Paasissutissat
Nalunaarsuineq
Eqimassutsinik misissuinerit
Pinngortitaleriffiup ukiut tallimat missiliorlugit qaangiukkaangata tuttoqarfiit anginerit sisamat tuttuisa eqimassusiat misissortarpaa. Misissuinerit ataasiakkaat ilisimatuunit Pinngortitaleriffimmeersunit aallaaniarnermik nakkutilliisut piniartullu tamaanimiut suleqatigalugit helkopteri atorlugu ingerlanneqartarput (figur 2). Misissuinerit tanmakkua tuttoqatigiit eqimassusiannik tuttullu nunami qanoq agguataarsimanerannik paasissutissiisarput.
Aavarnermut atatillugu misissuinerit
Aavarnermut atatillugu Kalaallit Nunaanni aavartoq pisanik nalunaaruteqarfissamik immersuisussaasarpoq. Immersukkat tamakkua sumiissutsimik, suiaanermik, utoqqaassutsimik (suiaassuseq, inersimasuunngitsoq inersimasorluunniit) aamma pisat tamarmik nuloqutaanni tunnup issussusia. Pisaq kulavaasimappat nalunaarneqartarpoq kulavak norraqarnersoq. 1995-imi aavarnermi pisat tamarmik allerui katersorneqarput suiaanerannik, utoqqaassusiannik angissusiannillu misissuinermi atugassatut. Tuttut utoqqaaqatigiit alleruisa takissusiat assigiinngippat tamanna tuttup taakkua nerisaasa pissarsiarisinnaasaasa pitsaassusiannut annertussusiannullu takussutissaavoq, immaqa nukanganerugallarnerminni. Kalaallit Nunaanni tuttut ukiumut pisaasartut tamarmiusut Piniarnikkut, tassa piniarneq pisanillu nalunaarsuineq pillugu Namminersorluik Oqartussat mappersagaatigut sqqummiunneqartarput: http://dk.nanoq.gl/Emner/Erhverv/Erhvervsomraader/Fangst_og_Jagt/Piniarneq.aspx.
Najukkani ilisimasat tuttunik kisitsinerni tunngavigineqarniartut
- 1. Tuttut marsimi kisinneqartarput, Nuup kangerluaniit Sioqqap tungaanut. Ass.: Carsten Egevang
- 2. Qulimiguulimminngaanniit kisitsisoqartarpoq. Ass.: Christine Cuyler
- 3. Tuttut qinikkat takuniarneri ajornakusoorsinnaasarpoq. Tuttup uuma uniinnarluni qulimiguulik isiginnaarpaa, qaangiutilernissaata tungaanut. qulimiguulik tassani qaffasilaartumi inissisimavoq, 50 miiterit missaani. Ass.: Christine Cuyler
- 4. Qulimiguulimmi aalalaartumi eqqumaniarneq ilaanni ajornarsisarpoq, taamaattumik qinertut eqeersimaartuunissaat pingaaruteqarpoq. Ass.: Christine Cuyler
- 5. Tuttut ataatsimoortut amerlajaartut Kangerluarsussuarmi. Nalinginnaasumik tuttut ataatsimoortut 3 - 4-sarput. Ass.: Christine Cuyler
Nuup Kangerluaniit Sioqqamut sumiiffinni tuttunik kisitsinerit annertuut marsip ulluisa aallaqqaataani aallartinneqassapput.
Najukkani piniartut, piniarfinnik nakkutilliisut aamma Pinngortitaleriffimmi ilisimatusartut suleqatigiinnerisigut kisitsisoqassaaq. Sumiiffimmi kingullermik 2006-imi marsip naanerani kisitsisoqarpoq. Kisitseriaaseq sunniuteqarninngortinniarlugu 2011-mi Canadamiu immikkut ilisimasalik peqatigalugu kisitseriaaseq nalilersorneqarpoq.
