigut anisarlutik. Ammip kumaasa quperlussatik tuttup meqquisa akornannut inissittarpaat. Quperlussat ullualunnguit ingerlaneranni tukertarput meqqullu atuarlugit ilorpartertarlutik, taava amia putullugu amiata iluani qaammatit pingasut missiliorlugit uumasuusarlutik. Taava amiata iluatunginnguani unittarput amia putullugu anersaartorfilertarlutik. Tuttut ukiuunerani pisat kumaat qullugiarpassuarqarsinnaasarput (figur 5). Tuttut august - septemberimi pisat qullugiartaqarneq ajorput (3 cm angullugu angitigisinnaasartunik) erseqqissunillu qileroqarlutilluunniit putoqartarlutik.

Nutartigaq 30.11.2015