”Kisitsinissat sioqqullugit KNAPK, piniarfinnik nakkutilliisut piniartullu siusinnerusukkut suleqatigisarsimasakka attaveqarfigisarpakka”, Pinngortitaleriffimmi ilisimatusartoq, Christine Cuyler, oqaluttuarpoq. ”Kingullermik kisitsisoqarneranit tuttut sumi pisarineqarsimanersut aamma massakkut sumi tuttoqarnerunersoq pillugit najukkani piniartut apersortarpakka. Immersuiffissami immikkut ittumi pisaqarfiup sumiissusia nalunaarutigineqartussaavoq inuilli ikittuinnaat nunap assingani krydsiliisarput, taamaattumik matumunnga tunngatillugu pisat nalunaarsorfii atorsinnaanngilavut, qujanartumilli oqaloqatigiissinnaasarpugut.”
Qulimiguulimmi pingasunik qinertoqarluni kisitsisoqartarpoq. Ukioq´manna Christine Cuyler, piniartoq KNAPK-mi ilaasortaq, Aslak Jensen aamma Sisimiuni piniarfinnik nakkutilliisoq Hans Mølgaard tamarmik qinernermik misilittagartoorujussuit, misissueriaaseq nunamilu tuttunik takusinnaaneq eqqarsaatigalugit, kisitsisuussapput. Qulimiguulik nunamiit 30-40 meterinik qutsissuseqarluni nalunaaquttallu akunneranut 65 kilometerersorluni timmisarpoq. Tuttut nunamut assingusumik qalipaateqarput tamannalu ilutigalugu qulisimappat tuttut nunamut qasertumut qaamanermi qasiartumi takusassaanngingajattarput. Taamaattumik qinertut misilittagartuujunissaat, qulimiguulimmi aalataartumi eqqumaniarsinnaanerat, sivisuumik ukkissisinnaanerat aamma merianngusannginnissaat pingaarutilerujussuupput.
Kangerlussuup-Sisimiut aamma Akiata/Maniitsup eqqaanni 2010-mi kisitsinernit teknikkikkut nalunaarusiami piniartup Rink Heinrichip aamma piniarfinnik nakkutilliisup Hans Mølgaardip qulimiguulimmiit tuttunik kisitsiniartarneq qanoq ajornartiginersoq allaaseraat. Uani Hans Mølgaardip ilanngutassiaanit tigulaarissaagut:
”Ullumikkut qulimiguulimmik portunngitsumiit arriitsumillu ingerlaarluta kisitsivugut, ilannikkullu uninngasinnasarluta. Kisianni piffissap ingerlanerani siullermeerlutik kisitseqataasut kisitseqataagaangata tuttunik takunninniartarnertik qanoq ajornartorsiutigisartigineraat malugisimavara, ingammik nuna aputitarasaartillugu tuttullu qulimiguulimmik qulaattumik unillutik nakkussitillugit. Sanimut meterit 300-t isorartunngilaq, kisianni nuna ujarattuujutillugu tuttut ujaqqallu immikkoortinniartarnerat ajornartorujussuusinnaasarpoq. ”
Assit pingajuanni tuttu naninaveerukku uani takuuk.
Kisitsisut nuna qulaallugu aqqutissatut aalajangersariikkatigoortarput tuttullu qulimiguullip saamia´tungaaniittut talerpia´tungaaniittullu 300 meterinik ungasitsigisumiittut tamarmik krydsilersorneqartarput. ”Najukkani piniartut apersorneqarnerat tunngavigalugit sumiiffiit tuttorpassuaqartutut aamma sumiiffiit tuttukinnerusutut naatsorsuutigisavut agguataartarpavut. Aqqutissat aalajangersariikkat amerlasuut aalajangersartarpavut, tuttorpassuallit tuttukinnerusullu. Taamaalilluta qulimiguulik siunertaqarluarnerusumik atortarparput tamatumalu kingorna kisitsisit tuttoqassutsimut kisitseriaatsimi nalornissutaasut suliarineqarnissaannut ilanngullugit kisillugit suliarisarpavut”, Christine Cuyler oqaluttuarpoq. Tuttut saniatigut, tamakkumi pingaarnertut kisinneqarnissaat siunertaammat, aqissit, terianniat, ukallit umimmaasinnaasullu takuneqartut aamma nalunaarsorneqartarput.